Riittävän hyvä terveys on työ- ja toimintakyvyn perusta. Tätä sanomaa olemme julistaneet jalkautuvassa työssämme sosiaali- ja terveyspalveluohjaajina viimeiset seitsemän vuotta; ensin Terveydeksi-hankkeissa ja sittemmin Terveyttä työttömille- toiminnassa. Olen koulutukseltani terveydenhoitaja ja työkykykoordinaattori ja nostan tulevissa blogeissani esille terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistämiseen liittyviä kysymyksiä, joita yhdistyskäynneillä meille usein esitetään, ja joihin meiltä usein toivotaan ohjausta ja neuvontaa. Työparinani on sosiaalityöntekijä, joka yhdistyskäynneillämme vastaa pääosin sosiaalipalveluihin, sosiaaliturvaan ja kuntoutuksiin liittyviin kysymyksiin.
Ennaltaehkäise 2 tyypin diabetes
Yhdistyskäynneillä tapaamamme ihmiset ovat ilahduttavan kiinnostuneita omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä niiden edistämisestä. Terveyteen liittyvät kysymykset ja pohdinnat liittyvät useimmiten tuttuihin kansantauteihimme, kuten tyypin 2 diabetekseen ja kohonneeseen verenpaineeseen. Olen terveydenhoitajana ja myös potilaana kiinnostunut hakemaan jatkuvasti tietoa uusista terveyden edistämisen suuntauksista ja erilaisista vaihtoehdoista vaikuttaa positiivisesti omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Tyypin 2 diabetes on yksi niistä kansansairauksista, jonka ehkäisemiseen on syytä kiinnittää tarkemmin huomioita riittävän ajoissa.
Tuon kirjoituksessani myös esille omaa kokemustani ja taustaani. Ylipaino, lieväkin, saattaa yhdessä esimerkiksi verenpainetaudin kanssa lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Painoni on viime vuosina ollut nousujohteinen huolimatta monista yrityksistäni korjata tilannetta. Mukaan mahtuu niin ”höpöhöpö”-dieetit kuin lukuisat nesteenpoisto-smoothiet ja tolkuttomat parsakaalin syönnit. Kävin laboratoriokokeissa taannoin. Paastosokerini oli hieman koholla, samoin maksa-arvo ALAT. Sittemmin todettiin rasvamaksa ja myös kohonnut riski sairastua diabetekseen. Oli siis aika tehdä korjausliike kerääntyneille vyötärön vuosirenkaille.
2 tyypin diabetes ei ole yksittäinen sairaus
Tyypin 2 diabetes ei ole vain yksi sairaus. Siihen kuuluu useita erilaisia diabetessairauksia, joiden taustalla vaikuttavat perintötekijät, ympäristötekijät sekä elintavat. Tyypin 2 diabetekseen sairastuvat useimmiten yli 40-vuotiaat, mutta myös nuoremmat. Kohonnut verensokeri todetaan useimmiten sattumalta, kuten terveystarkastuksen yhteydessä tai satunnaisesti muulla terveydenhuollon seuranta- tai tutkimuskäynnillä.
Itselleni ei oireita vielä ehtinyt ilmetä, mitä nyt lisääntynyttä väsymystä ja uupumusta. Ne kuitenkin olivat helppo laittaa keski-iän kategoriaan. Yleisimpiä oireita kohonneessa verensokerissa ovat epätyypillinen väsymys, jano, virtsanerityksen lisääntyminen ja painon aleneminen ilman dieettejä tai muita painonhallintaohjelmia. Lisäksi silmälääkäri voi sattumalöydöksenä todeta silmissä muutoksia, tai jalassa saattaa olla huonosti paraneva haava. On huomioitava, että monella kohonnut verensokeri aiheuttaa oireita vasta yli 10 mmol/l tasolla.
Yli 40-vuotiaiden tulisi seurata verensokeriarvojaan säännöllisesti
Mittausten yhteydessä minulta kysytäänkin usein, mitkä ovat ne normaalit verensokeriarvot? Nyrkkisääntönä voidaan pitää ohjeistusta: terveillä henkilöillä verensokeri on aamulla paaston (vähintään 10 tunnin syömättömyys) jälkeen välillä 4,0–6,0 mmol/l (millimoolia litrassa). Aterian jälkeen verensokeri nousee ateriaa edeltävästä arvosta korkeintaan 2-3 mmol/l ja sormenpäästä itse mitattuna verensokeri pysyy terveellä henkilöllä alle 8,9 mmol/l.
Kävin kontrollilaboratoriokokeissa. Ilahduttavasti maksa-arvot olivat laskeneet ja paastoverensokerikin tullut selvästi alaspäin. Kolesteroliarvot voisivat olla hieman paremmat, niitä korjataan paremmiksi hiljalleen. Muutaman kilon painonpudotus on siis tehnyt terveydelleni hyvää. Tästä on hyvä jatkaa kohti terveempiä päiviä.
Omien verensokeri- kolesteroli- ja verenpainearvojen tietäminen on osa omaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Olisi tärkeää saada oireeton tai vähäoireinen verensokerin nousu ajoissa kiinni tehokkaan elintapahoidon aloittamiseksi, kohonneet arvot eivät välttämättä näy eikä tunnu. Siksi riskiryhmiin kuuluville suositellaankin 1–3 vuoden välein verensokerin mittaamista sekä mahdollisesti sokerirasituksen tekemistä. Kaikkien yli 40-vuotiaiden kannattaisi mittauttaa verensokerinsa vähintään viiden vuoden välein.
Lue lisää:
www.terveyskyla/diabetestalo.fi