Kuva: Leena Valkonen
Irma Hirsjärvi. FT, tutkija, puheenjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Irma Hirsjärvi. FT, tutkija, puheenjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Nyt tapahtuu historiallisen suuria käänteitä työllisyydenhoidossa. Niiden takana on uudenlaista ratkaisukeskeisyyttä. Sen sijaan, että perusoletuksena olisi työttömyyden johtuminen työttömästä, on lähdetty avaamaan mm. kohtaanto-ongelman syitä ja poistamaan selkeitä esteitä myös työttömyyden ehkäisemisen kautta, kuten esimerkiksi koulutuksen tieltä.
Toisen asteen maksuttoman koulutuksen saaminen jokaisen nuoren ulottuville oli peruskoulun jälkeen suurin koulutuspoliittinen muutos. Sen tulokset näkyvät jo nyt mm. kuntien nuorisotoimessa syrjäytymisen vähenemisenä. Kun jokaiselle tulee löytyä toisen asteen koulutuspaikka, ei synnykään vuotuista valtakunnallista tuhansien nuorten syrjäytymistä koulutuspaikan puutteen vuoksi. Nuoren kannalta uudistus tarkoittaa parempaa varmuutta tulevaisuudesta.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen maaliskuussa 2022 julkaisema raportti Koulutusjärjestelmän kyky vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa avaa muun muassa sen kummallisuuden, että sekä aikuisten ammatillisen että korkeakoulutuksen kolmen tärkeimmän keskeyttämissyyn joukossa on viranomaispäätökset. Juuri työttömät ovat se ryhmä, jonka tulisi vapaasti löytää työllistymiseen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä johtavaa koulutusta, sillä he ovat niitä, jotka eivät saa työyhteisöjen sisäistä koulutusta. Tähän myös mm. Sitra on kiinnittänyt erityishuomiota.
Uusi työvoimapalvelumalli ja kohtaanto-ongelma
Selvästi voi myös jo sanoa, että 2.5.2022 alkanut työttömien työnhaun uusi malli lupaa parempaa asiakaspalvelua. Emme tosin ole saaneet Työttömien Keskusjärjestölle tietoa, parantaako se pitkäaikaistyöttömien katastrofaalista tilannetta. Heillä työllisyystoimenpiteissä oleminen on ollut käsittämättömän alhainen, valtakunnallisesti alle 8 % luokkaa vielä vuonna 2022.
Korona aikana oli poikkeuksellisen helppo pudota pitkäaikaistyöttömäksi, ja se on edelleen todellinen stigma työnantajan näkökulmasta. Kuitenkin ihmisen työkokemus on aivan sama työttömäksi jouduttuaan, ja ammattitaito säilyy kyllä monen vuoden päähän.
Osaamisen ylläpito tärkeää
Osaamisen ylläpito on tärkeä työvoimapoliittinen asia. Kunnissa hahmottunee kohta aikaisempaa paremmin se, että työkykyyn kannattaa panostaa palkkatuen kautta, sillä se on edukkainta. Työnantajien kannattaisi ymmärtää, että muutkin kuin työssäkäyvät ovat hyvää ainesta, kun haetaan osaavaa työvoimaa.
Osaavan työvoiman palkkaamiseen on SAK tuottanut tuoreessa selvityksessään äärimmäisen tärkeää asiaa. Tutkimus Työvoimapulan taustalla on epärealistisia vaatimuksia työntekijöille ja mutkikkaita rekrytointikäytäntöjä SAK paljastaa, kuinka työnantajan epärealistiset odotukset, kelvottomat työnhakuilmoitukset tai rekrytoinnin suorastaan syrjivä luonne rakentaa muuria työnhakijalle. Heikot prosessit eivät onnistu tavoittamaan osaavaa, pitkän kokemuksen omaavaa työvoimaa tai osatyökykyisten erityisosaamista.
Niiden lisäksi avattiin vastikään Työttömyys – Suomi.fi -sivusto, jossa erinomaisen hyvällä ajattelulla on rakennettu helppolukuinen ja looginen opastus työttömälle.
Kaiken tapahtuneen kannalta juuri nyt tuntuu hyvältä olla Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja. Näen, että meillä on kaikki mahdollisuudet lähteä nyt vastaamaan todellisuuden haasteisiin työajan lyhentämisen ja sen kautta tuottavuuden nostamiseen kestävän kehityksen konkreettisilla toimilla. Näitä tavoitteita ovat mielestäni työn ja tuottavuuden tasaisempi jakaminen, työtakuu ja perustulo.