Kaikki kunnossa -hanke selvitti: Miten työttömät liikkuvat

Kuva: Juha Keränen

Heli Niromaa. Kaikki kunnossa -hanke, Työttömien Keskusjärjestö ry

Liikunta on yksi tärkeä keino ylläpitää työkykyä. Työttömien Keskusjärjestössä on käynnissä vuoden loppuun saakka Kaikki Kunnossa -hanke, joka kannustaa työttömiä perheineen liikkumaan. Hanke järjesti huhti-toukokuussa 2021 valtakunnallisen Pienikin liike piristää! -kampanjan, jonka yhteydessä kerättiin tietoa työttömien ja heidän perheidensä liikkumisesta liikuntakyselyn ja liikuntapäiväkirjan avulla.

Kyselyyn vastasi 68 henkilöä ympäri Suomea. Vastanneista työttömistä lähes kaikki olivat pitkäaikaistyöttömiä ja puolet oli 50–65-vuotiaita.
Vastauksista käy ilmi, että valtaosa vastaajista koki sekä tämänhetkisen työkykynsä että fyysisen kuntonsa keskiverroksi tai hyväksi.

Vastaajat olivat keskimäärin varsin aktiivisia liikkujia, sillä kaksi kolmasosaa ilmoitti harrastavansa liikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa. Aineistossa painottuukin paljon liikkuvien osuus. Tehtyjen aiempien väestötutkimusten perusteella työttömistä vain noin kolmasosa harrastaa säännöllisesti reipasta liikuntaa (Hult 2019).

Liikuntapäiväkirjojen alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaa, että liikunta oli useimmiten rasitustasoltaan kevyttä tai reipasta ja vain harvoin voimakkaasti hengästyttävää. Ylivoimaisesti suosituin liikuntalaji oli kävely. Terveysliikuntasuositusten mukainen kestävyysliikunnan määrä (reipasta liikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa) täyttyi selvästi paremmin kuin lihaskuntoharjoittelun määrä (vähintään kaksi kertaa viikossa). Vastaavia tuloksia on saatu laajoista väestötason liikuntatutkimuksista (Husu ym. 2018).

Kyselyssä kysyttiin lisäksi arkiliikunnasta ja istumisen määrästä. Ilahduttavasti useimman vastaajan arkeen sisältyi hyötyliikuntaa ja itsearvioitu istumisaika oli väestötutkimuksiin verrattuna melko vähäinen: keskimäärin vain viisi tuntia päivässä.

Lapsiperheitä edustavat vastaajat liikkuivat yhdessä perheensä kanssa vaihtelevasti: osa liikkui päivittäin, osa ei lainkaan. Kävely ja ulkoilu olivat yleisimmät perheen kanssa liikkumisen tavat. Myös kalastus ja pelailu keräsivät mainintoja.

Liikuntaharrastuksen esteet

Usein liikunnan harrastamisen esteenä tuodaan esille ajanpuute, huono motivaatio, korkea hinta tai huono saatavuus. Työttömällä näistä tekijöistä korostuu hinta: kalliisiin liikuntaharrastuksiin ja -välineisiin ei ole varaa.

Tässäkin kyselyssä hinta nousi esille liikunnan harrastamisen esteenä. Myös liikuntamahdollisuuksien puute ja ajanpuute esiintyivät vastauksissa. Motivaation, kiinnostuksen tai asenteen puutteen nostivat esille etenkin itsensä huonokuntoisiksi kokevat.

Yhdistykset liikkumisen mahdollistajina

Kyselyssä tiedusteltiin myös liikunnan harrastamiseen liittyviä toiveita ja ideoita. Muun muassa edullisia liikuntamahdollisuuksia toivottiin lisää, esimerkiksi työttömien yhdistysten järjestämiä liikuntaryhmiä. Omassa yhdistyksessä järjestettävään liikuntaan on matalampi kynnys osallistua ja samalla on mahdollisuus saada vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta.

Osalla työttömien yhdistyksiä onkin jo aktiivista liikuntatoimintaa kuten omia sähly-, sulkapallo- tai keilausvuoroja tai jopa palkatun liikunnanohjaajan vetämää ryhmäliikuntaa. Jotkin yhdistykset tukevat jäseniä liikuntamaksuissa kuten kuntosali- ja uimahallimaksuissa ja joistain yhdistyksistä on lainattavissa liikuntavälineitä kuten kävelysauvoja ja frisbeegolfkiekkoja.

Kaikki Kunnossa -hankkeessa on liikuntakyselyn lisäksi selvitetty kuntien liikuntatarjontaa työttömille. Liikuntakäyttäytymiseen on pyritty vaikuttamaan liikuntakampanjoiden avulla sekä tuottamalla monipuolisia aineistoja avuksi liikkeelle lähtöön – alkaen liikunnan puheeksi oton materiaaleista ja päättyen Instagramissa julkaistaviin taukoliikuntavideoihin.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen: tyottomat.fi/hankkeet/kaikki-kunnossa

Lähteet:

Työttömien Keskusjärjestön Kaikki Kunnossa -hankkeessa tehdyn liikuntakyselyn julkaisematon aineisto.
Borodulin, Jallinoja, Koivusalo. 2016. Epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen liikunnan ennustajat, kustannukset ja ohjaustoimet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2016.
Husu P, Sievänen H, Tokola K, Suni J, Vähä-Ypyä H, Mänttäri A, Vasankari T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30.
Hult, Marja. 2019. Work ability and health of unemployed persons. Focusing on promoting factors. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 525.
Linnansaari, A. & Hankonen, N. 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Teoksessa: S. Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus, 89–134.
UKK-instituutti. 2019. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/