Kannustinongelmat työllisyyden edistämisessä

Päivi Kiiskinen. Erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Työllisyyden edistäminen on ajankohtainen puheenaihe. Työllisyysasteen nostamisessa on omat roolinsa valtiolla, työmarkkinoilla ja myös työnhakijoilla. Työllistyminen turvaa toimeentulon mutta ennen kaikkea tukee yksilön hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa. Työttömän kannalta esteeksi työllistymiselle saattaa kuitenkin nousta kannustinongelmat.

Maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 238 300. Pitkäaikaistyöttömiä oli 63 700, joista noin puolet oli yli kaksi vuotta työttöminä olleita. Samaan aikaan meillä oli 80 000 avointa työpaikkaa.
Tähän kohtaanto-ongelmaan on yritetty etsiä ratkaisuja. Kuluneen sanonnan mukaan tarjolla on ollut keppiä ja porkkanaa. Hyvääkin tarkoittavat toimet ovat pitkälle tuntuneet sanktioilta, eikä työttömyyden syiden moninaisuuteen aina ole löytynyt ymmärrystä.

Perusturvaa joustavoittamalla parannetaan kannusteita

Työnteon tulisi aina olla taloudellisesti kannattavaa, mutta aina näin ei ole. Heillä, jotka tarvitsevat tukea toimeentuloonsa eri etuuksien muodossa, voi sekava sosiaaliturvajärjestelmämme itsessään muodostaa esteen työnteolle.
Työtulot vaikuttavat työttömyysturvan lisäksi myös asumistukeen ja toimeentulotukeen. Lisäksi etuuksien erilaiset tarkasteluajanjaksot ja suojaosaosuudet ovat haastavia. On täysin ymmärrettävää, ettei ole houkuttelevaa ottaa työtä vastaan, mikäli käteen jäävä tulo merkittävästi pienenee.

Sosiaalibarometri 2019 tulosten perusteella sote-, TE- ja Kelan johtajat tuovat esiin perusturvan kehittämistarpeen. He nostavat keinoiksi esimerkiksi käsitteiden yhdenmukaistamisen etuuksien laskennassa ja lineaarisen mallin käytön työtulojen ja etuuksien yhteensovittamisessa. Etuuksien ja työtulojen parempi yhteensovittaminen sekä maksatuskatkosten välttäminen kannustaisi myös lyhytkestoisten töiden vastaanottamiseen.

Kuvio 1

SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää kohti joustavaa perusturvaa, joka ottaa nykyjärjestelmää paremmin huomioon erilaiset tuen tarvitsemisen tilanteet ja yksilökohtaiset tarpeet. Tavoitteena on malli, jossa etuudet vähenevät asteittain työnteon lisääntyessä, niin että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Työnteon kannattavuus tulee huomioida myös eläketurvassa. Osatyökyvyttömyyseläkeläisillä ja Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tulisi olla mahdollisuus tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä voimiensa mukaan, ilman pelkoa eläketurvan menettämisestä.

Asunto- ja koulutus-politiikalla tuetaan työllistymistä

Asunto- ja koulutuspolitiikka vaikuttaa keskeisesti myös työllisyyden edistämiseen mutta voi pahimmassa tapauksessa estää työllistymistä.
Asumisen kalleus erityisesti kasvukeskuksissa ei houkuttele muuttamaan työn perässä. Yksi keino, jolla asumisen hintaan voidaan vaikuttaa, on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen. Parannettavaa on myös maaseutualueiden joukkoliikenteen toimivuudessa, mikä voisi kannustaa ottamaan työtä vastaan myös oman työssäkäyntialueen reunoilta.

Työllistyminen voi edellyttää myös osaamisen päivittämistä tai tarvetta lisäkouluttautumiseen. Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin yksittäinen tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä. Tulevaisuuden työmarkkinoilla on vaikea pärjätä ilman toisen asteen koulutusta ja myös siksi on välttämätöntä, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen.

Rahanpuute on tällä hetkellä osalle nuorista merkittävä kouluttautumisen este. Ammatilliseen pätevyyden hankkimiseen kannustaisi ja opiskelun mahdollistaisi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, myös oppikirjojen osalta.

Rakennetaan kasvua investoimalla kaikkien työllistymiseen

Uusimpien työmarkkinaennusteiden mukaan työttömien työnhakijoiden määrän väheneminen hiipuu hiljalleen. Työttömien määrä jäänee suhteellisen korkealle, eikä 200 000 työttömän työnhakijan rajaa tulla todennäköisesti saavuttamaan lähivuosien aikana. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän lasku hidastuu.

On laskettu, että 3 % työllisyysasteen nousu tarkoittaa noin 100 000 työntekijää. Meidän on investoitava kaikkien työllistymiseen. Jokainen työnhakija on yksilö, ja työllistymisen esteet ovat myös yksilökohtaisia. Tämä tuleekin ottaa ohjenuoraksi, kun mietitään palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistamista. Palvelut kannattaa rakentaa tarvelähtöisiksi, ja sosiaaliturvan tulee tukea joustavasti työllistymistä. Tätä korostivat myös Sosiaalibarometri 2019 vastaajat.

Kuvio 2

Poliittisia päätöksiä odotellessa

Kaatunut maakuntauudistus ja siihen liittynyt kasvupalvelu-uudistus jakaa mielipiteitä. Positiivista oli, että uudistustyön aikana hallintorajojen ylittävä yhteistyö lisääntyi ja työttömyyden kokonaiskuva alkoi paremmin hahmottua.

Pikkuhiljaa olemme menossa kohti aitoa monialaista työtä myös työllisyyden edistämisessä. Poliittisesta tahtotilasta riippuu nyt, kuinka lähdemme uudistamaan palvelujärjestelmää.

Yhteinen näkemys on jo siitä, että sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Tarttumalla sosiaaliturvan kannustinongelmiin poistamme ainakin osan työllistymisen esteistä.

Lähteinä

Työllisyyskatsaus maaliskuu 2019, Työ- ja elinkeinoministeriö

TEM analyyseja 92/2019 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2019 Johanna Alatalo – Liisa Larja – Erno Mähönen

https://www.soste.fi/uutinen/sosiaalibarometri-2019-eriarvoisuutta-taltuttaa-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen/

Joustava perusturva. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 2019

www.soste.fi/uutinen/sosiaalibarometri-2019-vanhat-tyokalut-eivat-poista-kaikkien-tyottomyytta-asiantuntijat-toivovat-joustavaa-jarjestelmaa-ja-tukea-osatyokykyisille/