Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat: Päättäjät toivovat vuoropuhelun syventyvän ja jatkuvan

Kuva: Juha Keränen

Erja Saarinen. Erityisasiantuntija, SOSTE ry
Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat 12.10.2021 ja pohtivat ratkaisuja erilaisiin köyhyyskysymyksiin. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa pienituloisen yksinhuoltajan toimeentulon vaikeuksia, keinoja katkaista köyhyyden periytyminen, työllistymisen vaikeuksia ja palvelukierteestä pois pääsyn vaikeutta.

Yleisötilaisuuden avasi ministeri Hanna Sarkkinen. Hän toi puheessaan esiin, että köyhyys on suomalaisen yhteiskunnan vakava ongelma, jossa kyse on lähtökohtaisesti yhteiskunnan, ei yksilön epäonnistumisesta. Hän muistutti, että paperilla ja järjestelmäkaavioissa asiat toimivat usein eri tavalla kuin arjen todellisuudessa, ja jos tätä ei muisteta, mennään helposti ojasta allikkoon. Siksi on tärkeää kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten arjen kokemuksia.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on Suomessa noin 900 000 ihmistä. EU tavoittelee köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 15 miljoonalta henkilöltä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2019 EU-maissa 92,4 miljoonaa ihmistä, 21,1 prosenttia väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Koronapandemian pelätään kasvattaneen lukua. Myös Suomen tulee tämän syksyn aikana asettaa oma köyhyyden vähentämistavoitteensa. Ministeri Sarkkisen mielestä Suomen tulee tavoitella vähintään 100 000 ihmisen köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä.

Myös kansanedustajat toivat esiin, että tällaiset tilaisuudet kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten arjesta ja heidän kohtaamistaan ongelmista ovat tärkeitä oppimiskokemuksia.

Työllistymisen vaikeudet ovat keskeisiä köyhyyttä kokeneilla

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten ja kansanedustajien keskusteluissa pohdittiin köyhyyskysymysten ratkaisuja monelta eri suunnalta. Useassa köyhyyttä kokeneen tarinassa nousi esiin työllistymisen vaikeudet.

Yleiseen asenneilmapiiriin tulee saada korjaus. Työttömät eivät ole yhtenäistä massaa, vaan heidän joukostaan löytyy paljon erilaista osaamista ja taitoja. Tilaisuudessa nostettiin vahvasti esiin myös työnantajien vastuuta. Työnantajilta toivotaan rohkeutta eri-ikäisten ja -taitoisten palkkaamiseen. Ikäsyrjintä on koskettanut useaa tilaisuuteen osallistunutta köyhyyttä kokenutta ihmistä.

Palveluverkko on hajanainen ja laaja, yksittäisen henkilön on vaikeaa löytää itselleen apua. Muun muassa TE-palveluilta toivotaan yksilöllisempää, aidosti ihmisen työllistymistä edistävää, palvelua. Ihmisen on mahdollista myös joutua ”palvelukierteeseen”, jossa palkkatuen ja työkokeilujen kierteestä ei pääse pois. Kun ihmistä vaaditaan jatkuvasti osallistumaan palveluihin, joilla ei ole kuitenkaan merkitystä työllistymiselle, ne ovat piinaa ja vahingoittavat itsetuntoa.

Terveyspalveluiden saanti on eriarvoista riippuen siitä, pääseekö työterveyshuollon piiriin. Julkisella puolella palveluihin pääsyä joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan.

Digitaalisten taitojen puute vaikeuttaa asiointia viranomaisten kanssa ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Kun laskuja ei osaa muuttaa e-laskuiksi, joutuu paperilaskuista maksamaan usean euron enemmän.

Tilaisuudessa tuotiin esiin, että tärkeä keino köyhyyden kierteen katkaisemiseen ja lapsille paremman elämän mahdollistamiseen on se, että he pystyvät opiskelemaan. Aidosti maksuttoman opiskelun mahdollistaminen on tärkeää, jotta myös köyhien perheiden lapset voivat suuntautua aloille, joihin heillä on aidosti kiinnostusta ja taitoja.

Tilaisuuden järjestivät Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, Kirkkohallitus ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden mukaisesti. Maaliskuussa 2021 julkaistussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa yksi tavoite on vähentää EU-maissa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää 15 miljoonalla 2030 mennessä. Näistä 5 miljoonan tulee olla lapsia. Kunkin jäsenmaan tulee asettaa oma kansallinen köyhyyden vähentämisen tavoitteensa.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin kokoaa vuosittain tietopaketin suomalaisesta köyhyydestä vuosittain. Köyhyysvahti 2021 julkaistiin lokakuussa. Raportti kertoo mm. että köyhyyttä ei ole onnistuttu vähentämään ja koronapandemia uhkaa lisätä sitä entisestään. Muun muassa lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt ja perheet ovat muutenkin olleet kovilla. Tämänvuotisen raportin ovat toimittaneet Anna Järvinen ja Erja Saarinen. Se on ilmestynyt suomeksi ja englanniksi. Tutustu raporttiin: EAPN-FIN Köyhyysvahti 2021 Suomen köyhyysraportti.