Kuntoutus ja liikunta työttömien elintapaohjauksessa

Katriina Lehtovaara. Hankepäällikkö, Terveydeksi 2.0 -hanke, Työttömien Keskusjärjestö ry

Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä on myös työttömien joukossa paljon.  Työttömien terveystarkastuksia tekeviä terveydenhoitajia sekä työttömien kanssa työskenteleviä sote-ammattilaisia kokoontui marraskuun lopulla keskustelemaan sekä jakamaan tietoa ja kokemuksia teemanaan kuntoutus ja liikunta työttömien elintapaohjauksessa. 

Tilaisuuden sisällöistä vastasivat Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 ja Askelia voimaan -hankkeet yhdessä Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa. Yhteensä koolla oli 115 ammattilaista. 

Liikuntaneuvonnan palveluketju – tavoitteena kohentunut elämänlaatu

Työttömien terveystarkastus on yksi tärkeä osa liikuntaneuvonnan palveluketjua. Terveystarkastuksesta ohjataan liikuntaneuvontaan tai elintapaohjaukseen ja sieltä edelleen matalan kynnyksen liikuntaryhmiin, kertoi Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Sari Kivimäki avauspuheenvuorossaan.

Liikuntaneuvonta on yksilöllistä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Se on vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, joka alkaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisesta ja tunnistamisesta, etenee puheeksioton ja ohjauksen tai liikuntalähetteen kautta liikuntaneuvontaan ja sitä kautta omatoimiseen tai ohjattuun liikuntaan. Pitkäaikaisena tavoitteena on parempi terveys ja toimintakyky sekä kohentunut elämänlaatu

Lähes 200 kunnassa eri puolilla maata on hyvin toimivia liikuntaneuvonnan palveluketjuja eri toimijoiden välillä (liikunta- ja vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, järjestöt).  Neuvonnan ja palveluiden sujuvuus on taattava myös hyvinvointialueilla, ja sitä varten tarvitaan selkeää tehtävien ja vastuunjakoa sekä uudenlaisia yhteistyön rakenteita kuntien ja alueiden välille. Tätä varten on opetus- ja kulttuuriministeriö koonnut Liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla -ohjeistuksen sekä Elintapaohjauksen tarkistuslistan.

Vaikka hyvinvointialueuudistus herättää epävarmuutta palveluketjujen toimivuudesta, luo se myös mahdollisuuksia liikuntaneuvonnan kehittämiselle. Uudelleenorganisointi edellyttää nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä ammattilaisten kesken.  Paljon on jo tehtykin; hyvinvointialueilla on esimerkiksi koottu elintapaohjauksen palvelumalleja ja -tarjotinta, sekä rakennettu koulutuskokonaisuuksia ja kumppanuuksia, joissa kunnan liikuntaneuvonta tekee yhteistyötä hyvinvointialueen elintapaohjauksen kanssa. Liikunnan edistämisen yhdyspintoja ovat myös työllisyys- tai sosiaalipalvelut.

Ohjaustyö käytännössä 

Siunsotessa työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja Sari Laitilan puheenvuoro Kokemukset elintapaohjauksesta työttömien terveystarkastuksissa nostatti kuulijoissa paljon vastakaikua, olihan suurin osa yleisöstä itsekin terveydenhoitajia. Laitila kertoi käytännön näkökulmasta omasta ohjaustyöstään ja hyvinvointiin liittyvien aiheiden käsittelystä työttömän asiakkaan kanssa vastaanotolla. Puheeksi tulevat liikunnan lisäksi uni ja vuorokausirytmi sekä ruoan määrä ja laatu, joita voidaan yhdessä selvittää esimerkiksi ruokapäiväkirjan avulla. 

Lisäksi tarkastuksessa puhutaan hampaista ja suun terveydestä sekä tupakasta ja päihteistä. Aiheesta riippumatta tärkeintä on keskustelun sävy. Tavoitteena on luonteva ja arvostava kohtaaminen, joka ei soimaa eikä syyllistä.

Elintapaohjaus on kovin laaja aihe käsiteltäväksi yhdellä terveydenhoitajan vastaanottokerralla, puhumattakaan siitä, mitä kaikkia muita asioita työttömän terveystarkastuksessa tulisi ehtiä käydä läpi. Monessa kunnassa työttömän terveystarkastukselle on varattu aikaa 90 minuuttia, useassa vähemmän. 

Siten vilkkaaseen yhteiseen keskusteluun nousivat terveystarkastukseen käytettävä aika sekä sähköisen terveystarkastuksen käyttö eri puolilla maata. Jaettu kokemus oli, että huolimatta sähköisen tarkastuksen hyödyistä on sen käyttö monelle työttömälle vaikeaa tai mahdotonta välineiden tai osaamisen puutteen vuoksi. 

Keskusteluista saatiin arvokasta tietoa verkoston tuleviin tapahtumiin sekä aineksia työttömien terveystarkastusten suositusten laatimistyöhön, jota parhaillaan tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Onnistunut kuntoutus mahdollistaa itseluottamuksen lisääntymisen ja hyvinvoinnin vahvistumisen

Yliopistonlehtori ja kuntoutuksen dosentti Tuulikki Sjögren Jyväskylän yliopistosta korosti esityksessään kuntoutujalähtöistä ja ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavaa toimintatapaa työttömien kuntoutuksessa.

Asiakkaan rooli kuntoutuksessa on nykypäivänä aktiivinen toimija ja kumppani. Tavoitteena on voimavarojen vahvistaminen, uusien mahdollisuuksien syntyminen ja sosiaalinen osallisuus yksilön vajavuuksien korjaamisen tai niiden kompensoinnin sijaan. (Kyse on lähestymistavan muutoksesta ja siirtymisestä vajavuusparadigmasta valtaistamisparadigmaan.)

Kuntoutuksen tausta-ajatuksena on kokemus oman elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Tämä on keskeinen inhimillinen perustarve, ja siten merkityksellisyyden kaipuu on myös kuntoutuksen  liikkeelle paneva voima. Onnistunut kuntoutus mahdollistaa itseluottamuksen lisääntymisen, psyykkisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin vahvistumisen, sekä fyysisen toimintakyvyn ja aktiivisuuden parantumisen.

Kuntoutus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, jossa tavoitteena on toiminta- ja/tai työkykyinen ihminen. Tärkeää on myös toiminta- ja työkyvyn moninaisuuden ymmärtäminen.

Vaikka tarve ja tavoitteet ovat yksilöllisiä, keskeistä on aina ihmisenä kohdatuksi tuleminen, tavalliseen elämään osallistuminen , itsenäisyyden ja vapauden mahdollistuminen, tulevaisuuden toivon herääminen ja ylläpysyminen. Nämä elementit tukevat ja vahvistavat toisiaan kuntoutumisen etenemisessä sekä ylläpitävät ihmisarvoa. 

Hyvinvointitsepparit arjen apuna yhdistyksissä

Työttömien Hyvinvointitsemppari-toimintaa esittelivät Keskusjärjestön Askelia voimaan hankekoordinaattori Heli Niromaa sekä hankkeen kautta hyvinvointitsemppariksi kouluttautunut Osmo Mielikäinen.

Hyvinvointitsemppari on vertaisohjaaja, joka edistää alueensa työttömien yhdistyksessä erityisesti pitkäaikaistyöttömien terveellisiä elintapoja. 

Kuluneen syksyn aikana parikymmentä tsempparia työttömien yhdistyksissä eri puolilla Suomea  kouluttautui tehtäväänsä UKK-Instituutin ja Silta-Valmennusyhdistyksen ohjauksessa. Koulutuksen teemoja olivat voimavarat ja motivointi, puheeksiotto, liikunta, ravinto, uni ja oma hyvinvointi.

Jokainen tsemppari suunnittelee ja tekee tsemppaustyötään itselleen ja yhdistykselleen sopivimmalla tavalla. Tsemppaus ja hyvinvointiasioiden puheeksiotto voivat olla esimerkiksi terveellisen ruoan valmistamista yhdessä, liikuntatuokioiden tai -vuorojen järjestämistä tai uusien liikuntalajien kokeiluja. 

Ajankohtaista verkostossa

Työttömien terveydenhuollon järjestämistä koskevaa ohjauskirjettä tullaan päivittämään. Vuonna 2013 laaditun ohjeen (STM, TEM)  päivityksen tarkoituksena on muun muassa tukea  sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla, lisätä työttömien terveystarkastusten tekemistä sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta.

Työkykyohjelmaa laajennetaan vuosina 2023–2024 (RRP, Suomen kestävän kasvun ohjelma). Kehittäjinä ovat THL ja TTL. Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hanke on osallistunut osion joihinkin työryhmiin. 

Työttömien terveystarkastuksesta on käynnissä tutkimus vuosina 2022–2024, jota toteuttavat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa työttömien terveystarkastusten toteutumisesta ja toteuttamisesta kansallisesti, sekä työttömien terveystarkastuksien ja niihin liittyvien palvelujen yhteensovittamisesta.

Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto

Ammattilaisverkostoon on liittynyt 350 sote-ammattilaista, ja sen tavoitteena on

  • tukea vertaisoppimista ja vertaistiedonvaihtoa,
  • kartoittaa kehittämistarpeita ja tutkia käytännön toteutusmalleja,
  • rakentaa ammattilaisten kanssa yhteisiä suosituksia palveluun liittyen.

Työskentely tapahtuu virtuaalisissa työpajoissa, verkostoitumistilaisuudessa sekä sähköisessä yhteistyötilassa. Jäsenet voivat tuottaa sisältöjä ja kommentoida ohjeita ja suosituksia, jotka liittyvät työttömien terveystarkastusten toteutukseen

Vuoden 2023 Työttömien terveyden tueksi -iltapäivät järjestetään torstaisin 23.3., 25.5., 7.9. ja 23.11.

Ilmoittautumislinkki verkostoon on Innokylässä (Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto | Innokylä)