Liikuntaneuvonnan avulla saumattomasti liikkeelle

Mira Juuma. Liikkuva Aikuinen -ohjelma

Jo puolessa Suomen kunnista on tarjolla liikkumiseen innostava palvelu, joka on suunnattu terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville: liikuntaneuvonta. Muutamassa kunnassa tarjotaan myös työttömille kohdennettua liikuntaneuvontaa.

Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Päijät-Hämeen työkykyhankkeessa, jossa tavoitteena on edistää lahtelaisten työttömien elämänhallintaa, hyvinvointia sekä työkykyä, ja siten sijoittumista työmarkkinoille. Hankkeen ansiosta on syntynyt huonossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien liikuntaneuvonnan palveluketju.

Liikuntaneuvonta auttaa – asiakkaan ehdoilla

Monelle on tuttua, että liikkumisella on runsaasti edullisia vaikutuksia terveyteen. Miksi sohvan pohjalta nouseminen on kuitenkin joskus niin vaikeaa? Liikuntaneuvontapalvelu on suunnattu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuville. Yksilöllisessä, puolesta vuodesta vuoteen kestävässä neuvonnassa asiakas saa terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaiselta ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan.

Liikuntaneuvonta on osa kokonaisvaltaista elintapaohjausta, jossa paneudutaan liikkumisen lisäksi myös ravitsemukseen, uneen ja muihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.

Liikuntaneuvonnan palvelu-ketjussa jokaisella tärkeä roolinsa

Liikuntaneuvonnan ympärille rakennettava poikkihallinnollinen palveluketju on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka erottaa liikuntaneuvonnan muista liikkumisen lisäämiseen tähtäävistä palveluista, kuten personal trainer -palveluista. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tavoitetaan ja tunnistetaan palveluketjussa, liikkuminen otetaan puheeksi ja asiakas ohjataan liikuntaneuvontaan.

Terveydenhuollon rooli kohderyhmän tavoittajana ja tunnistajana on merkittävä. Paikallisyhdistyksillä sekä kansalais- ja työväenopistoilla on tärkeä rooli matalan kynnyksen liikuntapalveluiden tuottajana kunnan liikuntapalvelujen ja yksityisten palveluntuottajien ohella.

Liikuntaneuvonnan toimintakenttään kuuluvat usein esimerkiksi työllisyyspalvelut, Liikkujan Apteekit, paikallisyhdistykset ja urheiluseurat. Palveluketju on vaikuttava ainoastaan, jos sen osat toimivat saumattomasti yhteen. Tästä syystä on tärkeää yhteensovittaa palveluketjujen osat ja roolit. (Kuva 1. Liikuntaneuvonnan suositukset 2021.)

Kohdennettua neuvontaa työttömille

Työttömille voidaan järjestää liikuntaneuvontaa myös erityisesti heille suunnattuna palveluna. On tärkeää huomioida eri kohderyhmien erityispiirteet, joiden avulla voidaan paremmin tunnistaa, tavoittaa ja kohdentaa liikuntaneuvonnan palveluketjun toimintaa kohderyhmälle sopivalla tavalla.

Työttömille suunnattua liikuntaneuvontaa tarjotaan vasta muutamissa kunnissa. Tyypillisimmillään se tarkoittaa, että työttömien terveystarkastuksesta tai lääkärin vastaanotolta ohjataan kunnalliseen, 6–12 kuukautta kestävään liikuntaneuvontaan. Työttömien yhdistykset ovat hyvä esimerkki liikuntaryhmien toteuttajista asiakkaan neuvonta-ajanjakson aikana ja sen jälkeen.

Työttömille suunnattua liikuntaneuvontaa tulisi laajentaa ja kehittää, mikä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jalkautumista työttömien pariin sekä entistä yksilöllisempää neuvontaa.

Työttömien työkykyhanke Päijät-Hämeessä toi positiivisia tuloksia

Päijät-Hämeessä toteutui Työkykyisenä työelämään -hanke (2017–2019), jonka tavoitteena oli edistää lahtelaisten työttömien elämänhallintaa, hyvinvointia sekä työkykyä, ja siten heidän sijoittumistaan työmarkkinoille. Tavoitteeseen pyrittiin pitkäaikaistyöttömille kehitetyn liikuntaneuvonnan palvelumallin avulla. Hankkeella oli ESR-rahoitus. Lisäksi rahoittajina toimivat Lahden kaupungin työllisyyspalvelut sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Kaupungin työllisyyspalvelut oli myös mukana hankkeen ohjausryhmässä, ja osa asiakkaista ohjautui kuntouttavan työtoiminnan kautta liikuntaneuvontaan.

Kohderyhmänä työkykyhankkeessa olivat 30–55-vuotiaat, joista erityisesti haluttiin huomioida yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä työttömyysuhan alla ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Hankkeen myötä Lahteen syntyi huonossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien liikuntaneuvonnan palveluketju.

Hankkeen myötä syntyi myös työttömien työkuntotodistuksen toimintamalli. Työkuntotodistus on Työkykyisenä työelämään -hankkeen aikana kehitetty kannustin ja apu työnhakuun. Todistuksen suorittaja osoitti elintapaohjaus- ja/tai työllistymisprosessinsa yhteydessä aktiivisuutensa, arjen hallinnan taitonsa sekä tahtonsa pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan. Hankkeen yksilökeskeisissä toimintatavoissa hyödynnettiin moniammatillista verkostoa ja yksilö huomioitiin fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena.

Hankkeen aikana terveyden kohentumista seurattiin objektiivisilla mittareilla sekä itsearvioinneilla. Positiivisia tuloksia saatiinkin runsaasti. Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen riski laski, tuki- ja liikuntaelimistön vaivat vähenivät ja mielenterveys koheni, minkä seurauksena työllistyminen mahdollistui ja sairauspoissaolot vähenivät. Lisäksi verenpainelääkityksen käyttö väheni ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon hoitokäyntien määrät laskivat. Monet vastaajista kokivat myös kiinnostuksensa liikkumista kohtaan lisääntyneen, ja moni löysi itselleen mieluisia tapoja liikkua. (PHLU, Työkykyisenä työelämään -hanke).

Hankkeen toinen vaihe jatkuu nimellä Työkuntoisena ja -kykyisenä työelämään (2020–2022). Tavoitteena on jalkauttaa kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin vuonna 2019 päättyneessä hankkeessa kehitetty pitkäaikaistyöttömille rakennettu liikuntaneuvonnan palvelumalli.

Liikunnan edistäminen nähdään nykyään tärkeänä keinona ehkäistä sairauksia ja parantaa väestön hyvinvointia. Tästä huolimatta Suomen 3,1 miljoonasta työikäisestä (20–64 v.) peräti 80 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain 3,2 miljardin euron kustannukset, josta työikäisten osuus on 2,7 miljardia euroa (Vasankari & Kolu 2018). Edistämällä työikäisten liikunnallista elämäntapaa voidaan vaikuttaa liikkumattomuuden aiheuttamiin kustannuksiin ja edistää näin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia.

Työttömien liikuntaneuvonnan kehittämistyötä tukee muun muassa ministeriöiden Liikuntapolitiikan koordinaatioelin, joka tavoitteena on, että toimenpiteet liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi lisääntyvät ja eriarvoisuus hyvinvoinnissa ja liikkumisessa vähenee. Koordinaatioelimen laatimassa toimenpidesuunnitelmassa liikunnan ja liikkumisen rooli työllistymisen edistämisessä ja työnhakuvalmennuksessa nähdään tärkeänä.

Vinkkejä liikunnallisen elämäntavan edistämiseen:
liikuntaneuvonta.fi/
liikkuvaaikuinen.fi/
liikkuvatyoelama.fi/
liikkujanapteekit.fi/
Liikkuva aikuinen -ohjelman YouTube-kanava: www.youtube.com/channel/UC7e4Zi1ymLj40F4hy6Ps43g

Liikkuva aikuinen -ohjelma (LAO) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen työikäisten liikkumisen edistämisohjelma, jonka visiona on tehdä aktiivisuudesta uusi normaali. Ohjelman valtakunnallisena missiona on raivata liikkumiselle parempaa asemaa yhteiskunnassa sekä muokata työikäisten asenteita myönteisemmäksi liikkumista kohtaan. Tavoitteena on myös, että jokaisessa kunnassa on suositusten mukaista liikuntaneuvonta, ja jokainen saa tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseksi. Liikkuva aikuinen -ohjelma koordinoi valtakunnallisesti kunnissa toteutettavaa liikuntaneuvontaa.

Lähteet:

Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021. Tuunanen, K. & Kivimäki, S. (toim.) Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389.
PHLU, Työkykyisenä työelämään -hanke. 2019. www.phlu.fi/liikkuvaaikuinen/hankkeet/tyokuntoisena-ja-kykyisena-tyoelama/tyokykyisena-tyoelamaan-hanke/
Vasankari, T. & Kolu, P. 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 31/2018.