Leena Valkonen. viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Miten päihdepalvelut toimivat koronaepidemian aikana? Yleisesti julkisuudessa on todettu, että poikkeusoloissa riskit päihteiden käyttöön kasvavat ja ongelmat lisääntyvät. Kankaanpään A-kodin johtajalla Marikki Forellilla on pitkä kokemus päihdetyöstä. Miten hän näkee tilanteen?
Valtakunnan tasolla ei ole toistaiseksi näkynyt koonteja, miten epidemian vaikutus päihdehoitoon on näyttäytynyt. Varsinkin perustasolta ja avohoidosta palveluja on suljettu. Olemme yhteisöllistä ja rajoitetusti lääkkeellistä päihde- ja riippuvuuskuntoutusta tarjoava laitoshoidon yksikkö ja yli 70 kuntaa ostaa meiltä vuosittain palveluja. Oma asiakaskuntamme on kasvanut jonkin verran koronaepidemian aikana. Ehkä avopalveluiden puutteen vuoksi asiakkaita on ohjattu nyt enemmän laitoskuntoutukseen.
Kun koronan alkurysäys tuli, oli meilläkin iso alkuhämmennys ja mietin, mikä on A-kodin kohtalo. Oli vedettävä henkeä, otettava aikalisä ja katsottava, mitä tapahtuu. Talon sisällä tehtiin erilaisia käytännön järjestelyjä. Meillä on neljä eri asiakasyhteisöä ja normaalisti yhteisiä vertaisryhmiä ja muuta toimintaa. Nyt toiminnot tapahtuvat pitkälti jokaisen yhteisön omana toimintana. Näin pyrimme estämään sen, ettei mahdollisesti A-kodille päätynyt virus pääsisi altistamaan koko talon henkilökuntaa ja asiakkaita. Olemme onneksi ja tiukkojen varotoimien ansioista toistaiseksi välittyneet tartunnoilta. Koen vahvasti, että päihdekuntoutusta tässä poikkeustilanteessa on aivan elintärkeää tarjota.
Millaisena näyttäytyy päihdehoitoon tulevien asiakkaiden tilanne?
Nyt etätyö ja kaikki muu poikkeustilanteeseen liittyvä arjen muuttuminen saattaa lisätä päihteiden käyttöä, jos ihmisellä on jo taipumusta riksikäyttöön. Uskon, että koronan seuraukset päihteidenkäyttöön ja hoidon tarpeeseen näyttäytyy viiveellä. Esimerkiksi koulujen avautuminen tuo jälleen viranomaistyön lähemmäs ihmisten arkea, ja sitä kautta tilanne voi tulla meillekin näkymään.
Yksi selvästi kasvava ilmiö on ollut peliriippuvaisten lisääntyminen, samoin perheiden tilanteet. Perheitä tulee hoitoon lapsen tai useamman lapsen kanssa ja heidän tilanteensa ovat todella monimutkaisia ja moniongelmaisia. Taustalla on usein ollut valtava määrä erilaisia viranomaiskontakteja, ennen kuin he päätyvät A-kodille.
Asiakkaistamme vähän yli puolet on statukseltaan työttömiä. Valtaosa asiakkaistamme on työikäisiä eli 18–65-vuotiaita. Osa asiakkaista on jo lähtökohtaisesti ollut työelämän ulkopuolella, päihdeongelma on ollut syrjäyttävä tekijä nuoruudesta lähtien. Heille ei ole muodostunut mitään ammatillista uraa. Tai sitten toisinpäin, työttömyys on seurausta päihteiden käytöstä.
On vaikea kysymys, onko päihdeongelma työttömyyden seurausta vai päinvastoin. Se on selvää, että jos olet työtön ja sinulla taipumus päihteiden käyttöön, se on altistava tekijä. Päihteiden käyttö lisääntyy helposti, jos arjesta puutuvat rutiinit ja yhteenkuuluvaisuuden tunne, kuten usein työttömyyden seurauksena käy.
Hoitoonohjauksella on iso merkitys päihdekuntoutuksessa. Kun toimin avohuollon puolella, asiakkaita tuli hoitoonohjauksena työpaikoilta. Jotenkin kokemukseni oli se, että ne harvoin olivat kovin onnistuneita. Päihdeongelman luonne on niin henkilökohtainen, että suhde työhön ja sen säilyttämiseen ei riitä raitistumiseen. Raittiuden tavoittelulle pitää löytää jokin syvempi merkitys. Luottamuksen saavuttaminen, että ottaa työntekijän kanssa päihteet puheeksi on haastavaa, mutta se on kannattavaa.
Mitä koronasta voi seurata päihdekuntoutukselle?
Iso huolenaihe on, kuinka massiiviset kansantaloudelliset seuraukset epidemialla tulee olemaan. Tiedetään myös, että kuntien tilanne tulee olemaan entistä haastavampi. Päihdekuntoutus joutuu koko ajan taistelemaan olemassaolostaan. Miten päihdekuntoutus ja -hoidot tullaan kohdentamaan jatkossa kuntien määrärahoissa.
Iso haaste päihdehoidon kentälle on myös toiminnan vaikuttavuuden seuranta. Seurannan menetelmiä tulisikin kehittää entistä määrätietoisemmin. Vaikuttavuuden seurannan vaikeutena voi olla päihdeasiakkaiden tavoitettavuus kuntoutumisen päätyttyä. Näin käy varsinkin silloin, jos päihteettömyys ei kannakaan. Olisi kuitenkin tärkeää pystyä todentamaan, että ihmiset pystyvät tekemään kuntoutuksen seurauksena isoja muutoksia, tai saavuttaa inhimillisiä, oman elämän laatuun kannalta vaikuttavia tekijöitä. Siinä on koko päihdehuollon kentälle haaste, johon pitäisi pystyä yhdessä vastaamaan.
Hoitoon pääsyn ongelmana on, että joka kunnalla on omat toimintamallit Utsjoelta Helsinkiin. Ihmisten pitäisi osata löytää palvelujen äärelle ja saammekin paljon yhteydenottoja hoitoon hakeutumisesta myös A-kodille. Tehtävämme on ohjata näitä asiakkaita löytämään oikeat kontaktit omista kotikunnistaan.
Päihdehoidon intervention pitäisi voida toteutua kaikissa paikoissa myös työpaikoilla ja kohtaamispaikoilla. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuudet käydä keskustelua ja tulla ohjatuksi päihdehuoltoon, vertaisryhmään tai laitoskuntoutukseen. Tunnustelevaakin keskustelua tulisi voida jaksaa käydä pitkäänkin. Vallalla on käsitys että, kun ihminen tulee käymään A-klinikalle, siitä käynnistyisi raittius. Mutta näinhän ei käy. Subjektiivisen tutkiskeluun pitäisi antaa mahdollisuus ja odottaa oikeaa ajoitusta. Itse ajattelen, että kaikki lähtee ihmisen omata sisäisestä keskustelusta ja rehellisestä arviosta, mitä päihteiden käyttö merkitsee minulle. Ja sen seurauksena löytyy ajatus, mitä asialle voisi tehdä.
Tasavertainen kohtaaminen avain päihdeongelman purkamiseen
Päihdehoitoon hakeutumiseen pitäisi olla neutraalia matalan kynnyksen toimintaa. Valitettavasti siihen liittyy vielä monin paikoin stigmatisointia. Päihdeasiakkaiden tasavertainen kohtaaminen pitäisi pystyä toteuttamaan kaikissa tilanteissa ja puhumaan mahdollisimman neutraalisti näistä asioista. Minkä tahansa sosiaali -tai terveydenhoitoalan toimijan pitäisi sitten pystyä kohtaamaan ja käymään arvostavaa sekä mahdollisimman rehellistä puhetta myös riippuvuussairauksiin liittyen.
Työttömien Keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi 2.0 -hankkeen jalkautuva sosiaali- ja terveyspalveluohjaus on hyvä esimerkki ja tervetullut lisä, jolla myös päihdeongelmaisia voidaan tavoittaa ja ohjata eteenpäin palveluihin.
Kaikki toimenpiteet, joilla kiinnitetään huomiota päihdeongelmiin, viestii asian arvostuksesta. Se, että kiinnitetään huomiota työttömien ja päihdeongelmaisten ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, sillä on iso merkitys ihmiselle itselleen. Sinua arvostetaan ja sinulla on merkitys yhteiskunnan jäsenenä, vaikka et juuri veronmaksajana olisikaan. Näillä yksittäisillä kohtaamisilla voi olla kauaskantoisia merkityksiä ongelman ratkaisemisessa.