Osatyökykyisten Työkykyohjelma: Mitä on tehty, mitä vielä tarvitaan?

Osatyökykyisten työllistämisen toimia vahvistettava edelleen

Tuija Oivo. Työmarkkinaneuvos, Työ- ja Elinkeinoministeriö ry

Kuva: Pexels.com/Soner Arkan

Kuluvalla hallituskaudella on toimeenpantu Työkykyohjelmaa, jossa on etsitty ratkaisuja erityisesti työttömien osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Ohjelman toteutuksesta on vastannut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjelman toimenpiteet on keskitetty kolmeen kokonaisuuteen: palvelujärjestelmän toimivuus, osallistavammat työmarkkinat ja etuusjärjestelmän kannustavuus.

Tuija Oivo, työmarkkinaneuvos, TEM

Tuija Oivo, työmarkkinaneuvos, TEM

Mitä on tehty?

Suuret palvelujärjestelmän muutokset, ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto hyvinvointialueille sekä työllisyyspalvelujen siirto kunnille, vaikuttavat myös osatyökykyisten palveluihin. Tämä on otettu huomioon Työkykyohjelman toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toteuttanut hankkeita työkyvyn tuen palvelujen tuomiseksi osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lisäksi on kehitetty toimintamalleja työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmiin. Myös ammattilaisten ja asiantuntijoidenosaamista on vahvistettu ja työkykykoordinaattoreiden koulutusta laajennettu. 

Työ- ja elinkeinoministeriön pilottihankkeissa on parannettu TE-palvelujen osuvuutta osatyökykyisille. Tulosten perusteella asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn liittyviä tarpeita tunnistetaan aiempaa paremmin. Henkilöasiakkaiden sekä työnvälitys- ja yrityspalvelujen kehittämiseksi tehty työ on tuottanut rohkaisevia tuloksia.  TE-toimistoihin on myös palkattu lisää työkykykoordinaattoreita. 

Osallistavien työmarkkinoiden vahvistaminen

Entistä osallistavampien työmarkkinoiden vahvistamiseksi on työkykyohjelmassa tehty paljon. Elokuussa 2020 käynnistynyt hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelma tavoittelee sitä, että julkisilla hankinnoilla tuettaisiin entistä paremmin työllistymistä. Lakiin perustuvan työllistämisehdon avulla voidaan tukea osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä. Ohjelman tavoitteena on antaa työmahdollisuus 3 000 henkilölle. Julkisten hankintojen kokonaisarvo on vuosittain noin 47 miljardia euroa.

Valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on aloittanut toimintansa tänä vuonna. Yhtiön tehtävä on työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä osatyökykyisiä henkilöitä työsuhteiseen työhön. Tavoite on, että Työkanavassa työskentelyn jälkeen mahdollisimman moni työllistyy avoimille työmarkkinoille. Yhtiö työllistää toimintansa alkuvaiheessa arviolta muutaman sata osatyökykyistä vuosittain. Toiminnan vakiinnuttua työsuhteessa olisi noin 1000 henkilöä. 

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on yksi Työkykyohjelman keinoista rakentaa luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvia työmarkkinoita ja nostaa työllisyysastetta. Viime vuonna aloitti toimintansa verkostomaisesti toimiva Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO. Sen tavoitteena on saada Suomeen lisää yhteiskunnallisia yrityksiä ja edistää samalla osatyökykyisten työllisyyttä. Osaamiskeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville yritysmuodosta tai toimialasta riippumatta.

Parhaillaan on käynnissä tutkimushanke, jossa arvioidaan Työkykyohjelman tuloksia ja toteutumista. Loppuraportti valmistuu toukokuussa 2023.

Mitä tarvitaan jatkossa?

Lokakuun tilastotiedot kertovat, että työllisyysaste on parantunut ja lähestyy hallituksen asettamaa 75 %:n tavoitetta. Työttömyyttä on edelleen paljon.  Työttömiä työnhakijoita on 232 000 ja heistä noin 88 000 (38 %) on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti yli vuoden. Huolestuttavaa on se, että erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on noussut voimakkaasti. Lokakuun lopussa 2–5 vuotta työttömänä olleita oli 43 000, kun vastaava luku ennen koronaa oli 25 000.  Yli 50-vuotiaita työttömistä on yli 93 000 ja osatyökykyisiä lähes 30 400. 

Työttömien työllistymisen esteet ovat moninaiset. Kuitenkin mm. OECD:n selvityksen mukaan suuri osa työttömistä ilmoittaa työllistymisen esteeksi terveydelliset syyt. Samaan aikaan työnantajilla on työvoimapula. Työ ja työntekijä eivät kohtaa. Osatyökykyiset onkin nähtävä osana ongelman ratkaisua. Osatyökykyisillä on monenlaista ammattiosaamista ja heidän koulutustaustansa on monipuolinen. Tässä joukossa on valtava potentiaali. 

Työtä osatyökykyisten työllistymisen eteen on määrätietoisesti jatkettava. Tarvitaan yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista niin poliittisten puolueiden kuin hallinnonalojenkin kesken. Työllisyyden ja työkyvyn tuen lisäksi tarvitaan huomattavaa panostusta osaamisen kehittämiseen. Siksi on välttämätöntä saada jatkossa työhön mukaan opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonala.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta on olennaista, miten hyvinvointialueet ja vuoden 2025 alusta lähtien kuntien vastuulle siirtyvät TE-palvelut toimivat yhdessä. Yhdyspinnoille on kyettävä rakentamaan toimiva, erilaisista palveluntuottajista koostuva ekosysteemi, joka aidosti tukee asiakkaan tarpeita. Järjestöjen ja välityömarkkinatoimijoiden rooli ja mahdollisuudet palvelujen tuottamisessa ja työllistämisessä pitää turvata. Lisäksi tarvitaan yhteistä tietopohjaa, saumatonta tietojen siirtoa sekä työkaluja vaikuttavuuden ja kustannusten arvioimiseksi. Nopeita ratkaisuja tarvitaan mm. kuntouttavan työtoiminnan ja työpajojen jatkosta. 

Julkiset hankinnat työllisyyden edistämisessä

Osallistavien työmarkkinoiden lisäämiseksi on edelleen ponnisteltava. Julkisten hankintojen työllistävät mahdollisuudet ovat mittavat. Sosiaalisesti kestävillä hankinnoilla ja hankintojen suuntaamisella voidaan vaikuttaa niin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksiin, osallisuuteen, hyvinvointiin kuin yhteisötalouden toimijoiden markkinoille pääsyynkin. 

Kuntien tukemista ja aktivointia työllistämisehdon käyttöön on syytä jatkaa koordinoidusti.  Silloin tällöin on keskusteltu mahdollisuudesta velvoittaa kuntia sosiaalisten kriteereiden käyttöön hankinnoissaan ja on todennäköistä, että tämä keskustelu jatkuu. 

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty ns. kiintiömallia. Tällä tarkoitetaan työnantajien velvoitetta työllistää osatyökykyisiä. Kiintiömallit jakavat mielipiteitä. Tärkeää on, että mallien käytettävyydestä käydään faktoihin pohjautuvaa keskustelua. 

Työkanavan toiminnan vakiinnuttaminen on myös erittäin tärkeää osa osallistavien ja yhdenvertaisten työmarkkinoiden kokonaisuutta.

Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset yritykset työllisyystoimijoina

EU:n komissio valmistelee suosituksia yhteisötalouden toimijoiden ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Euroopassa yhteisötalous on tunnustettu merkittävänä talouden ja työllisyyden voimavarana. Myös Suomessa yhteisötalouden mahdollisuuksia pitää edelleen vahvistaa.  Tarvitsemme samanaikaisesti sekä työpaikkoja, työntekijöitä, uusia tapoja järjestää palveluja sekä yhteiskuntaa uudistavia innovatiivisia ratkaisuja. Mahdollisuuksia on erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, kiertotaloudessa ja uudelleenkäytössä sekä kaupunkien ja haja-asutuspalveluiden kehittämisessä. Alkuvaiheen rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat vaikeuttavat tällä hetkellä yhteiskunnallisten yritysten kasvua.

Työnantajien asenteet osatyökyisten työllistämisessä ovat muuttuneet aiempaa myönteisempään suuntaan. Yritykset toivovat kuitenkin kokonaisvaltaista palvelua, jossa työpaikoille saataisiin apua esimerkiksi työtehtävien uudenlaiseen järjestelyyn tai tehtävien pilkkomiseen. Niin ikään yritykset tarvitsevat valmentavaa tukea ja apua rahoituksen hakemiseen. 

Työkykyjohtamisen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen yrityksissä on myös tärkeää. Voisimmeko muotoilla uudelleen rekrytointipalveluja? Voitaisiinko niputtaa yhteen työhönvalmennus, työn muotoilu, työolosuhteiden järjestelytuki ja kenties palkkatukikin yhdeksi joustavaksi ja tarvelähtöiseksi kokonaisuudeksi? Hyviä toimintamalleja on, mutta olemme huonoja laajentamaan niitä yleisempään käyttöön. 

Kaikkein haastavin kokonaisuus tuntuu kuitenkin olevan taloudellisten kannusteiden riittävyys. Palkan ja etuuksien yhteensovituksessa eli ns. ”lineaarisessa mallissa” ei edetty tällä hallituskaudella. Tämä on este mm. ottaa vastaan osa-aikatyötä. Velkaongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan edelleen työtä. Työttömien etuus- ja palveluloukkoon tarvittaisiin kipeästi ratkaisuja. 

Sosiaaliturvauudistus on valtava kokonaisuus, jonka toteuttaminen vie aikaa. Oma unelmani on, että voisimme edetä työttömyysturvasta kohti työllisyysturvaa. Silloin työtön saisi ennustettavan, yhtenäisen toimeentulon koko siltä ajalta, jolloin hän saa oman tarpeensa mukaisia työkykyä tukevia palveluja.

Kirjoittaja toimi Sipilän hallituksen nimeämänä selvityshenkilönä yhdessä Raija Kerättären kanssa. Raportti Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. STM:n muistioita 43/2018