Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta

Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry

Anne Knaappi, varapääministeri, Soste

Järjestöjen näkökulmasta vireillä olevat lait hyvinvointialueista sekä sote-uudistuksesta tuovat kolmannen sektorin roolin merkittävään puntariin palvelutuotannossa. Mitkä ovat järjestöjen ja varsinkin pienten järjestöjen toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa, sitä pohti SOSTEn varapääsihteeri Anne Knaapi Työttömien Keskusjärjestön syyskoulutuksessa.

SOSTE ry on tuonut syksyn aikana lausunnoissaan esiin näkemystä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu.

Aikataulullisesti lainsäädäntö etenee seuraavasti: Laki hyvinvointialueiden perustamisesta on tulossa voimaan ensi vuonna heinäkuussa. Sen mukaan Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudenmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että Helsingin kaupungille jäisi kuitenkin edelleen niiden järjestämisvastuu.

Sen jälkeen aloittaa toimintansa väliaikainen valmisteluelin, joka alkaa suunnitella hyvinvointialueiden rakenteita ja toimintatapoja. Ensi vuonna on myös kuntavaalit, jotka pidetään huhtikuussa ja uudet valtuutetut aloittavat toimikautensa kesäkuussa. Tammikuussa 2022 on tarkoitus pitää aluevaalit, jolloin valitaan poliittiset päättäjät uusille hyvinvointialueille. Aluevaltuustot aloittaisivat tehtävässään maaliskuussa 2022.

Anne Knaapi kuvailee tulevaa kautta turbulenttiseksi. Lakien toimeenpano tulee olemaan vaativaa, kun koko ajan tapahtuu jotain. Rinnalla kulkee tulevaisuuden sote-keskus kehittämishanke. Miten järjestötoiminta pysyy mukana kaiken rinnalla?

Kuntien toiminta-avustukset ovat merkittäviä yhdistyksille

Syksyllä julkaistu sosiaalibarometri kertoo, että kuntien toiminta-avustukset ovat erittäin merkittäviä yhdistyksille. 56 % vastanneista kertoo saavansa toiminta-avustusta kunnalta. Toiminta-avustusta pidetään merkittävänä, vaikka summa olisi vain 700 eroa vuodessa. Neljännes vastanneista kertoo, että kuntien toiminta-avustusten määrä on selvästi vähentynyt parin viime vuoden aikana.

– Järjestöillä on huoli, miten lainsäädännön nivelvaiheessa neuvottelukumppanuudet saadaan ylläpidettyä siten, että sotejärjestöjen asiat saadaan kunnissa hoidettu maksimaalisesti eteenpäin ja järjestöjen tuottama lisäarvo saadaan hyödyttämään kuntalaisten hyvinvointia, Anne Knaapi toteaa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, lisätä asiakaslähtöisyyttä, palvelujen laatua ja saavutettavuutta sekä parantaa kokonaistehokkuutta ja vaikuttavuutta. Uudistuksen painopiste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Miten nämä tulevat näkymään tulevissa rakenteissa?

Uudistuksen yhdyspinnat työkyvyn ja työllistymisen tukemiseen

Sote-uudistuksen rinnalla kulkee ohjelmia ja uudistuksia, jotka liittyvät työllisyyteen. Yksi keskeinen yhdyspinta on, miten työkyvyn ja työllistymisen tuki integroidaan olemassa olevaan ja tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Työkyvyn tuen tulisi olla osa tulevaisuuden sote-palvelukeskusta.

– Työllisyyden kuntakokeilujen suhde soteen jäi esityksessä hyvin kapeaksi. Sote-uudistus ja sen vaikutukset mm. kehitettäviin toimintamalleihin tulisi huomioida kokeilun toimeenpanossa, Anne Knaapi sanoo.

Palkkatukiuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota asiakkaan työelämävalmiuksien kehittämiseen ja muiden palvelujen kytkemiseen palkkatuettuun työhön.

– Ei riitä, että rakenteita muutetaan. On mentävä sisälle toimintatapoihin ja prosesseihin ja luotava toimiva työn- ja vastuunjako eri toimijaosapuolten välille, Knaapi painottaa.

Järjestöt ovat julkiselle sektorille välttämätön kumppani

Koronaepidemia on osoittanut, että järjestöt ovat ketteriä toiminnassaan ja välttämätön voimavara yhteiskunnassa. 73 % sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoo ruoka-avun tarpeen kasvaneen merkittävästi epidemia-aikana ja tähän avun tarpeeseen ovat juuri järjestöt vastanneet.

– Asiakasymmärrys on järjestöjen iso voimavara, Knaapi kuvailee.

Koronan tuottamia ongelmia ovat mm. yksinäisyys, rahahuolet ja elämänhallinnan ja arkirytmin säilyttäminen. Sosiaalibarometrin mukaan sekä sote- että TE-johto arvioi, että järjestöjen kanssa tehtävä työ on lisääntynyt. On ruokajakelua, neuvontaa, etäkuntoutusta tai ryhmätoimintaa.

– Tämä antaa eväitä, että järjestöjen tulee nostaa lippuaan, kun sote-uudistusta viedään teenpäin. Oleellista on, että järjestöjen lisäarvo kanavoituu uusiin palvelurakenteisiin. Yhdistysten on mentävä sisään soteen sen toimintatapoihin ja prosesseihin ja luotava toimiva työn- ja vastuunjako. On hyödynnettävä järjestöjen kyvykkyys terveyden ja hyvinvoinnin tuottamiseen sekä työllistämismahdollisuudet.

Ostopalvelutuottajaa koskevissa rajoituksissa tulee varmistaa, että pienetkin toimijat kuten järjestöt pystyvät edelleen osallistua vaivattomasti palveluntuottajina kilpailutuksiin.