Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n asiantuntija Timo Nerkko on tehnyt kymmenen vuoden ajan ehkäisevää päihdetyötä työpaikoilla. Hänen mukaansa alkoholin kuluttaminen nähdään usein ikään kuin se olisi jokaisen suomalaisen ihmisoikeus, johon muut eivät saa puuttua.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta käyttää tilastojen mukaan alkoholia, Timo Nerkko kertoo. Vuonna 2022 Suomessa kulutettiin 9 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 16–64-vuotiasta kohden. Yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia välillä yli korkeiden riskirajojen, joka tarkoittaa terveillä työikäisillä miehillä 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa. On kuitenkin hankalaa määritellä, mitä on kohtuullinen alkoholinkäyttö.
– Se on sellaista, joka ei aiheuta haittaa ihmiselle itselleen, hänen sosiaalisille suhteilleen eikä taloudelleen. Osa ihmisistä ajattelee, että kallis viini on terveellisempää ja sen käyttäminen on sivistyneempää kuin halvemman alkoholin juominen. Mutta jos ihminen tissuttelee viiniä joka päivä töiden jälkeen, voi mennä pari-kolme pulloa viikossa niin, ettei hän edes huomaa sitä.
Nerkko kiertää työpaikoilla kouluttamassa esihenkilöitä, työsuojeluvaltuutettuja ja työyhteisöjä ja auttamassa päihdeohjelmien laatimisessa. Viiden vuoden ajan hän on tehnyt yhteistyötä myös Työttömien Keskusjärjestön ja Terveydeksi-hankkeen kanssa, josta tuli vuoden alussa Terveyttä työttömille -toimintaa.
– Tavoitteeni on saada ihminen ajattelemaan, että vaikka hänellä ei ole työtä, omaa kuntoa ei kannata heikentää käyttämällä päihteitä kohtuuttomasti. Yritän tarjota välineitä siihen, että ihminen ainakin vähentäisi alkoholinkäyttöään ja siirtäisi ensimmäisen annoksen nauttimista iltaan.
Voisiko hyvän olon saada jostain muusta kuin alkoholista?
Korona-aika eristi ihmisiä koteihinsa ja yksinäisyys lisääntyi. Siitä kärsivät eniten ikäihmiset, yksinasuvat, työttömät ja he, jotka tekivät töitä tai opiskelivat kokonaan etänä. Yksinäisyys sai monen myös tarttumaan pulloon.
– Etenkin yli 55-vuotiaiden naisten tissuttelu on lisääntynyt viime vuosina. Kuolinsyytilastot myös osoittavat, että ikääntyneiden ihmisten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet, Nerkko tuo esiin.
Hän on huolestunut alkoholin saatavuuden lisäämisestä. Jo nyt Suomessa alkoholia on saatavilla vähittäiskaupoissa joka päivä kello 9–21. Hän ei halua viinejä ruokakauppoihin eikä laskea alkoholituotteiden verotusta.
– Kaikki päätökset, jotka lisäävät alkoholin myyntiaikoja ja -paikkoja, ovat mielestäni pöljiä, jos ajatellaan terveyttä. Nyt hallitus on päättänyt laskea oluen verotusta. Noin puolet kaikesta alkoholista, jota Suomessa kulutetaan, on oluttuotteita. Kyllä hinnanlasku vaikuttaa siihen, että sitä käytetään enemmän.
Asiantuntija herättelee koulutuksissaan ihmisiä pohtimaan, mitä hyvää alkoholi on tuonut heidän elämäänsä. Voisiko sen saman hyvän olon saada jollakin muulla tavalla?
– Viina on uskollinen kumppani eikä nalkuta koskaan. Jos siihen luo rakkaussuhteen, siitä on vaikea päästä eroon. Päihdetyön haaste on, miten ihminen, jolla alkoholi on täyttänyt merkittävän osan valveillaoloajasta, täyttää lisääntyneen ajan juomisen lopettamisen jälkeen.
Raitistumisen esteenä voi olla myös se, että ihminen pelkää jäävänsä entistä enemmän yksin, jos luopuu alkoholista. Voi olla, että vanhat kaverit eivät enää pyydä häntä mukaan viettämään iltaa.
Nerkko muistuttaa, että jos olemme huolissamme tuttavamme päihteidenkäytöstä, meidän on tavattava hänet kasvotusten. Teams-ruudun kautta ei voi arvioida ihmisen kuntoa. On uskallettava kohdata hänet kasvokkain ja autettava häntä näkemään elämässään muitakin asioita kuin päihteet.
Miten ottaa puheeksi huoli työkaverin alkoholinkäytöstä?
Alkoholinkäyttö työajalla on työturvallisuusriski etenkin, jos ihminen on jossakin muussa kuin perinteisessä toimistotyössä. Sen takia työyhteisöissä tulee ottaa puheeksi myös sellainen alkoholinkäyttö, joka on näkymätöntä, kouluttaja painottaa.
Hyvä lähtökohta on se, että työkaverit moikkaavat luontevasti toisiaan ja juttelevat työpaikalla vaikkapa lasten koulunkäynnistä tai urheiluharrastuksista. Kun keskusteluyhteys on luotu, on helpompi ottaa puheeksi myös alkoholinkäyttö.
– Jos työkaveri näyttää väsyneeltä, häneltä voi kysyä: ’Miten jaksat? Oletko nukkunut hyvin?’ Jos hän tuoksuu alkoholilta, mielestäni hyvä työkaveri kysyy vähintään: ’Oliko sinulla pitkä ilta?’
Nerkon mukaan toiselle voi ilmaista olevansa huolissaan hänestä ja kysyä, miten voisi auttaa. Puhuminen ei kuitenkaan saa olla syyllistävää tai leimaavaa.
– Jos työkaveri kieltää ongelman ja kuitenkin tuoksuu alkoholille, voi pyytää paikalle yhteisen esihenkilön, joka lähettää kollegan työkyvyn arviointiin. Työnantajalla on aina siihen oikeus. Voi myös hakea paikalle luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun, joka voi roolistaan käsin sanoa, että tähän asiaan täytyy nyt puuttua.
Raitistumiseen tarvitaan aina ihmisen oma motivaatio, halu raitistua. Työkaveri voi kuitenkin olla tukena katkaisuhoidon aikana ja osoittaa vaikka soittamalla tai lähettämällä viestin, että on kiinnostunut kollegansa voinnista.
Jokaisella olisi hyvä olla työpaikalla tai yhdistyksessä joku, jolle puhua niistä ikävistä tuntemuksista, joita asioihin puuttuminen on herättänyt. Nerkko kehottaa ihmisiä tekemään vapaa-ajallaan sellaisia asioita, joista he saavat voimia, kuten käymään kahvilla tai kävelyllä luonnossa.
Pelisäännöt yhdistyksille
Alkoholiongelman puheeksi ottaminen on erilaista silloin, kun on kyse yhdistyksestä, vaikkapa urheiluseurasta tai työttömien yhdistyksestä, jossa on vain pari palkattua työntekijää, hallitus ja joukko vapaaehtoisia. Päihdetyön asiantuntija suosittelee, että kaikki yhdistykset laativat omat pelisääntönsä. Niissä tulee olla toimintaohjeet myös sellaisen tilanteen varalle, että joku tulee yhdistykseen päihtyneenä.
Ensimmäinen kerta, kun pelisääntöjä laaditaan, on usein vaikea, koska ihmiset eivät ole tottuneet siihen, että heidän toimintaansa rajoitetaan.
– Jos yhdistyksessä tehdään vapaaehtoisten opastuksia tehtäviin, siellä voi laatia paperin, jossa kerrotaan, että meillä eivät vapaaehtoiset voi olla päihtyneinä eikä tupakalle mennä asiakkaiden kanssa. Yhteiset säännöt voi laittaa seinälle. Niistä tulee kollektiivisesti noudatettava yhteinen asia, kun kaikki yhdistyksen toimijat ovat sitoutuneet niihin yhdessä kävijöiden kanssa, Nerkko tiivistää.