Syövän ja työttömyyden risteyksessä: Hyvänlaatuista työtä mallintamassa

Mari Bergman. Työelämäkoordinaattori, Suomen Syöpäpotilaat ry

Suomen Syöpäpotilaat ry:n Minä, syöpä ja työ -hanke järjesti Hyvänlaatuisen työn ihannemalli -webinaarin lokakuussa, joka oli samalla hankkeen päätösseminaari. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja työhön paluun hyvistä käytännöistä, työn muokkauksen keinoista, työnhausta, työttömyydestä sekä hankkeen havainnoista.

Elossa ja osallisena, myös työelämässä! – arkikäytössä Minä, syöpä ja työ – on Suomen Syöpäpotilaat ry:n vuonna 2017 käynnistämä hanke, jossa tuetaan työikäisiä syöpään sairastuneita työnhaussa, töihin paluussa ja työssä jaksamisessa. Hankkeessa jaetaan tietoa ja järjestetään vertaistuellisia tapahtumia. Hanke tarjoaa myös tietoa ja koulutuksia työllistämisen asiantuntijoille, työnantajille sekä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon toimijoille.

Suurin osa hankkeen osallistujista palaa takaisin vanhaan työhönsä vuoden sisällä sairastumisen jälkeen. Paluu töihin kuntoutujana on aina haastavaa, mutta erityisen hankalaksi tilanne muuttuu, jos sairastunut joutuu osatyökykyisenä työttömäksi työnhakijaksi ilman työterveyshuollon palveluita ja riittävää palveluohjausta. Terveyskeskusten resurssit työkyvyn arviointiin ovat valitettavan rajalliset. Syöpään sairastuneet eivät koe saaneensa tukea tarjolla olevista työllisyyspalveluista, eivätkä he monesti halua kertoa TE-palveluille epäilyksistään työkyvyn suhteen.

Pidentynyt sairausloma ja työttömyysjakso heikentävät uskoa omaan osaamiseen ja työllistymiseen. Syöpään liittyvä stigma myös vaikuttaa työnhakuun ja uuteen työyhteisöön sopeutumiseen. Hanke on pyrkinyt poistamaan stigmaa ja lisäämään tietoisuutta täsmä- ja osatyökyvyn moninaisuudesta. Syövän jättämien mahdollisten rajoitteiden jälkeen monen tulee miettiä uudelleen työnhakuehtonsa. Millaista työtä he ovat kykeneviä tekemään ja millä työajalla?

Moni hankkeen osallistuja pohtii asioiden sanoittamista sekä työnhakemuksessa että yleisesti rekrytointiprosessissa. Terveystiedot eivät työnantajalle kuulu, mutta hankkeen osallistujien kanssa on valmisteltu vastauksia kysymyksiin CV:ssä olevasta aukosta tai toiveesta tehdä töitä vain osa-aikaisesti.

Syopajatyo.fi-sivustolla on vinkkejä työssäoloaukon sanoittamiseen ja esille ottamiseen. Osa-aikaisen työn etsiminen onkin suuri haaste useille hankkeen osallistujille. Osa-aikatyön ja muiden etuuksien yhdistämisessä on myös hankaluuksia. Tarjolla on myös paljon vaihtoehtoja, kunhan tieto näistä saavuttaa työnhakijan oikeaan aikaan.

Työkyvyttömyyseläkkeeltä takaisin työelämään?

52-vuotias Miisa (nimi muutettu haastateltavan toiveesta) on Minä syöpä ja työ -hankkeen osallistuja. Hän sairastui melanoomaan vuonna 2006 ja levinneeseen melanoomaan 2015. Työurallaan Miisa on tehnyt asiakastyötä sosiaali- ja terveysalalla, mutta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2019 ja työskentelee nykyään keikkatyössä.

– Työ on aina ollut merkittävä osa identiteettiäni. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen tuntui erityisen raskaalta, koska taloudellisen tilanteen lisäksi se vaikutti myös sosiaaliseen statukseen ja pisti monet suunnitelmat uusiksi, Miisa pohtii nyt yli vuoden takaisia tapahtumia.

”Oli vaikea nähdä, mitä työelämän tilalle voi tulla. Voinko olla tyytyväinen siihen? Tämän ajatuksen kypsyminen vaatii aikaa ja se prosessi on vielä kesken”

Miisa kertoo syöpädiagnoosin vaikuttaneen työkykyyn vasta melanooman levittyä. Levinnyttä melanoomaa hoidetaan leikkauksilla ja erilaisilla lääkehoidoilla. Itse sairaus ja hoidot aiheuttavat suurta väsymystä ja energiatasojen tippumista. Kokoaikatyön tekeminen ei enää ollut vaihtoehto. Miisa kertoo joutuneensa käsittelemään paljon häpeän tunteita uudessa tilanteessa. Hän pohtii, olisiko sopeutuminen ollut helpompaa, jos työ ei olisi aiemmin ollut niin tärkeä osa hänen elämäänsä.

”Olen kokenut tämän tosi raskaaksi, ja olen pyrkinyt kompensoimaan asiaa esimerkiksi opinnoilla. Niistä suoriutuminen hyvin arvosanoin on ollut merkittävä apu omien vahvuuksien tunnistamisessa.”

Kun Miisan työkyky alkoi horjua, hänet jätettiin yksin silloisessa työyhteisössä. Miisa kertoo, että onnekseen hän löysi Minä, syöpä ja työ -hankkeen juuri sopivassa vaiheessa. Työeläkeyhtiö ja eräs yhtiön asiakaspalvelija saa myös Miisalta kiitosta. Hänelle oli kerrottu kattavasti niistä vaihtoehdoista, mitä hänellä on, jos työkyvyttömyyseläkehakemus hyväksyttäisi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei tarkoittanut, että Miisa ei voisi enää työskennellä ollenkaan. Eläkkeen tulorajat sallivat osa-aikatyön. Tilanteen ja työkyvyn muuttuessa voi eläkkeen laittaa myös lepäämään kahdeksi vuodeksi, ilman että sen menettää. Näiden tietojen myötä tilanne ei enää näyttänyt yhtä synkältä.

Miisa haluaa pysyä työelämässä ja työskennellä rajoitteidensa ehdoilla. Mielekkään työn etsiminen ei kuitenkaan ole helppoa.

– Tällä työkokemuksella ja koulutuksella on vaikea löytää osa-aikatyötä. Kovinkaan heppoisin perustein en myöskään laittaisi eläkettä lepäämään ja ottaisi vastaan reilusti lisää työtunteja, Miisa pohtii. Hän haluaa varjella omaa jäljellä olevaa työkykyään, eikä halua saattaa itseään siihen samaan uupumuksen tilaan, jonka koki aiemmin. Pelkona on, että vanha työorientoitunut henkilö palaa töihin, eikä pystyisi taistelemaan työn imua vastaan ja tästä joutuisi maksamaan kalliisti.

Työn hakemisen reunaehtojen määrittelyssä Miisa on saanut tukea hankkeen työelämäkoordinaattorilta ja puolisoltaan. Tänä syksynä hän on saanut tukea näihin mietintöihin myös TE-palveluiden ammatinvalintapsykologilta. Psykologin apu on ollut merkittävä itsetuntemuksen työstämisessä. Samat vahvuudet työntekijänä ovat edelleen jäljellä, ne ehtivät vain unohtua. Miisan mukaan uuden alan opiskelu on myös yksi vaihtoehto hänen tulevaisuuden suunnitelmissaan.

”Tilanteessa on myös jotain herkullisuutta. Minulla on vapaus valita suunta ja kiitollisuutta siitä, että olen hengissä.”

Minä, syöpä ja työ -sivustolta (syopajatyo.fi) löytyy sairastuneelle käytännön vinkkejä työnhakuun ja arkeen palaamiseen, työhön paluuseen ja työssä jaksamiseen syövän jälkeen tai syöpää sairastaessa. Sivustolla on käytännön vinkkejä myös ammattilaisille, esihenkilöille ja työyhteisöille, työterveyshuollolle ja muille sairastuneen kohtaamiseen, keskusteluiden tueksi sekä ohjeita rekrytointiin.