Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä on jo yli vuoden ajan tuonut köyhien ihmisten kokemuksia päättäjien tietoisuuteen ja muistuttanut siitä, että myös riittävä toimeentulo on ihmisoikeus. Ryhmäläiset tietävät, mistä puhuvat, sillä jokainen heistä on kokenut, mitä tarkoittaa köyhyys.
Ihmisoikeusliiton maaliskuussa 2022 perustamaan Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmään kuuluu kirjava joukko ihmisiä, joita yhdistää rohkeus, halu vaikuttaa ja henkilökohtainen kokemus siitä, minkälaista on köyhyys. Ryhmä on osa Köyhyys ja ihmisoikeudet -hanketta, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Ryhmää koordinoi Ihmisoikeusliiton taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien tiimi. Yksi sen jäsenistä on asiantuntija Anna Salmivaara.
Vaikka osa ryhmän jäsenistä on tällä hetkellä töissä tai opiskelemassa, he ovat joutuneet kosketuksiin köyhyyden kanssa aiemmin, osa jo lapsuudenperheessään. Joukossa on pitkäaikaistyöttömiä ja monenlaisista sairauksista kärsiviä, onpa joku käynyt läpi konkurssinkin. Ikähaitari on laaja, parikymppisistä eläkeläisiin asti. Suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla.
Vuoden 2022 alussa tietoa ryhmän alkamisesta jaettiin Ihmisoikeusliiton kautta ja sen yhteistyökumppanien, kuten Vailla vakinaista asuntoa ry:n ja Köyhyyden vastaisen verkoston, EAPN-Fin:in, kanavissa. Alun perin ryhmään otettiin 28 ihmistä. Nyt kuusi kertaa vuodessa järjestettävien tapaamisten osallistujajoukko on vakiintunut noin viiteentoista.
– Suomessa ei köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääni kauheasti kuulu. Heillä ei ole välttämättä laajoja verkostoja olemassa. Me Ihmisoikeusliitossa halusimme koota ihmisiä yhteen ja tukea heitä vaikuttamaan päätöksentekoon. Ryhmämme tavoitteena on ennen kaikkea se, että köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääni kuuluisi ja että päättäjät kuuntelisivat sitä. Ihmisoikeusliiton rooli on ovien avaaminen: Meidän voi olla helpompi luoda kontakteja poliitikkoihin ja viranomaisiin.
Ihmisoikeuksia ja perusturvaa ei tarvitse ansaita
Salmivaaran mukaan ryhmän jäsenet ovat olleet tyytyväisiä siihen, että he ovat saaneet tietoa ihmisoikeuksista, lainsäädännöstä ja suomalaisesta päätöksentekojärjestelmästä ja päässeet vaihtamaan ajatuksia keskenään. Monet heistä kokevat, että asioihin vaikuttaminen on helpottunut, kun he ovat perehtyneet niihin paremmin. Monelle on ollut myös tärkeää keskustella samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa.
– Hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta siitä, että on olemassa taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, jotka ovat ihmisoikeuksia siinä missä sananvapauskin. Kaikilla on oikeus tulla toimeen, eikä sitä ihmisoikeutta tarvitse ansaita, Salmivaara muistuttaa.
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan valtion velvollisuus on turvata kaikille suomalaisille riittävät edellytykset toimeentuloon. Korkea inflaatio ja hintojen nousu ovat tuntuneet monien ihmisten kukkarossa, kun tukia ei ole vastaavasti nostettu, ja nyt uusi hallitus suunnittelee mittavia leikkauksia moniin sosiaalietuuksiin.
– Valtion pitää aina turvata ihmisille vähimmäistoimeentulo. Eiväthän ihmisoikeussopimukset estä leikkaamasta etuuksista, mutta ne eivät saisi kohdistua niihin ihmisiin, joilla muutenkin menee yhteiskunnassa muita heikommin. Ja jos eri etuuksiin tulee heikennyksiä, niin usein ne saattavat kohdistua vielä samoihin ihmisiin.
Halu vaikuttaa antaa voimaa astua esiin
Ihmisoikeusliitto järjesti aiemmin tilaisuuden, jossa vaikuttajaryhmän jäsenet keskustelivat meneillään olevasta sosiaaliturvauudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan virkahenkilöiden kanssa. Tilaisuudessa ryhmän jäsenet kertoivat näkemyksistään sosiaaliturvan uudistamisen tarpeista. Muutamat heistä olivat hallitusneuvottelujen aikana Säätytalon edustalla luovuttamassa ryhmän terveiset neuvottelijoille. Silloin tällöin ryhmäläisiä on kutsuttu puhumaan muihinkin tilaisuuksiin.
Vaikuttajaryhmä sai eduskuntavaalien alla läpi uutismediaan kaksi mielipidekirjoitusta. Lisäksi se pyrki vaikuttamaan vaaleihin toteuttamalla kaksi videota ja haastattelun, joissa ryhmäläiset kertoivat toimeentuloon liittyvistä haasteista ja esittivät vaatimuksensa ehdokkaille.
Ryhmän jäsenet haluavat vaikuttaa siihen, että köyhien ihmisten tilanne huomioidaan jatkossa paremmin poliittisessa päätöksenteossa. Monet heistä avaavat rohkeasti elämäänsä poliitikoille ja virkamiehille ja antavat parannusehdotuksia.
– Ihmiset ovat nähneet merkityksellisenä sen, että he ovat päässeet tuomaan esiin omia näkemyksiään. Kyllä se selvästi tekee erilaisen vaikutuksen kuulijoihin, kun ihminen kertoo omasta kokemuksestaan, Salmivaara toteaa.
Hän uskoo, että poliitikot haluavat kuulla, mitä ryhmän jäsenillä on kerrottavanaan. Usein tapaamisissa haasteena on kuitenkin käytettävissä olevan ajan rajallisuus: on etukäteen mietittävä tarkkaan, mistä ja miten ehditään puhua, sillä poliitikot ja virkamiehet ovat kiireisiä.
– Ryhmässä on mukana todella rohkeita ihmisiä. Jotkut ovat kertoneet avoimesti vaikeista kokemuksistaan, kuten päihdetaustasta, joka on yhteiskunnassamme vähän tabu. He haluavat tuoda näitä asioita esiin, koska on olemassa paljon muitakin samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joiden ääni ei kuulu, Salmivaara kuvaa.
Joskus puhuminen on helpompaa silloin, kun elämäntilanne on muuttunut paremmaksi; kipeisiin asioihin pystyy ottamaan etäisyyttä ja ihmiseltä löytyy enemmän voimavaroja.
– Eräs ryhmäläinen kertoi, että nyt hänellä on sellainen olo, että hän on valmis puhumaan ja haluaisi vaikuttaa, kun akuutein hätä ei ole enää päällä.
Työ köyhyyden vähentämiseksi jatkuu
Salmivaara kertoo, että ensimmäinen tavoite, jonka Ihmisoikeusliitto asetti ryhmälle sitä perustettaessa, on jo toteutunut: ryhmä toimii aktiivisesti ja ihmiset haluavat pysyä mukana sen toiminnassa.
– Olemme pystyneet järjestämään tilaisuuksia, joissa ihmisiä on kuultu; ne ovat jo onnistumisia. Toivon, että tavoitamme uusia kansanedustajia ja voimme keskustella heidän kanssaan. Olemme alkaneet suunnitella tietopakettia, johon kokoamme tietoa toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvistä ihmisoikeusvelvoitteista tiedoksi uusille kansanedustajille. Ryhmäläiset voivat koota siihen myös omia ajatuksiaan. Syksyllä järjestämme yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa seminaarin, johon kutsumme kansanedustajia keskustelemaan ryhmäläisten kanssa toimeentuloon liittyvistä ihmisoikeuksista ja eduskunnan roolista niiden turvaamisessa.
Köyhyys ja ihmisoikeudet -hankkeen rahoitus loppuu vuonna 2024, mutta Ihmisoikeusliitto hakee sille jatkoa. Anna Salmivaara luottaa siihen, että vaikuttajaryhmän toiminta on vasta alussa.
Verkkolehdessämme kerrotaan myöhemmin elokuussa yhden Riittävä toimeentulo -ryhmän jäsenen ajatuksia köyhyydestä ja ryhmään kuulumisesta.