Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Katriina Lehtovaara. Hankepäällikkö, Terveydeksi 2.0 -hanke, Työttömien Keskusjärjestö ry
Pitkäaikaistyöttömät ovat sairaampia ja käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin muu työikäinen väestö. Yksi syy tähän on tiedon ja taidon puute palveluihin hakeutumisessa. Jalkautuvalla palveluohjauksella ja monialaisella yhteistyöllä voidaan edistää työttömien hyvinvointia ja terveyttä.
Kolmivuotinen ESR-rahoitteinen Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hanke (2016–2020) keskittyi välittämään tietoa työttömien oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen sekä työttömien ohjaukseen heidän tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös työttömien yhdistyksiä tuettiin heidän neuvontatyössään, järjestettiin koulutusta ja tuotettiin materiaalia. Lisäksi kuntien ja siellä työttömyysasioiden kanssa toimivien kanssa järjestettiin verkostoitumistilaisuuksia. Osatoteuttajana hankkeessa oli Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Hanke levitti infotilaisuuksissaan tietoa maksuttomasta terveystarkastuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista yli 2000 työttömälle ympäri Suomen. Henkilökohtaisissa tapaamisissa noin 600 asiakasta ohjattiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hankkeen palveluohjaajat tekivät työtään jalkautumalla Työttömien yhdistyksiin, EHYT ry:n Elokoloihin, muihin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin ja ruokajakeluihin.
Hankkeen tavoitteita ja tuloksia
Tavoitteena oli parantaa huono-osaisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluihin piiriin ja vahvistaa heidän osallisuuttaan, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyään.
Hanke onnistui tiedon levittämisessä ja työttömien ihmisten kohtaamisessa hyvin, ja hankkeen työ vastasi aitoon ja todelliseen tarpeeseen. Työmenetelmäksi valittu jalkautuva työ oli erinomainen ratkaisu terveystarkastuksista tiedottamisessa ja palveluohjauksen tarjoamisessa, sillä näitä syrjäytymisvaarassa olevia ja usein viranomaisia karttavia ihmisiä on hyvin vaikea tavoittaa.
Tärkeä tekijä onnistumisessa oli myös palveluohjaajien ammattitaito ja kyky kohdata vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.
Infotilaisuuksien jälkeen tieto levisi edelleen työttömien keskuudessa, mikä ilmeni mm. yhteydenotoissa hanketyöntekijöille käyntien jälkeen. Kunkin asiakkaan henkilökohtaiseen ohjaamiseen olisi pitänyt olla enemmän aikaa, sillä yksittäinen tapaaminen ja palveluohjauskerta ei useinkaan riittänyt asiakkaan monisyisten ongelmien selvittelyyn. Toisaalta hanketyöntekijän kohtaaminen ja lyhytkin keskustelu antoi monelle heidän omien sanojensa mukaan toivoa jatkaa eteenpäin. Onnistumisia ovat olleet työttömien toivon ja voimavarojen vahvistuminen.
Hankkeen asiakkaat pitivät saamaansa ohjausta arvokkaana, sillä heidän kokemuksensa toisen luokan kansalaisina tai hyljeksittyinä olivat tavallisia. Henkilökohtaisten avun ja rohkaisun saaminen koettiin tärkeänä, vaikka ongelmat eivät kertakohtaamisella usein ratkenneetkaan: ” Sain hyviä vinkkejä ja neuvoja. Myötätuntoa, millaista on työttömän arki.” ”Tällaisia keskusteluja ei yleensä saa”.
Tavoitteena oli kehittää malli, jossa kansalaisjärjestöjä voidaan hyödyntää terveystarkastuksista ja sosiaalipalveluista tiedottamisessa ja niihin ohjaamisessa sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa.
Yhdistykset ovat toiminnaltaan, tavoitteiltaan ja resursseiltaan hyvin erilaisia, joten kehitettiin mallia yhdistysten perehdyttämisessä kolmitasoiseksi. Mallit syntyivät hankkeen edetessä ja työn opettamana. Joustavuutensa ansiosta mallit osoittautuivat onnistuneiksi.
Toimintamalli ”Info + palveluohjaus” on kaikille avoin tiedotustilaisuus, jonka aiheina ovat työttömien terveystarkastus, (paikalliset) sosiaali- ja terveyspalvelut ja niihin hakeutuminen sekä asiakasmaksulain § 11 (jonka perusteella vähävaraisten tai pienituloisten palvelumaksua voidaan alentaa tai jättää kokonaan perimättä). Mallissa riittää, että yhdistys järjestää tilan infotilaisuuden pitämistä varten sekä kutsuu kuulijat paikalle. Tilaisuuden jälkeen palveluohjaajat antavat henkilökohtaista ohjausta halukkaille.
Ns. edistyneemmän mallin, ”Info + palveluohjaus + koulutus” avulla yhdistystoimijat saavat ajantasaista tietoa sosiaali- ja terveysasioista ja -palveluista sekä tukea puheeksiottoon, jotta he voivat itsenäisesti tukea ja opastaa kävijöitään. Tätä mallia voidaan soveltaa erikokoisiin yhdistyksiin ja toiminnan laajuus on riippuvainen yhdistyksen omista resursseista.
Laajimmassa mallissa ”Info + palveluohjaus + koulutus + verkostotapaamiset” tavoitteena on yhteistyön rakentaminen tai vahvistaminen paikallisten sote-toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Mallia voidaan soveltaa toiminnan laajentamisen yhteydessä tai kun halutaan oppia tuntemaan paikallisia toimijoita tai palveluiden järjestäjiä.
Tavoitteena oli kehittää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä.
Tätä tehtiin kutsumalla saman pöydän ääreen paikallisia toimijoita työttömien ja työttömyyden parista (yhdistystoimijoita, sote- ja työllisyyspalveluiden työntekijöitä, Kelan virkailijoita, TE-palvelujen työntekijöitä yms.). Tarkoitus oli tutustuttaa toisiinsa sekä keskustella työttömien palvelupoluista ja sen katveista eri näkökulmista. Yhteistyötä tavoiteltiin myös pyytämällä viranomaisia mukaan hankekäynneille ja tapahtumiin.
Toiminta alkoi monella taholla hyvin: tapaamisia ja mukaantuloja pidettiin hyödyllisinä, ja usein yhteydenoton ja yhteistyön kynnyksen kerrottiin madaltuneen molemmin puolin. Yhteistyösuhteiden luominen laajemmin TE-palveluiden ja Kelan kanssa eteni hankkeen aikana toivottua heikommin ja hitaammin.
Tavoitteena on vahvistaa Työttömien Keskusjärjestön ja EHYT ry:n paikallisten toimijoiden osaamista ja tietoisuutta kohderyhmäläisten ohjaamisessa terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa.
Varhain havaittiin, että yhdistysten ja toimijoiden tarpeet olivat hyvin erilaisia riippuen resursseista ja toiminnan luonteesta. Joissain toimipaikoissa työttömien tukipalvelut tai sote-yhteistyö oli hyvin organisoitua ja vakiintunutta, ja muualla taas tarvittiin ohjausta tai tukea verkoston rakentamiseen.
Osaaminen ja tietoisuus yhdistyksissä vahvistuivat koulutusten, käyntien, henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan sekä hankkeen tuottaman tai jakaman materiaalin avulla. Erityisesti terveystarkastuksesta osataan kertoa työttömille aiempaa enemmän.
Moni yhdistys oppi hyödyntämään hanketta tai sen materiaaleja myös oma-aloitteisesti (esimerkiksi kysymykset tiedonhausta tai asiakkaan ohjauksesta, konsultointi tapahtumajärjestämisessä).
Tavoitteena oli aktivoida ne kunnat, jotka eivät vielä tiedota työttömien oikeudesta terveystarkastuksiin, tiedottamaan terveystarkastuksista. Lisäksi tavoitteena oli raportoida kunnille niistä puutteista, joita havaitaan työttömien terveystarkastuksista tiedottamisessa ja ohjautumisessa.
Kuntia, joiden tiedottamisessa työttömien terveystarkastuksesta havaittiin puutteita, muistutettiin terveystarkastusvelvoitteesta sekä tiedottamisen tarpeellisuudesta. Havainnot puutteista tehtiin yleensä hankekäyntien valmistelun tai asiakkaan asian hoitamisen yhteydessä.
Yleisimmin tieto terveystarkastuksesta puuttui kokonaan verkkosivuilta tai oli hyvin vaikeasti löydettävissä. Terveyskeskuksen ajanvarauksessakaan ei aina tiedetä terveystarkastukseen liittyvistä käytännöistä. Lisäksi tieto asiakasmaksulaista (§ 11) ja sen soveltamisesta puuttui usean kunnan verkkosivuilta. Tavallista oli myös, että alennus tai palvelun maksuttomuus myönnetään vain sotaveteraaneille, vaikka lain mukaan alennus tulee myöntää kaikille, joiden kohdalla asiakasmaksulain ehdot perustoimeentulon heikkenemisestä täyttyvät.
Hanke solmi kontakteja kuntien sote-toimijoihin sekä työllistämishankkeisiin tavoitteena lisätä tietoisuutta terveystarkastuksista kunnissa. Kuntatoimijoita kutsuttiin myös hankkeen infotilaisuuksiin. Hanketyöntekijät tapasivat eri alueiden TYP-toimijoita ja -verkostoja keskustellen paikallisista työttömien palvelupoluista. Hanke on jakanut havaintojaan myös Kuntaliitolle sekä TE- palveluihin.
Hankkeen viimeisenä vuonna alkanut yhteistyö Sydänliiton kanssa liittyy terveystarkastusten tekemiseen kunnissa. Hanke kokosi työttömien terveystarkastuksia tekeviä terveydenhoitajia yhteen jakamaan osaamistaan ja hyviä käytäntöjä.
Terveydenhoitajat ovat kunnissaan avainhenkilöitä, jotka tekevät tarkastustyötä näkyväksi sekä vievät tietoa ja työttömän kohtaamisen hyviä käytäntöjä eteenpäin terveyskeskuksessa ja alueellaan. Työ alkoi lupaavasti ja hoitajat kokivat verkostoitumisen ja tiedon jakamisen tarpeelliseksi.
