Työkuntoa työpajoille: Ideoita matalan kynnyksen liikuntaan

Mira Roine. Kehittämispäällikkö, Silta-Valmennusyhdistys

Väestön liikunnallisen aktiivisuuden väheneminen aiheuttaa vuositasolla merkittävät yhteiskunnalliset kustannukset esimerkiksi terveydenhuollon kuluina ja alentuneen työkyvyn kautta tuottavuuden laskuna.

Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien keskuudessa onkin nostettu yhdeksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeksi (2019). Osana hallitusohjelman toimeenpanoa on mm. perustettu Liikkuva aikuinen -ohjelma, jonka painopisteenä on rakentaa yhteiskuntaa liikkumista suosivaksi kaikille, olipa elämäntilanne mikä hyvänsä.

Silta-Valmennusyhdistyksen (ks. www.siltavalmennus.fi) koordinoima Työkuntoa työpajoille -hanke (2019–2021, OKM) syntyi arjen havainnoista, että liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaamista käytetään melko hajanaisesti valmennustyössä työpajakentällä, vaikka liikunnalla on hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen ohella tärkeä rooli sosiaalisessa integraatiossa sekä osallisuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisessä.

Liikunnan lisäämisellä on myös tutkitusti yhteys työkykyyn ja tätä kautta työllistymiseen (Hult 2019). Hankkeen kantavana ajatuksena oli pyrkiä madaltamaan työpajojen asiakkaiden kynnystä liikunnan harrastamiseen ja tätä kautta vaikuttaa laajemmin myös väestön hyvinvointierojen kaventamiseen.

Pääosin Pirkanmaalla toimivan Silta-Valmennusyhdistyksen koordinoiman hankkeen kehittämistyöhön toivat valtakunnallisen ulottuvuuden hankekumppanit Kouvolan seudulla toimiva Parik-säätiö (www.parik.fi) sekä valtakunnallinen Valo-Valmennusyhdistys (www.valo-valmennusyhdistys.fi).

Yhteistä ideointia liikunnallisiksi aktiviteeteiksi

Kolmen työpajatoimijan toteuttamassa yhteishankkeessa ideoitiin erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja yhdessä asiakkaiden ja työpajojen ohjaajien kesken. Erityisesti painotettiin toimintaa, johon kaikki voivat osallistua oman toimintakykynsä mukaan. Hankkeen keskiössä oli kokeilla ja arvioida työpajoilla yhdessä osallistujien ja ohjaajien kanssa toimintaympäristöön soveltuvia ja helposti käyttöönotettavia liikuntaneuvonnan menetelmiä.

Yksilöllisten toimintakyvyn erojen huomioiminen todettiin tärkeäksi liikunta-aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa. Parhaita kokemuksia hankkeessa saatiin toiminnoista, jotka mahdollistivat osallistumisen oman toimintakyvyn mukaan. Esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitolta (ks. Kehitysvammaisten tukiliitto 2022) vuokrattu pelikassi, jonka sisältämät pelit ovat sovellettavissa osallistujien toimintakykyyn, sai työpajoilla suuren suosion. Pelikassikiertueesta tehdyssä arvioinnissa erityisen myönteisinä nostettiin esiin mahdollisuus osallistua omien kykyjen mukaan. Myös yhteisen pelailun kautta vahvistunut kokemus osallisuudesta työpajayhteisössä koettiin tärkeäksi.

Digitaalisia ohjaus- ja neuvontamenetelmiä kehitettiin

Hankkeen aikana puhjennut koronapandemia vaikutti toimenpiteiden toteutukseen monin tavoin. Kohderyhmältä saatiin kuitenkin koko hankekauden ajan paljon myönteistä palautetta siitä, että toimintaa pystyttiin toteuttamaan poikkeusjärjestelyin myös korona-aikana, jolloin hyvin monet kohderyhmälle tarkoitetut palvelut menivät kokonaan tauolle. Pandemian vaikutuksesta etenkin keväällä ja alkukesästä 2020 ryhmämuotoisesti toteutetussa hankkeessa painotettiin mm. digitaalisiin valmennusympäristöihin soveltuvien etäliikuntaneuvonnan menetelmien kokeilua ja kehittämistä.

Valmennustyön siirryttyä työpajoilla etäpalveluihin keväällä 2020 asiakkaille järjestettiin mm. etäjumppaa ja jaettiin tehtäviä omatoimiseen ulkoiluun ja aktiivisuuteen kannustamiseksi. Etäyhteydellä ohjatut liikuntatuokiot ja omatoimiseen ulkoiluun kannustavat tehtävät saivat kohderyhmältä hyvän vastaanoton. Moni asiakas kertoi arkensa aktiivisuuden kohonneen korona-aikana hankkeesta saadun digitaalisia menetelmiä hyödyntävän liikuntaneuvonnan ansiosta. Kokemukset etäliikuntaneuvonnan aktivoivasta vaikutuksesta ovat lupaavia, sillä tutkimustiedon mukaan korona monelta osin kärjisti väestön liikuntatottumuseroja niin, että erityisesti ennen koronaa vähän liikkuneet liikkuivat vähiten myös poikkeusoloissa (esim. Kantomaa 2020).

Menetelmäpankki-oppaasta ideoita

Hankkeessa kokeilluista ja asiakkaiden ja ohjaajien kanssa käytyjen arviointikeskustelujen pohjalta toimivimmiksi osoittautuneista matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan menetelmistä koottiin myös ohjaajan menetelmäpankki-opas, jota jaettiin painettuna hanketoteuttajien toimipisteisiin. Tähän kirjaseen kerättiin vinkkejä hankkeen aikana työpajoilla erityisen suosion saavuttaneista liikunta-aktiviteeteista, joiden viemistä arkeen on jatkettu hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Työpajoilla on toteutettu esimerkiksi helppoja rentoutumisharjoituksia, liikunnallisia pihapelejä ja taukoliikuntatuokioita oppaan vinkkejä hyödyntäen. Myös säännölliset kuntosalivuorot ja esimerkiksi sählypelit Silta-Valmennusyhdistyksen Hyvinvointipajan yhteydessä toimivassa liikuntakeskuksessa ovat palanneet arjen rutiineihin korona-ajan kokoontumisrajoitusten väistyttyä.

Työkuntoa työpajoille -hankkeessa kootun oppaan vinkit ovat hyödynnettävissä työpajakentän lisäksi monissa muissakin toimintaympäristöissä, joissa halutaan kannustaa ihmisiä tuomaan lisää liikettä arkeensa. Toivon hankkeen kokemusten ja oppaan selailun innostavan rohkeasti liikuntakokeiluihin esimerkiksi työttömien yhdistyksissä, erilaisissa muissa yhdistystoiminnoissa tai epävirallisissa vapaa-ajan kaveriporukoissa!

Työpajat ympäri Suomea tavoittavat laajalti työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria ja aikuisia, jotka liikkuvat muuta väestöä vähemmän (väestön liikuntatottumuksista esim. Vasankari ym. 2018).

Suomalaisten arkiliikunta on vähentynyt

Neljän vuoden (2018–2022) aikana toteutetuissa väestötutkimuksissa suomalaisten liikkumista mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan. Erityisesti työikäisten miesten aktiivisuus väheni edellisestä tutkimusajankohdasta niin, että askeleita oli nyt keskimäärin 400 vähemmän päivässä kuin neljä vuotta aiemmin. Keskimäärin vuonna 2022 työikäisille kertyi 7 247 askelta päivässä. Istuen ja makoillen – näin suomalaiset viettävät aikaansa valveilla, ja sillä on yhä vakavampia seurauksia, toteaa tuore tutkimus (yle.fi) Uutinen 11.10.2022.

Raportti UKK-instituutti Liikuntaraportti UKK-instituutti: Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022 – Valto (valtioneuvosto.fi)

Hankkeen toteuttajat: