Maiju Ahonen. Projektisuunnittelija
Saara Teinilä. Projektikoordinaattori
Kuva: THL
Työkykyisempi Stadi on yksi hallituksen Työkykyohjelman hankkeista. Työkykyohjelman yleistavoite on työllisyysasteen nosto. Työkykyisempi Stadi -hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmiä vuosina 2021–2022.
Työkykyohjelman yksi keskeinen tavoite oli kehittää työkyvyn tuen tiimi. Helsingissä työkyvyn tuen tiimin rakentamiselle asettivat haasteensa pääkaupungin isot asiakasmäärät. Toisaalta vahvuutena oli jo useamman vuoden ajan kehitetty sote-keskusmalli.
Helsingissä yhteiskehittämisen tuloksena päädyttiin verkostomaisesti toimivaan työkyvyn tuen tiimiin. Verkostoon koottiin yhteen työkyvyn tuen keskeiset ammattilaiset Helsingin sotesta, Työkykyisempi Stadi -hankkeen työkykykoordinaattorit sekä Helsingin työllisyyspalvelut ja Kela.
Tämä uusi toimintamalli mahdollistaa Helsingin kaupungin henkilöstölle viikoittaisen matalan kynnyksen monialaisen konsultoinnin työkyvyn tuen asioissa. Aikaisemmin Helsingissä ei ole ollut tällaista toimintamallia. Työssä käyville kuuluu työterveyshuolto ja sitä kautta käytössä työkyvyn tuen palvelut. Siksi kehittämisen tavoitteena oli tuoda työkyvyn tuen palvelut yhdenvertaisesti työterveyshuollon ulkopuolella olevien käyttöön.
Työkyvyn tuen verkoston olemassaolo on mahdollistanut asiakkaiden haastavien työkyvyn tuen tilanteiden ratkaisemisen monialaisesti. Asiakkaiden tilanteisiin on löytynyt oikea-aikaisia ja sopivia palveluja. Kun ammattilaiset tuntevat toisensa, keskinäinen yhteistyö on helpompaa. Merkittävää on, että työkyvyttömyyden tarkastelun sijaan on alettu huomioimaan olemassa olevan työkyvyn vahvistaminen ja työllistymisen edistäminen.
Helsinkiläinen työkyvyn tuen toimintaympäristö
Työhönvalmennuksella hyviin tuloksiin
Työkykyisempi Stadi -hankkeen työhönvalmennuspilotti kohdennettiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Pilotissa toteutettiin Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta, joka on alun perin yhdysvaltalaisessa IPS Employment Centerissä tuotettu työhönvalmennuksen Individual Placement and Support -toimintamalli (IPS).
Työhönvalmennukseen osallistuneiden työttömyyden kesto vaihteli muutamasta kuukaudesta vuosikymmeniin. Vanhin työllistyjä oli 63-vuotias ja nuorin 23-vuotias. Asiakkaista 76 prosenttia työllistyi tai osallistui työkokeiluun. Eri mittaisia työsuhteita solmittiin hankkeen aikana 30, joista voimaan jää hankkeen päättyessä 12. Hankkeen aikana työsuhteessa oli yhteensä 27 henkilöä, joista tukea työpaikalla sai 13 henkilöä. Työsuhteen aikainen tuki ajoittui työllistymisen eri vaiheisiin, mutta eniten tukea tarvittiin työsuhteen alussa. Suurin osa asiakkaista työllistyi hoiva-, ravintola- ja kiinteistöhuollon aloille.
Pilotin aikana kerätyn asiakastuntemuksen mukaan Laatukriteereiden mukainen tuetun työllistymisen työhönvalmennus sopii henkilöille, joilla on tuen tarve sekä työllistymisessä että työsuhteen aikana. Työhönvalmennuksessa on keskitytty tunnistamaan vahvuuksia ja sanoittamaan osaamista.
Työnteon mahdollistava täsmätyö työtoiminnan rinnalla
Työtoimintaan on kaivattu jo pitkään uusia menetelmiä, joilla asiakkaat pääsisivät kohti työelämää. Helsingissä kehitettiin Jobcenter-malli, jossa työtoiminnan asiakkaat pääsivät kokeilemaan matalalla kynnyksellä ansiotyötä osa-aikaisesti työtoiminnan rinnalla. Malli toimii väliportaana kohti työelämää.
Moni vammaisten työtoiminnan ja aikuissosiaalityön kuntouttavan työtoiminnan asiakas haluaisi ja pystyisi töihin. Joitakin voi kuitenkin pelottaa työtoiminnasta irtautuminen ja taloudellisen tilanteen muuttuminen epävakaaksi. Osa asiakkaista on ollut vuosia työttömänä, joten omiin taitoihin ei enää luoteta nykyisessä työmaailmassa. Näihin pelkoihin ja haasteisiin on etsitty ratkaisuja mallia kehitettäessä.
Jobcenter-mallia pilotoitiin kumppani- sekä sovellusmallilla. Perusajatuksena molemmissa malleissa on yhdistää sopiva työ ja tekijä. Työtä tilaava taho voi olla esimerkiksi yritys, järjestö, yhdistys, kaupungin toimiala tai yksikkö. Malliin kuuluu olennaisesti asiakkaan tukeminen työtehtävissä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asiakasta tuetaan esimerkiksi työ- tai työhönvalmennuksella, jonka järjestää asiakkaan työtoimintayksikkö.
Jobcenter-mallin kehittäminen on ollut valtakunnallisella tasolla pioneerityötä ja kehittämistyötä tarvitaan edelleen. Uusia matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia tarvitaan, jotta työkyvyn mukainen työ mahdollistuu. Malli on mahdollistanut työtä henkilöille, joille se muuta kautta olisi ollut vaikeaa.
Jobcenter-malli on otettu positiivisesti vastaan niin asiakkaiden kun tilaaja-asiakkaiden puolesta. Mallin kautta on saatu tekijöitä moniin tehtäviin, joihin olisi ollut muuten vaikea saada tekijää ja esimerkiksi Helsingin kaupunki on saanut Jobcenter-mallin kautta apua ikäihmisten avustaviin tehtäviin. Tämä on vastannut osaltaan myös kaupungin sisäiseen työvoimapulaan.
Lisää toimintamalleista:
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/helsinki-tyokykyisempi-stadi-hanke/toimintamallit