Työttömien ääni kuuluvaksi

Kuva: Jouko Vatanen

Jarkko Eloranta. Puheenjohtaja, SAK

Julkisen talouden kestävyyden uskottavuus pidemmällä aikavälillä on paljolti riippuvainen siitä, millaisista työllisyyteen liittyviä toimenpiteistä maan hallitus päättää syksyn ja kevään aikana. SAK tavoite on, että uudistuksia tehtäessä ei unohdeta niitä, joiden ääni yleensä kuuluu kaikkein heikoiten. Uudistuksia ei saa tehdä pelkästään työttömien kustannuksella.

Jarkko Eloranta

Olemme myös suotuisassa suhdanteessa. Kun talous kasvaa, työllisyyskin paranee. Tämä on tietenkin hyvä asia. Suhdanteet eivät kuitenkaan aina kanna työllisyyttä – eikä kaikki työttömyys ole riippuvaista suhdanteista. Siksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Sen keskiössä on yksilö, työnhakija. Työnhakijat niputetaan usein yhdeksi massaksi eikä kyetä näkemään sitä monipuolisuutta, jota työnhakijoissa ilmenee. Tästä syystä myöskään työvoimapalvelujen tai laajemmin työvoimapolitiikan ei pidä olla yksipuolista, vaan ilmentää monipuolista joukkoa, jota varten työvoimapolitikka yleensä on olemassa.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva ns. pohjoismainen työvoimapalvelumalli tarjoaakin yksilöllistä tukea mittavien haastattelumäärien kautta. Yksilöllinen tuki yhdistettynä karenssien inhimillistämiseen on työ- ja elinkeinopalvelujen käyttäjälähtöisyyden kannalta positiivinen suunta.

Ikävä kyllä tämä käyttäjälähtöisyys ei yllä uudistuksen joka kolkkaan. Luottamus työnhakijan kykyihin tuntuu olevan aika vähäinen, kun tuleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli asettaa kategorisia vaatimuksia liittyen palveluprosessiin, työnhakuvelvoitteisiin ja erilaisiin työnhakijaa kontrolloiviin aikarajoihin. Luottamus ei ole kovin korkea TE-toimiston asiantuntijaankaan, jonka odotetaan robotin lailla tekevän sarjatulella työnhakuhaastatteluja ja mittatikulla vahtivan, että työnhaut on tehty päivälleen aikarajan oikealla puolella.

Maan hallitus on linjannut, että vuonna 2024 suurin osa työ- ja elinkeinopalveluista, joita tällä hetkellä hoitaa valtio TE-toimistojen kautta, kunnat ottavat vastuulleen. Tällä hetkellä tästä melko merkittävästä uudistuksesta ei ole olemassa kovin yksityiskohtaista tietoa. Ei ole pykäläluonnoksia tai muuta. Jotain alustavaa tietoa kuitenkin on, joiden pohjalta voimme tehdä tiettyjä spekulointeja.

Siirto kuntiin tarkoittaa työ- ja elinkeinopalvelujen hajautumista. Tässä on sekä mahdollisuuksia että riskejä, kun katsotaan palvelujen laatua, toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, jotka ovat SAK:n kannalta ne tärkeimmät piirteet.

Selkeä ei työttömyysturvan heikennyksille

Ay-liikkeeltä kysytään aika ajoin, mitä teemme työttömien hyväksi tai onko meillä työttömiin kohdistuvaa edunvalvontaa. Itse en näe syytä erotella SAK:n tekemää työtä työntekijöiden ja työttömien edunvalvonnaksi. Työttömyys ei lähtökohtaisesti ole työntekijän oma valinta, vaan johtuu useimmiten työelämään liittyvistä ongelmista. Töiden pätkittymisestä, taloudellisista paineista tai epäoikeudenmukaisista työoloista.

Työttömyys voi kohdata kaikkia työntekijöitä, kuten viimeistään korona meitä opetti. Työura koostuu yhä useammilla työn ja työttömyyden vaihteluista. Näin kaikki se edunvalvonta, mitä teemme työntekijöiden työehtojen ja oikeuksien tai työttömyysturvan parantamiseksi, on myös työttömien edunvalvontaa.

Valitettavasti työttömyyteen ja työttömiin liittyy edelleen kummallisia ennakkoluuloja. Näitä vastaan aloitimme hyvän yhteistyön SAK:n, Työttömien Keskusjärjestön ja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen Tatsin kanssa. Yhteisenä Ääni työttömälle -kampanjavuonna 2016 kerroimme työttömien tilanteesta päättäjille sekä kaikelle kansalle.

Työttömyysturvaan kohdistuvat paineet eivät ole helpottaneet. Eri tahot esittävät vuoron perään malleja, joilla turvan tasoa tai kestoa leikattaisiin. Taustalla on jälleen ajatus, jonka mukaan työttömyysturvan heikentäminen johtaisi nopeampaan työllistymiseen. Tätä ei SAK allekirjoita.

Työllisyyttä voidaan parantaa monin eri keinoin, mutta toimeentuloturvan heikentäminen ei tuo uusia työpaikkoja tai toimi oikeanlaisena kannustimena. Työntekijät tarvitsevat työttömyyden aikana toimeentulon turvaa sekä henkilökohtaista palvelua työpaikan löytymiseen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. SAK:n näkemyksen mukaan työttömyysturvaa tulee kehittää selkeämmäksi, ennakoitavammaksi sekä vastaamaan muuttunutta työelämään.