Kuvateksti: Johtaja Krislin Padjusin esitteli Tarton Eesti Töötukassan toimintaa Työttömien Keskusjärjestön jäsenistölle. Oppaamme Siiri Toomik oikealla. Kuva: Leena Valkonen
Jukka Haapakoski. Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Työttömien Keskusjärjestö järjestää perinteeksi muodostuneen syyskoulutuksen jäsenilleen marras-kuussa. Tänä vuonna vierailimme syyskoulutuksen yhteydessä Tartossa, Virossa. Vierailumme yhteydessä kuulimme Tarton Eesti Töötukassan johtajan Krislin Padjusin luennon. Alla on lyhyt tiivistelmä luennosta, jonka voi katsoa kokonaisuudessaan järjestömme kotisivuilta.
Eesti Töötukassa hoitaa Virossa sekä työttömien sosiaaliturvan, että maan julkiset työllisyyspalvelut. Kaiken kaikkiaan 1,3 miljoonan asukkaan julkisia työllisyystarpeita hoitaa 870 virkailijaa. Töötukassa toimii itsenäisesti työttömyysturvalakia noudattaen sosiaalivakuutusrahaston alaisuudessa. Johtokunta koostuu Töötukassan toiminnanjohtajista, mutta sillä on myös poliittinen neuvosto, joka ohjaa laajemmin toimintaa.
Töötukassa perustettiin vuonna 2002 modernin ICT-pohjaisen uudistuksen pohjalle. Sittemmin on käyty keskustelua, oliko ”työttömyyskassa” sovelias nimi ja liian leimaava nimi, mutta nimiuudistus puolestaan on koettu liian kalliina.
Työttömyysturvan suuruus
Työttömyysturva on Virossa rakennettu ansiosidonnaisen ja perusavustuksen pohjalle. Mediaanipalkka Virossa on noin 1300 euroa bruttona/kk, mutta on myös suuri joukko, joka tienaa noin 700 euroa kuukaudessa. Minimi bruttopalkka on noin 550 euroa/kk. Ansiosidonnaisen määrä on noin 50 % tai 40 % bruttopalkasta.
Perusavustuksen määrä oli 175,15 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Näiden avustusten kesto on korkeintaan noin yhden vuoden. Keston päätyttyä ihminen putoaa kokonaan työttömyysturvan piiristä.
Kunnat vastaavat sosiaalietuuksien ja palveluiden myöntämisestä. Kulutukseen myönnettävä sosiaalietuus oli vuonna 2012 yksineläjälle 76,40 euroa kuussa. Vammaisille on olemassa erillinen valtion korvaama sosiaaliturva.
Työttömyysturvan ehtona on palveluihin osallistuminen ja työllisyyssuunnitelman noudattaminen. Pitää etsiä töitä tai koulutusta. Voi myös kasvattaa lapsia, jolloin ei ole niin paljon vaatimuksia osallistumiselle.
Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön
Vuonna 2016 tehtiin iso periaatteellinen muutos, jossa työkyvyttömyyden sijaan alettiin arvioida työttömien jäljellä olevaa työkykyä. Myös aktiivista työvoimapolitiikkaa kehitettiin.
Kehitysvammaisille on tarjolla suojattua työtä työkeskuksissa, josta maksetaan päivärahaa. Matalamman tuottavuuden tekijöiden palkkaamiseen työnantaja saa helpotusta sosiaalimaksuista. Myös avustaja on mahdollista saada.
Vuonna 2017 kehitettiin täydennyskoulutusta, jota työnantajat pystyivät hyödyntämään. Opittiin, että ihmiset vaihtavat ammatteja ja välillä täytyy opiskella uutta tai täydentää ammattitaitoa. Näillä toimilla haluttiin ehkäistä työttömyyden syntymistä.
Vuonna 2019 kehitettiin urasuunnittelua ja neuvontaa kaikille virolaisille iästä riippumatta nuorista koululaisista eläkeläisiin. Valtiollinen eläke ei ole este työllisyyspalveluiden saamiseksi. Nuorille tuki ja yhteistyö on todettu tärkeäksi. He voivat saada henkilökohtaista neuvontaa tai osallistua ryhmätyöskentelyyn. Ryhmätöissä käyvät esimerkiksi nuoret äidit tai eläkeläiset. Ryhmissä puhutaan sisäisten voimavarojen vahvistamisesta ja tuetaan yrittäjyyteen.
Eestin Töötukassa muistuttaa paljon suomalaista TE-toimistoa palveluidensa osalta, mutta Virossa on ehkä edistyksellisempi toimintamalli yrittäjyyden tukemiseksi. Työttömille ja työntekijöille on mahdollista 30 000 euron vuosituloihin asti toimia sivutoimisena yrittäjänä erikseen perustettavan yritystilin avulla. Yritystilistä valtio veloittaa automaattisesti lakisääteiset verot ja eläkemaksut.
Työllisyyspalveluja on tarjolla kolmella tasolla
Töötukassassa on kolme palvelusegmenttiä asiakkaiden tarpeiden mukaan. 1. tasolla palvelee työnvälityskonsultti, jolla on keskimäärin 186 asiakasta ja jokaiselle asiakkaalle on noin 27 minuuttia aikaa kerralla. Tältä ensimmäiseltä tasolta 90 % työllistyvät ensimmäisen 3 kuukauden sisällä.
2. segmenttiin tulevat asiakkaat, joilla on henkilökohtaisen tuen tarve. Näillä asiakkailla saattaa olla pitkä työttömyys tai sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Näihin kuuluvat pitkään kotona olleet äidit, NEET nuoret tai esimerkiksi päihde- tai muun terveysongelman kanssa kamppailevat työttömät. Toisen segmentin asiakkaita on keskimäärin 116 asiakasta, joiden palveluaika on keskimäärin 38 minuuttia.
3. segmenttiin kuuluvat heikentyneen työkyvyn asiakkaat. Keskimäärin virkailijalle on 62 asiakasta ja palveluaika on 51 minuuttia. 3. segmentillä on aktiivisen työvoimapolitiikan työkalupakki käytössään ja heille myönnetään palkkatukea, suojatyöpaikkoja tai muita Töötukassan palveluita.
Asiakas velvoitettu osallistumaan palveluihin
Jokaisella asiakkaalla on oikeus kieltäytyä tarjotuista palveluista ensimmäisen 20 viikon aikana. Tämän jälkeen hakijat on velvoitettuja osallistumaan tarjottuihin palveluihin – muutoin työttömyyskorvaus katkaistaan 10 päiväksi. Tämän karenssin voi välttää osallistumalla palveluihin. Asiakas on myös velvollinen käymään Töötukassalla kerran kuukaudessa oman henkilökohtaisen neuvojan luona.
Tällä hetkellä Töötukassan palvelulinjoissa on yhteensä 54 eri palvelua, joita tilataan palveluhankinnoin. Näitä ovat mm. urapalvelut, koulutukset, psykologit, velkaneuvonta, työnhakuklubit, aikuiskoulutus, suojatyö, tuettu työllistyminen, työmatkatuki/matkakorvaus, invataksit, apuvälineet ja voi saada henkilökohtaisen saattajan jne. Kaikkea koulutusta katsotaan työllistymistä edistävänä. Palveluihin osallistumisen kylkiäisenä tulee terveysvakuutus.
Yhteenvetona
Viron työllisyysluvut näyttävät hyviltä kansainvälisessä vertailussa. Työttömyys on tällä hetkellä virossa 3,9 %, ja maassa on noin 28 000 virallista rekisteröityä työtöntä (vertailun vuoksi vuonna 2010 oli 12,4 % työttömyys). Lisäksi on myös niitä työttömiä, jotka putoavat kunnan sosiaalitoimen perusavustuksen piiriin. Lukumäärästä emme saaneet tietoa, mutta heitäkin on.
Viron Töötukassa muistuttaa suomalaisesta näkökulmasta Kelan, ansiosidonnaisen kassan ja TE-toimiston yhteenliittymää. On myös jonkin verran yhtymäkohtaa sosiaali- ja terveyspalveluihin mm. psykologin apua tarjottiin Töötukassassa. Keskitetty ratkaisu on mielekästä työttömille. Oleellisten päätösten takana on yksi viranomainen – ei tule luukulta luukulle pallottamista.
Myös palveluiden kirjavuus on hyvä asia. Työttömän palvelutarvearvio voidaan tehdä kokonaisvaltaisemmin työttömän tarpeiden mukaan. TE-toimiston johtaja kokikin, että välillä tämä on sosiaalitoimisto, koska työttömien ensisijainen haaste ei välttämättä ollut työpaikan puute. Myös säännölliset kerran kuukaudessa käynnit ja kohtuulliset palveluajat ylläpitävät työnhakuprosessia.
Toinen puoli tähän tarinaan on, että etuudet ovat hurjan matalat. Jos järjestelmästä putoaa, voi pudota hyvin syvälle. Tartossakin oli melko korkea hintataso, kun vertasi hintoja palkkoihin ja etuuksiin.