Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Grafiikka: Juha Keränen
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 433 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 203 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koronaepidemian seurauksena joukossa on monia ensi kertaa työttömänä tai lomautettuna olevia. Jokaisen luvun taustalla on aina inhimillinen kysymys, miten tästä eteenpäin.
Lukujen yksityiskohtaisempi tarkastelu kertoo, että lomautettuna koko maassa oli huhtikuun lopussa 184 000 henkilöä, mikä on 166 600 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 163 700 henkilöä, mikä on 152 100 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 67 400, mikä on 4 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 141 500 eli 53 900 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 27 800 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa eli yhteensä 56 300.
Uusien työpaikkojen määrä vähentynyt selvästi
Uusia, avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin huhtikuun aikana 50 100 eli 18 700 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli huhtikuussa avoinna 113 300 työpaikkaa, mikä on 31 400 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työttömien kannalta katsottuna heikennystä on merkinnyt se, että aktivointiasteeseen laskettavia palveluita on supistettu. Huhtikuun lopussa palveluissa oli 111 000 henkilöä, mikä on 18 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. Nämä kaikki ovat keinoja, joilla työtön työnhakija voi kehittää osaamistaan ja työmarkkinakelpoisuuttaan. Edellä esitetyt luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon.
Koronaepidemia supisti työttömien yhdistysten toimintaa
Maaliskuussa alkanut koronavirusepidemia on sysännyt myös työttömien yhdistysten toimintaa kriisirajoille. Huhtikuussa tehdyn jäsenkyselyn mukaan 73 % kyselyyn vastanneista yhdistyksistä oli supistanut toimintaansa olennaisesti tai toiminta oli suljettu kokonaan. 15 % oli supistanut toimintaansa jonkin verran ja 11 prosenttia yhdistyksistä ilmoitti, että koronavirusepidemia ei ole vaikuttanut millään tavalla toimintaan. Kaksi prosenttia yhdistyksistä oli saanut muuta toimintaa lisää. Supistukset ovat johtuneet ensisijaisesti poikkeuslakiin liittyvistä kokoontumisrajoitteista.
Korona-aika on johtanut kuitenkin monet yhdistykset talousvaikeuksiin. Tuloja ei ole, kun ihmisiä ei ole voinut kohdata ja menot kuten vuokrat, sähköt ja muut juoksevat kulut on maksettava joka kuukausi. Kolmannelle sektorille odotetaan kiihkeästi omaa tukipakettia, jotta työttömyyden kasvuun ja työttömien palvelutarpeeseen voitaisiin vastata.
Kun yhdistyksiltä kysyttiin, mitä tarvittaisiin, jotta toimintaa pystyttäisiin jatkamaan ja vastaamaan lisääntyneeseen työhön, 59 % tarvitsisi lisää rahaa, 3 % palkkatukea ja 38 % jotain muuta. Muita asioita olivat muun muassa byrokratian helpottaminen, maksatusten nopeuttaminen, taloudellista joustoa vuokranmaksuun, lisää tekijöitä eli lisää uusia jäseniä ja tuettuja työpaikkoja sekä neuvoja selviytymiseen.
Työttömien Keskusjärjestön 76 jäsenyhdistyksestä 82 % vastasi kyselyyn.