Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Hallitusohjelman mukaisesti työllisyyspalveluja uudistetaan nyt voimakkaasti. Vahvistamista vailla eduskunnan käsittelyssä on laki työllisyyden kuntakokeiluista, joiden on tarkoitus käynnistyä vuoden vaihteessa. Lisäksi hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia ja palkkatuen uudistamista koskevaa lainsäädäntöä.
Työttömien Keskusjärjestön syyskoulutukseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriön katsaus lakien valmistelutilanteeseen. Kuntakokeilujen tilannetta esitteli erityisasiantuntija Tanja Ståhlberg.
Miksi kuntakokeiluihin lähdetään? Hallituksen syksyn budjettiriihessä käsiteltiin työllisyysasteen nostoa ja päivitettiin työllisyystavoitetta 80 000 lisätyölliseen hallituskauden aikana. Kuntakokeilut ovat tässä yksi keino. Kunnat voivat pilotoida ja hakea parhaita käytäntöjä. Pysyvästä palvelurakenteesta hallitus tulee linjaamaan tämän hallituskauden aikana, Ståhlberg kertoo.
Kuntakokeiluun mukaan on valittu 26 kokeilua ja yhteensä 123 kuntaa. Kokeilussa noin 230 000 työvoimapalvelujen asiakasta siirtyy TE-toimistoista kuntien vastuulle tammikuun kuluessa siten, että kunta hankkii ja tuottaa asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Siirtyviä asiakkaita ovat kaikki alle 30-vuotiaat, maahanmuuttajat ja vieraskieliset sekä ne työttömät työnhakijat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, jotka eivät ole ansiosidonnaisuuden piirissä.
Palvelurakenteen muutoksessa TE-palveluista siirtyy kuntiin 1100 henkilötyövuotta. Yt-neuvottelut ja siirrot ovat käynnissä.
Mitä kokeilussa asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan?
– Näitä ei rajata, kunnat voivat kehittää palveluaan ja palveluverkostoaan oman kunnan ja sen asiakkaiden kannalta käsin. Kunnilla on vapaus omaan kehittämiseen ja on kiinnostavaa, millaisia käytäntöjä nousee. Tavoitteena on yksilöllisempi ja kohdennetumpi palvelu, nopea kontaktointi, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Keskeistä on myös, että kunnat pääsevät entistä paremmin yhteensovittamaan palveluja sote- ja osaamispalvelujen kanssa, Ståhlberg kertoo tavoitteista.
Keskeisin suuri tavoite on työllisyysasteen kasvu ja että julkista yritys- ja työvoimapalvelua saadaan kehitettyä. Myös kustannusten karsiminen. Pitkään työttömien palvelut ovat jakaantuneet valtiolle ja kunnalle. Tärkeää on nyt koota ja saada tietoa, Ståhlberg summaa.
Pohjoismaisessa työvoimapalveluiden mallissa tehostetaan yhteydenpitoa TE-palvelujen ja työttömien työnhakijoiden välillä
Hallituksen budjettiriihessä päättämiin työllisyystoimenpiteisiin sisältyy pohjoismainen työvoimapalveluiden malli. Työnhaun tukemiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi työttömien palvelutarpeen arviointia kehitetään ja työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE-toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla, hallitusneuvos Timo Meling kuvaa uudistuksen lähtökohtia.
Uudistus lupaa työttömille työnhakijoille nykyistä yksilöllisempää palvelua ja samalla uudet velvoitteet tulee täyttää. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0–4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa TE-toimiston virkailija sopii työnhakijan kanssa määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhausta työtön työnhakija raportoi sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi.
Mikäli työtön työnhakija ei täytä työnhakuun liittyviä ehtoja tai velvoitteita, niistä seuraa sanktio. Sanktioita eli karensseja tullaan porrastamaan siten, että käyttöön otetaan ensin huomautus ja muistutetaan pelisäännöistä. Jos työnhakija jättää velvoitteen edelleen täyttämättä on seuraamuksena viiden päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssin jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa työssäolovelvoite, Meling kertoo työnhakuvelvollisuudesta ja työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä.
– Tässä uudistuksessa ei ole kyse pelkästään keskustelumäärien lisäämisestä, vaan palveluprosessia uudistetaan kokonaisuutena. Lakisääteinen kohtaaminen lisääntyy ja niille saadaan relevanttia sisältöä työllistymis- ja palvelusuunnitelmien kautta. Digipalveluiden ohella tullaan lisäämään kasvokkaista kohtaamista TE-toimiston tiloissa tai muissa tiloissa. Työnhauksi on mahdollista sisällyttää esimerkiksi rekrytapahtumiin osallistuminen, erityisasiantuntija Santtu Sundvall sanoo.
Hän korostaa myös alkuhaastattelujen merkitystä, jonka yhteydessä määritellään ja tarkennetaan työnhakijan palvelutarve. Alkuhaastattelussa tulee määrittää aina työnhakijan hakuvelvoite, täysi, alennettu tai 0-velvoite. Velvoitetta voidaan tarkentaa myöhemmissä työnhakukeskusteluissa.
Suurin uudistus mallissa on työnhaun aloituksen yhteyteen suunniteltu kolmen kuukauden intensiivijakso, joka voidaan toteuttaa millä tahansa palvelukanavalla, esimerkiksi digitaalisesti, puhelimitse tai tapaamalla. Mallissa kasvokkaisen palvelun saatavuutta tullaan kuitenkin selkeästi lisäämään.
Palvelupolkujen suunnittelun kannalta työnhakijalle tehtävä palvelutarvearviointi on keskeisessä roolissa. Työnhakukeskusteluiden aikana voidaan keskittyä mm. työnhakijan työkyvyn ja osaamistarpeiden arviointiin. Myös työnhaun tukea tullaan merkittävästi lisäämään. Tavoitteena on, että työnhakija etisisi itselleen relevantteja työpaikkoja ja jos palvelutarvetta on, hänet ohjataan oikeanlaiseen palveluun työkyvyn ja osaamisen kehittämiseksi.
Lain valmistelun aikataulu on kaavailtu siten, että lain valmistelu jatkuu huhtikuuhun 2021 asti ja tulisi eduskunnan käsittelyyn loppukeväästä tai alkusyksystä 2021. Laki tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2022 lukien mahdollisesti porrastetusti.
Palkkatukiuudistuksen lähtökohdat
Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Nykyistä palkkatukea uudistetaan ja yksinkertaistetaan vähentämällä työnantajabyrokratiaa, kertoo uudistuksen lähtökohdista erityisasiantuntija Ville Heinonen.
Hallituksen budjettiriihessä linjattiin, että tukiprosentit yhtenäistettäisiin 50 prosenttiin, nykyisin ne ovat 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Vamman tai sairauden perusteella myönnettävä palkkatuki olisi 70 prosenttia (nykyisin 50 % palkkauskustannuksista).
Esitetty on myös, että lomarahaa tai työnantajan sivukuluja ei luettaisi palkkatuella katettaviin kustannuksiin, koska tämä olisi lisännyt uudistuksen kustannuksia. Esitys tukee yksinkertaistamisen tavoitetta.
Uuden palkkatukijakson edellytyksenä ei olisi tietyn kestoinen työttömyys, jos palkkatuen myöntämisen edellytykset muutoin täyttyvät. Palkkatukea ei kuitenkaan voisi myöntää samalle työnantajalle uudestaan. Ns. jäähysäännön poistaminen mahdollistaisi poluttumisen esimerkiksi kolmannen sektorin palkkatuesta palkkatuelle yritykseen.
Uraohjausta tullaan lisäämään ja yhdistetään mahdollisuuksien mukaan kaikkiin palkkatukimuotoihin. Erityisesti osatyökykyisten palkkatukijaksoon sidotaan muita työllistymistä edistäviä palveluita.
Palkkatukijaksojen kestot olisivat työttömyyden kestosta riippuen 5 tai 10 kuukautta pois lukien oppisopimuskoulutus ja vamman tai sairauden perusteella myönnetty tuki, jotka voisivat olla pidempikestoisia.
Tarveharkinta säilyisi, mutta palkkatuen kohderyhmää rajattaisiin ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisiin epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin pois lukien oppisopimuskoulutus.
Esityksenä on myös, että laki sosiaalisista yrityksistä kumottaisiin. Niissä palkkatuen poikkeussäännöksiä on hyödynnetty vain vähän, Heinonen sanoo.
Kolmannen sektorin 100 prosentin palkkatuki on vielä valmistelussa oleva asia. Pöydällä on useampikin vaihtoehto, joiden mukaan voidaan edetä. Lausuntokierrokselle jokin ratkaisuversio tullaan valitsemaan, Heinonen toteaa.
Tavoitteena on saada luonnos hallituksen esitykseksi lausuntokierrokselle mahdollisimman pian, kun toistaiseksi aukinaisiin asioihin on tehty ratkaisuja. Uudistus tulisi voimaan aikaisintaan syksyllä 2021.