Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Kuvateksti: Ilkka Taipale Järvenpäässä 29.4.2013 pitämässä tsemppauspuhetta uuden työttömien yhdistyksen perustamiseksi. Kuva: Juha Keränen
Ilkka Taipale, sosiaalilääketieteen dosentti
Työttömien Keskusjärjestön Eläke mahdollisuutena -seminaarissa huhtikuussa käsiteltiin tosiasiallisesti työkyvyttömien asemaa. Sosiaalilääketieteen dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Ilkka Taipale painottaa, että sosiaalilääketieteellinen eläkeselvittely eli ELMA-projekti tulee käynnistää uudelleen.
ELMA-projekti perustettiin 20 vuotta sitten vuonna 2001 eduskunnan valtiovarainvaliokunnan aloitteesta. Sen nojalla tutkittiin työkyvyttömäksi arvioitujen pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytyksiä. Projekti toteutettiin työvoimatoimistojen ja sittemmin Työvoiman palvelukeskusten toimesta erillismäärärahoin.
Hankkeen tuloksista on valtakunnallisia tilastoja vain vuosilta 2001–2007, jolloin 14 000 henkilöä sai ansaitsemansa työkyvyttömyyseläkkeen. Kaikkiaan arvioidaan noin 25 000 henkilön saaneen eläkkeen vuoteen 2017 mennessä.
– Todettakoon, että Porissa työkyvyttömyyseläkkeen sai yli 700 henkilöä eli yli prosentti työikäisestä väestöstä ja Helsingissä yli 3000 eli yli puoli prosenttia työikäisistä, Ilkka Taipale kertoo.
Taipaleen mukaan pulmana oli, että hanketta ei koskaan organisoitu valtakunnallisesti eikä alueellisesti, eikä sillä ollut ohjaus- tai koordinointiryhmää. Alkuvaiheessa hanketta seurasi työministeriössä yksi virkamies, myöhemmin tosiasiallisesti ei kukaan. Kukin työvoimatoimisto, työvoiman palvelukeskus tai sosiaalitoimisto teki itsenäisesti päätöksen ryhtyä tai olla ryhtymättä projektiin.
Projekti lopetettiin viitisen vuotta sitten ja työvoimatoimistoissa ja työvoiman palvelukeskuksissa erittäin kokeneet ja projektia hoitaneet työntekijät jäivät tehtävästä pois. Tehtävä siirrettiin kunnissa sosiaalitoimistoille ja terveyskeskuksille, joilla ei ollut voimavaroja, aikaa eikä useinkaan kokeneita, osaavia työntekijöitä jatkamaan prosessia.
Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa
Työttömien joukossa työhön kykenemättömien henkilöiden määrä kasvaa vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorin mukaan helmikuussa 2021 työttömiä oli 220 000, joista vaikeasti työllistyviä 165 000 henkeä. Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 96 000 sekä näihin rinnasteisia, toimenpiteiltä työttömäksi siirtyneitä pitkäaikaistyöttömiä 25 000.
Vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut 50 prosentilla. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli lähes 40 000. Tämän ohella maassamme on runsaasti työelämän ulkopuolella, esimerkiksi toimeentulotuella eläviä työikäisiä henkilöitä, jotka eivät pärjäisi työelämässä, Ilkka Taipale kuvailee tämän hetken lukuja vaikeasti työllistyvien osalta.
– Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa, eikä heitä ohjata oikeisiin tutkimuksiin. Eivätkä asiakastyöryhmät ole riittävä malli työkykyselvitykselle. Työttömien terveystarkastukset painottuvat terveyden edistämiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Ne eivät toimi työkyvyn arvion kehyksenä nykyisellään, Taipale selvittää näkemystään.
Toimintakyvyn lasku on yksi oleellinen selvitettävä asia, miten ihminen ihan oikeasti pystyy tekemään työtä. Se selviää parhaiten seuraamalla työntekoa ja haastattelemalla työnantajaa, työnjohtajaa tai henkilöä, joka työskentelee lähipiirissä. Itse olen eläkeselvityksiä tehdessäni aina soittanut ja haastatellut työnantajia tai muita ja kysynyt, miten työntekijä selviää töistään. Sitten muut kliiniset ja terveydelliset tutkimukset päälle.
ELMA-projekti on käynnistettävä uudelleen
Edellä esitettyjen lukujen valossa ELMA-projekti on käynnistettävä uudelleen, Taipale korostaa. Se tulisi organisoida valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön toimesta. Sillä tulisi olla johdossaan vastuunalainen virkamies ja tämän johtama työryhmä.
Vastaavasti alueellisesta organisaatiosta vastaisivat sairaanhoitopiirit ja tulevat hyvinvointialueet, joissa olisi projektin johtoryhmät. Itse eläke-edellytysten selvittely tehtäisiin kentällä yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveysvirnaomaisten sekä työvoimatoimistojen kanssa. Projektiin voidaan allokoida erillisrahoitusta. Projekti sopisi hyvin hallituksen covid-exit projektin osaksi, Taipale ehdottaa.
Eläkekriteerejä tulee myös muuttaa. Työelämä on muuttunut ratkaisevasti 30 vuodessa mutta eläkekriteerejä ei ole muutettu nykyelämän näkökulmiin. Aiemmin oli sellaisia töitä, joissa saattoi pärjätä heikommillakin taidoilla tai kunnolla. Nyt työelämän vaatimukset ovat aivan muuta luokkaa, Taipale toteaa.