Kasper Peltonen. Toiminnanohjaaja, Porin Seudun Työttömät ry
Kuvat: Porin Seudun Työttömien arkisto
Vuoden 2020 Valtakunnallisilla Aikuissosiaalityön päivillä Tampereella nähtiin kummia, kun ensimmäistä kertaa pöydälle pläjähti prototyyppi Fölis-pelistä. Käsillä oli ensimmäinen kerta, kun STEA-rahoitteisen Kohtaamispaikka Föliksen ohjaajat esittelivät asiakaslähtöistä keskustelupeliä aikuissosiaalialan ammattilaisille kaikkialta Suomesta.
Vastaanotto oli huikean lämmin ja kiinnostunut. Kysymyksiä sekä vilinää riitti ja työntekijöiden kanssa paikalla päivysti myös pelin kehittäjä Janne Pietikäinen, itsekin kuntoutuja.
Prototyyppejä oli tuotettu kaksi kappaletta ja ne olivat tuolloin ainoat olemassa olevat, käsintehdyt mutta kauniit pahvilaatikot. Tampereelta saadun hyvän vastaanoton jälkeen peli jäi hetkeksi hankkeen ryhmätoimintojen ja yksilövalmennuksen jalkoihin, mutta koronan iskiessä tarvittiin kipeästi lähityön vajetta paikkaavaa ja hankkeen tehtävään sopivaa toimintaa. Tähän tarpeeseen ajateltiin pelin voivan hyvinkin iskeä.
Ideasta toimeksi – peli sosiaalialan käyttöön
Pian aloitettiin kiivas suunnittelutyö pelin saattamiseksi ammattilaisten käsiin. Aikataulu oli todella tiukka sillä henkilökunnalla ei ollut liiemmin kokemusta painotuotteen valmistamisesta. Vaivaa nähtiin muun muassa siihen, miten muodostetaan lailliset ja reilut rojaltisopimukset pelinkehittäjä Janne Pietikäisen ja kuvitusten luojan Tytti Anttilan kanssa, jotta heidän olisi mahdollista saada työstään ansaitsemansa korvaus. Kaikki tämä oli Porin Seudun Työttömille ja Fölis-hankkelle aivan uutta.
Sataedu Villilästä saatiin myös rekrytoitua nuoria graafisen alan harjoittelijoita, joista oli korvaamaton apu painoaineiston valmistamisessa. Korvauksena heille järjestettiin klassisen taiteen perusteiden lisäopetusta.
Pelejä tuotettiin paikallisesti Tactic Oy:n toimesta, määrällisesti yli 500 kappaletta. Erän epäiltiin olevan riittävä sosiaalialalla heränneen kiinnostuksen tyydyttämiseksi. Tämä osoittautui valtaisaksi virhearvioksi. Kysynnän määrän loputtomasti kasvaessa ihmismieli antautui.
Paketteja toimitettiin suuri määrä jokaiselle kiinnostuneelle ammattilaisille sosiaalialalta ja sen lähialoilta. Määrät olivat suuria ja pieniä, kuten vastaanottajatkin, joita riitti aina valtiollisista toimijoista pienenpieniin kohtaamispaikkoihin. Kaikille toimitettiin sekä peli että pyyntö vastata Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Pösön kartoitukseen pelin ammatillisista hyödyistä. Niitä arveltiin olevan keskustelun avaaminen ja luottamuksen lisääntyminen ammattilaisten ja heidän asiakkaidensa välillä. Myös ajateltiin pelin voivan auttaa asiakkaiden palveluntarpeen määrittämisessä.
Peli sopii useille eri asiakasryhmille
Satojen pelien lähettämisen jälkeen tulokset puhuivat puolestaan. Suurin osa pelin tilanneista ja sitä käyttäneistä sosiaalialan ammattilaisista kertoi pelin täyttäneen asetetut odotukset. Suhtautuminen oli palautteen mukaan yllättävän vastaanottavaista todellisissa asiakastilanteissa. Tiedossa kuitenkin on, että sosiaalialan työ on intensiivistä ja uusien työtapojen kokeileminen ei aina ole läpihuutojuttu, oli kyse isosta tai pienestä organisaatiosta.
Tulokset osoittivat, että uudet asiakkaat koettiin parhaiksi koekaniineiksi peliä käyttöönotettaessa. Huomiota kiinnitti myös ammattilaisten vaihteleva sääntöihin orientoituneisuus. Monet sisäistivät sen, että peliä voi käyttää myös ilman lautaa tai pelillisiä elementtejä pelkin kortein.
Pelilliset elementit palvelevat ryhmätoiminnoissa motivoivana tekijänä. Voiton mahdollisuus kannusti osallistumaan aivan kuin mahdollisuus kieltäytyä vastaamasta ohittamalla vuoro. Peli vastasi niihin tarpeisiin, joita monenkirjavassa asiakaskunnassa oli.
Peli auttaa keskusteluyhteyden luomisessa
Sosiaalialan heterogeenisyys loi tilanteen, jossa peliä käytettiin lastenkodeissa, vankiloissa, perhekuntoutuksessa, psykoterapiassa, yritysten ja organisaatioiden sisällä henkilökunnan kesken, päihdetyössä ja matalan kynnyksen päivätoiminnassa.
Peli hyödyttää paitsi keskusteluyhteyden luomista asiakkaaseen myös ammattiosaamisen kehittymistä. Jos kortin kysymys luetaan ääneen, siihen yleensä reagoidaan ryhmässä ja osallistujissa herää halu vastata riippumatta siitä, onko kysymyksen aihepiiri itselle tuttu. Vastaus voi olla omaan kokemukseen, tietoon tai tunteeseen perustuva, ja näin ollen väärää vastausta ei ole.
Vastauksen voi aina antaa kuten itse kokee hyväksi. Myös yleisluontoisesti henkilöimättä sitä itseen, kuten kysymykseen: ”Mitä on vapaa-aika?”, vastaus: ”Ei työtä eikä lomaa.”. Tämä madaltaa myös ammattilaisen kynnystä vastata kysymyksiin menemättä henkilökohtaisuuksiin. Kaikkien vastatessa lisääntyy luottamus ja yhteisymmärrys asiakassuhteessa, samoin mahdollisesti myös helpottuu palvelunohjaus.
On ollut riemastuttavaa kuunnella käyttäjien näkemyksiä Fölis-pelin hyvästä toimivuudesta ja on edelleen riemastuttavampaa tiedottaa, että alkuvuonna 2023 painetaan peliin myös lisäosa, joka käsittelee aivan uusia elämänalueita kuten talousasioita ja mielenterveyttä, sitä voi tilata Porin Seudun Työttömät ry:ltä.
Fölis-peli on helppokäyttöinen työväline sosiaalialan ammattilaisille ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn.
Kaikki föliin!
Jos Fölis-peli kiinnostaa ota yhteyttä Porin Seudun Työttömät ry:n toiminnanohjaajaan: toiminnanohjaaja@porinseuduntyottomat.fi.
