Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Koronakriisin nostattamat lomautus- ja työttömyysluvut ovat heijastuneet kevään aikana suoraan avustusruuan kysyntään. Ruoka-aputoimijat useilta paikkakunnilta ovat kertoneet ruokajonojen pidentyneen ja apua kysyvien määrän jopa kolminkertaistuneen. Ruoka-apuun turvautuu enenevässä määrin myös uusia kävijöitä.
Valtakunnallisten ruoka-aputoimijoiden verkosto on kokoontunut kevään aikana säännöllisesti etäkokouksiin Kirkkopalvelujen Osallistava yhteisö -hankkeen ja Sininauhaliiton organisoimana. Tapaamisiin on osallistunut enimmillään lähes 50 toimijaa. Tapaamisista on koottu ruoka-apuun liittyvä katsaus myös valtioneuvoston tilannekeskukselle.
– Poikkeusajan ruoka-aputoimintaa on toteutettu turvallisuus- ja hygieniaohjeita noudattaen ruokajakeluina: ajanvarauksella, hajautetusti ja kotiin kuljetettuna. Monissa paikoissa valmiiksi pakattuihin ruokakasseihin on lisätty myös koottua tietoa koronaviruksesta, hygieniasta, suojautumisesta ja saatavilla olevasta tuesta, kertoo projektipäällikkö Reetta Nick Osallistava yhteisö -hankkeesta.
Poikkeustilanteen alkaessa ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja turvasivat siten ruoka-avun jatkumisen. Monella paikkakunnalla syntynyttä yhteistyötä aiotaan jatkaa myös poikkeustilanteen jälkeen.
Poikkeusajan heikkona puolena Reetta Nick näkee, että kohtaava työ väheni merkittävästi monimuotoisen ruoka-avun muuttuessa poikkeustilanteen vuoksi hätäavuksi.
– Nyt rajoitusten lieventyessä on aika ryhtyä palauttamaan keskustelutukea, neuvontaa, ohjausta ja yhteisöllisyyttä osaksi ruoka-aputoimintaa. Moni ruoka-avussa asioivista tarvitsisi apua löytääkseen ne palvelut ja etuudet, jotka auttaisivat nostamaan ihmisen ylös hankalasta tilanteesta.
Ruoka-aputoimijoiden yhteisinä huolenaiheina nousivat keskusteluissa esiin mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys, digiosattomuus sekä päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa. Vaikka rajoituksia jo puretaankin, ruoka-avussa asioivien näkökulmasta tilanne ei suinkaan ole ohi. Työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään.
Poikkeustilanne toi esiin erityisen tarpeen viestinnälle ja tiedottamiselle. Ruoka-aputoiminnasta tiedottaminen on siirtynyt puskaradiosta nettiin. Ruoka-apu.fi-nettisivu on auttanut avun tarvitsijoita ja asiakasohjaustyötä tekeviä, sillä palvelussa on mukana jo yli 300 ruoka-aputoimijaa eri puolilta Suomea.
Lisätietoja toiminnasta: ruoka-apu.fi.
Ruoka-apu.fi kokoaa ajantasaiset tiedot ruoka-aputapahtumista
Ruoka-apu.fi palvelee ruoka-apua etsiviä ja järjestäviä. Sivustolle tapahtumia voivat ilmoittaa luotettavat toimijat, kuten yhdistykset, seurakunnat ja kunnalliset toimijat. Tapahtuman ilmoittamiseksi tarvitaan kirjautumistunnukset. Palvelun käyttäminen on kaikille maksutonta.
Kuka tahansa voi etsiä sivuilta ruokajakeluun liittyviä tapahtumia. Ruoka-apua tarvitsevatn ei tarvitse kirjautua tai syöttää tietojaan Ruoka-apu.fi-verkkosivulle.
Vuoden 2020 alussa avatun palvelun on tuottanut Osallistava yhteisö -hanke yhteistyökumppaneineen. Hankkeen rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja hanketta hallinnoi Kirkkopalvelut ry. Työttömien Keskusjärjestö on yksi yhteistyökumppaneista.
Ruoka-aputoimijoiden verkosto kokoontuu kesällä
Tapaamiset Teamsissa joka kuun ensimmäisenä torstaina klo 12–14
Kesäkuu: 4.6. mukana hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala
Heinäkuu: 2.7. alustuksia luvassa
Elokuu: 6.8. alustuksia luvassa
Ilmoittaudu info@ruoka-apu.fi
Työttömien yhdistysten ruokajakelu on monelle elintärkeää
Työttömien Keskusjärjestö ry on jakanut jäsenyhdistystensä kautta EU:n ruoka-apua valtakunnallisesti vuodesta 1996 lähtien. Sittemmin ruokajakelu on laajentunut ja monet yhdistykset jakavat kauppojen lahjoitusruokaa sekä ylläpitävät omaa ruokalaa tai kahvilaa. Kohtaaminen työttömien yhdistyksen ruokalassa on monelle työttömälle päivän kohokohta.
Työttömien Keskusjärjestössä on kevään aikana tehty opinnäytetyönä selvitys yhdistysten ruoka-jakelusta. Alustavista tiedoista selviää, että mm. 36 yhdistyksen ruokajakelussa käy yhtenä jakelupäivänä yhteensä noin 4500 asiakasta. 2500 asiakasta käy hakemassa EU-ruokaa kerran tai pari vuodessa. 2000 asiakasta osallistuu viikoittain järjestettäviin ruokajakeluihin.
Yhdistykset kokevat, että avustusruokajakelu on sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita täydentävää apua ja siihen liittyy nykyään myös pyrkimys hävikkiruuan vähentämiseen. Yhdistykset näkevät avustusruokajakelun osana hyvinvointivaltiota ja asiakkaiden selviytymisen kannalta välttämättömänä. Ruokajakelutoimintaa varjostaa resurssien niukkuus. Yhdistykset painivat talous-, tila- ja henkilöstöongelmien kanssa.
Asiakkaiden kanssa keskusteltaessa korostuu sosiaalisen kohtaamisen tärkeys ruokajakelussa. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimijoilla on vuodessa noin puoli miljoonaa asiakaskontaktia. Suurin osa on ruokajakelun säännöllisiä asiakkaita. Pienillä paikkakunnilla avuntarvitsijat usein tunnetaan.
Ruokajakelu myös työllistää ihmisiä. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneissa yhdistyksissä työskenteli 69 palkansaajaa. Kolmessa yhdistyksessä neljästä oli palkattua henkilöstöä. Palkkatuella ja kuntouttavan työtoiminnan kautta työllistettyjä on joka toisessa yhdistyksessä. Vapaaehtoisia on kolmessa yhdistyksessä neljästä. Edellisten lisäksi yhdistyksissä on henkilöstöä työkokeilun, työharjoittelun ja yhdyskuntapalvelun kautta.
Raportti: Maarit Fagernäs: Työttömien Keskusjärjestö: Jäsenyhdistysten ruokajakelu 2020.
