Soili Hyvärinen. Omaistoiminnan kehittäjä, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. www.polli.fi
Antti on työtön työnhakija. Hän on myös omaishoitaja äidilleen. Sopimus omaishoidon tuesta tehtiin silloin, kun hän oli kokopäiväisessä ammattiin valmistavassa koulutuksessa. Kunnan viranhaltija katsoo Antin äidin hoivatarpeen täyttävän kunnan omaishoidon tuen alimman hoitoluokan kriteerit. Omaishoitosopimukseen liitetään lakisääteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, johon viranhaltija kirjaa: ”Omaishoito on päivittäistä, omaishoitaja voi käydä työssä.” Samoin siihen kirjataan varasuunnitelma, miten hoidettavan hoito järjestetään, jos Antti ei työesteen tai muun syyn vuoksi voi hoitaa äitiään.
Kokopäiväinen opiskelu ei ollut omaishoidon tuen saamisen esteenä. TE-toimistossa Antti kertoo, että hän on omaishoitaja ja hoitaa äitiään. Hän esittää omaishoidon sopimuksen ja siihen liittyvän hoito- ja palvelusuunnitelman virkailijalle. Keskustelujen sekä omaishoidon tuen sopimusten pohjalta TE -toimistolta tulee Antille lopulta päätös, että hän työllistyy [omaishoitajana] omassa työssään, eikä ole näin oikeutettu työttömyysetuuteen.
Kenen viranhaltijan näkemys on oikea?
Antin (nimi muutettu) tarina on todellinen esimerkki siitä, miten vaikeaa on omaishoidon ja työttömyysturvan yhteensovittaminen. Vastaavia tapauksia on paljon. Kumman viranhaltijan näkemys työmarkkinoiden käytettävissä olosta on oikea? Miksi omaishoitajaa ei kuunnella?
Omaishoidon tuen sopimus perustuu lakiin omaishoidon tuesta. Laissa mainitaan, että omaishoidon sopimus on toimeksiantosopimus eli omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan. Kunnan maksama omaishoidon rahallinen tuki on palkkio, ei palkkaa.
Omaishoidon tukea haetaan kunnan sosiaalitoimen kautta. Hakuprosessiin kuuluu sosiaaliohjaajan tekemä kotikäynti, jossa kartoitetaan hoidettavan tilannetta ja sitä, olisiko omaishoito oikea tapa järjestää hoiva. Kotikäynnillä tehdään myös sopimukseen kuuluva hoito- ja palvelusuunnitelma hoidettavan nimellä. Siihen kirjataan hoidettavan terveyttä ja toimintakykyä kuvaavat osiot päivittäisistä tuen tarpeista, muut hoidettavan saamat palvelut kotona-asumisen tueksi sekä tieto omaishoitajan vapaapäivien järjestämistavasta.
Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan myös, millainen on omaishoitajan tilanne hoivan antamisen kannalta sekä varasuunnitelma tilanteisiin, joissa omaishoitaja on jostain syystä lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta läheistään. Kirjauksena voi olla esimerkiksi, että omaishoitajan työllistyttyä kotipalvelu ottaa vastuulleen hoidettavan hoidon tai hoidettavalla on joku muu läheinen sukulainen tai ystävä, joka voi toimia varahenkilönä.
TE-toimisto käsittelee kolmannen osapuolen yksityisiä tietoja
Työvoimatoimistossa omaishoitajan työllistymismahdollisuuksia selvitetään hoidettavalle tehdyn hoito- ja palvelusuunnitelman avulla – eli kolmannen osapuolen toimintakyvyn perusteella. Antin tapauksessa äidin toimintakykyä oli tarkasteltu seuraavien tekijöiden kautta: peseytyminen, ruokailu, liikkuminen, lääkitys, pukeutuminen, wc-toiminnot ja aistitoiminnot. Työvoimaviranomainen siis perehtyi syvällisesti Antin äidin hyvin yksityisiin tietoihin selvitellessään Antin tilannetta.
Kunnan omaishoidon tuen viranhaltijan näkemyksen mukaan hoivan tarve ei ollut niin suuri, että se olisi estänyt kokopäiväisen työn vastaanottamisen. Kunnan omaishoidon tuen kriteereissä on myös mainittu, että kyseissä omaishoidon tuen hoivaluokassa työssäkäynti on mahdollista.
Valitusprosessit vievät voimavaroja
Omaishoitajan työttömyysetuuden epääminen johtaa valitus- ja selvityspyyntökierteeseen, joka työllistää niin omaishoitajaa, TE-toimistoa, Kelaa sekä usein myös kunnan omaishoidon tukea. Valitusprosessi vie aikaa, mikä voi johtaa omaishoitajan taloudellisiin ongelmiin. Kaikilla ei ole voimavaroja tai osaamista lähteä selvittämään oikeuksiaan. Osa työttömistä työnhakijoista katsoo, että on helpompi luopua omaishoidon sopimuksesta kuin työttömyysturvasta: Kuka elää lakisääteisellä alimmalla omaishoidon tuen palkkiolla, joka on tällä hetkellä 408,90 €/kk ennen veroja?
Omaishoito on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Yli miljoona suomalaista huolehtii läheistensä hyvinvoinnista. Vaikka omaishoito ei sitoisi fyysisesti, niin silti huoli omasta läheisestä kuormittaa. Myös Antti on huolissaan ikääntyneestä äidistään. Samalla hänellä on huoli omasta toimeentulostaan ja tulevaisuudesta. Lainsäätäjien tulee tarttua tähän työttömyysturvan ja omaishoidon tuen yhteensovittamisen kysymykseen ja tehdä asiassa selkeät pelisäännöt.