Ville Kopra, valtiosihteeri, TEM
Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Palkkatuen uudistusta koskeva lakiesitys oli lausuntokierroksella, joka päättyi toukokuun lopussa. Miten palkkatukea aiotaan uudistaa, sitä esitteli valtiosihteeri Ville Kopra Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksessa huhtikuussa.
Kopran mukaan tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä. Palkkatuen käytön lisäämisen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja sitä kautta nostaa työllisyysastetta.
Mitä uudistetaan? Vamman tai sairauden perusteella myönnetyn tuen harkintaa kevennetään ja tuki prosentti nostetaan 70 % tasolle. Työttömyyden kesto ei vaikuttaisi palkkatuen määrään, vaan tuki olisi aina 50 %. Poluttumista helpotetaan poistamalla ns. jäähysääntö eli uusi palkkatukijakso voi alkaa välittömästi edellisen jälkeen, jos tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Tukijakson kesto olisi aina 5 tai 10 kuukautta työttömyyden kestosta riippuen. Nykyiset poikkeukset vamman tai sairauden perusteella, oppisopimuskoulutukseen tai 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän tukeen säilyisivät. Tuki olisi aina enintään työsuhteen pituinen. Ratkaisu parantaa Kopran mukaan palkkatuen ennakoitavuutta.
Tukikelpoisia kustannuksia muutettaisiin siten, että tuki lasketaan bruttopalkasta ilman työnantajan sivukuluja. Lisäksi tehdään muita tarkennuksia, jotta tuen maksatuksessa voitaisiin hyödyntää paremmin tulorekisteriä. Edelleen siirtämiseen tulisi tiukempia ehtoja kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi.
100 % palkkatukeen rajauksia
Helpoimmin työllistyviä ryhmiä rajataan palkkatukimahdollisuuden ulkopuolelle, jolloin palkkatuki kohdentuu paremmin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin.
Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanoneelta työnantajalta ei edellytetä enää samojen henkilöiden, vaan saman työntekijämäärän takaisinottoa, jos palkkatukea haetaan 12 kuukautta irtisanomisen jälkeen. Työsopimuslain takaisinottovelvoitetta ei muuteta.
100 % palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja sen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhdistysten ja säätiöiden osalta. Muutos ei vaikuta mahdollisuuteen hyödyntää alempia tukiprosentteja.
Osana 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämisen toimia otettaisiin käyttöön uusi 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, johon sovellettaisiin pitkälti palkkatukisäännöksiä. Palkkatuesta poiketen työnantajalla olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus tukeen, jos tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tuen määrä olisi 70 % 10 kuukauden ajalta tai enintään työsuhteen keston ajalta. Työllistetyn tulee olla 55 vuotta täyttänyt ja ollut työttömänä vähintään 24 kuukautta viimeisten 28 kuukauden aikana
Tuki kohdistetaan heikossa työmarkkina-asemassa oleviin
Työllistäminen painottuisi jonkin verran aiempaa enemmän osatyökykyisiin, kotoutujiin, nuoriin, ikääntyneisiin ja pelkän perusasteen varassa oleviin henkilöihin. Lisäksi nykyistä useampi työnantaja olisi oikeutettu palkkatukeen.
Osa muutoksista vaikuttaa työllistettyjen määrään laskevasti ja osa lisäävästi. Todennäköisempänä voidaan pitää tilannetta, jossa työllistettyjen määrä kasvaa maltillisesti.
Uudistukseen liittyy myös osa-alueita, joiden määrällinen arviointi ei ole mahdollista, Kopra sanoo. 100 % palkkatuella työllistettyjen määrä olisi arviolta noin 60–70 % nykyisestä 100 % tuen volyymista.
Alle viisi henkilöä vuodessa työllistäviin tai vähäistä paikallista taloudellista toimintaa harjoittaviin työnantajiin muutoksella ei olisi useimmissa tilanteissa vaikutusta. Tätä suurempiin laajaa taloudellista toimintaa harjoittaviin työnantajiin muutos vaikuttaisi siten, että 100 % tuella työllistettyjen määrä olisi rajattu keskimäärin noin viiden henkilön tasolle vuodessa. Muutos ei vaikuta mahdollisuuteen työllistää alemmilla tukiprosenteilla.
Koko uudistuksen arvioidaan lisäävän tuella työllistettyjen määrää etenkin yrityksissä ja sitä kautta lisäävän palkkatuetusta työstä avoimille työmarkkinoille siirtyvien henkilöiden määrää. Pitkän aikavälin työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 500–1 000 henkilöä, Kopra sanoo.
Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syksyllä 2022. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.