Irma Hirsjärvi. Puheenjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Kuva: Irma Hirsjärvi
Toisen asteen koulutuksen varmistaminen nuorille on nykyhallituksen yksi suurista työllisyystoimista. Sitä ennen lakkautettiin aktiivimalli, ja huomioitiin työttömien erityisasemaa koronan aikana mm. suojaosaa korottamalla, toimeentuloasiakkaiden koronalisällä ja koronamiljoonilla, joita kunnissa tulisi nyt käyttää myös työttömien hyväksi.
Tulossa on Pohjoismaisen työvoimapalvelun malli, jonka tekijöiden kanssa olemme käyneet suoria keskusteluja. Sen kohtalonkysymys on, ettei siitä tule pelkkä haastatteluketju. Ajattelemme, että viimeistään puolen vuoden kuluttua työttömyyden alkamisesta jokaisella tulee olla oikeus palkkatyöhön, työtakuu – jollainen oli vielä 90-luvulla.
Pitkän linjan työllisyystutkija Pekka Tiainen toteaa nuorten työttömyyden olevan niin vakava ongelma, ettei ole liian suurta rahasummaa sen korjaamiseksi. En liioittele, kun sanon, että jokainen kuntapäättäjä näkee tässä vinhan perän. Nuorten aikuisten syrjäytyminen tuottaa pitkiä ja vaikeita ongelmia.
Yksi on vielä mainitsematta. Hallituksen kaavaileman työllisyyden palvelukeskuksen tarkoituksena on koordinoida aikuis- ja täydennyskoulutuksen saatavuus kaikille, ympäri maan. Monista OECD-maista poiketen meiltä puuttuu koulutusrakenne, joka pystyisi motivoimaan ja tukemaan heikkoja perustaitoja omaavia aikuisia. Sellainen tukisi äkillisen rakennemuutoksen alueita, pitkäaikaistyöttömiä ja esimerkiksi pätkätyön takia oman työyhteisönsä koulutuksista vaille jääneitä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja, sanotaan usein karmean kriisin aikana. Nyt sanon tämän toiveikkaana. On tunne, että olemme vihdoinkin pääsemässä tälle vuosituhannelle myös työllisyyspolitiikassa.
”Nuorten aikuisten syrjäytyminen tuottaa pitkiä ja vaikeita ongelmia.