Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Ruoka-avun tarve jatkaa kasvuaan ja siitä on tullut osalle väestöä jo pysyvä osa taloudellista selviytymistä, kertovat joulukuussa julkistetut selvitykset. EU-kuivaruoan jakelu katkesi alkuvuodesta maaliskuussa ohjelmakauden päättyessä. Sen tilalle suunniteltu uusi vähävaraisten tueksi suunniteltu maksukorttijärjestelmä antaa edelleen odotuttaa itseään.
Ruoka-apu.fi kokosi syksyllä ruoka-avun tilannekatsauksen yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten ruoka-aputoiminnan järjestäjien kanssa. Kyselyyn saatiin 98 vastausta järjestöiltä, seurakunnilta ja kuntatoimijoilta eri puolilta Suomea. Erilaisia ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan yli tuhat ympäri Suomen. Katsaus julkaistiin 2.12.2022.
Syksyn katsaus kuvaa ruoka-avun heikentynyttä tilannetta, sanoo projektipäällikkö Jenni Passoja Ruoka-apu.fi-palvelusta.
Yksi vastaajista kuvaa tilannetta seuraavasti: ”Ruoka-avun tarve on kasvanut selvästi tänä syksynä, mikä näkyy huimasti kasvavina jonoina ruoka-avussa, mutta meille ei jää ruokaa mitä jakaa, yhtälö alkaa näyttää toivottomalta. Ihmiset eivät saa apua vaikeaan tilanteeseensa edes ruoka-aputoiminnasta. Tilanne on erittäin huolestuttava.”
Ruoka-avussa näkyy palveluvaje
Ruoka-avun syksyn tilannekatsauksessa näkyy ruoka-aputoimijoiden toimintaedellytyksien heikentyminen. Inflaation vaikutuksesta pääosin vapaaehtoistyönä toteutettava ruoka-aputoiminta on saanut osakseen kasvaneet polttoaine- ja sähkölaskut. Taloudellisten resurssien pienuuden vuoksi kulujen kasvu voi haastaa toiminnan ylläpitämistä. Myös jaettavan ruoan vähentyminen näkyy mahdollisuudessa toteuttaa ruoka-aputoimintaa aiemmalla tasolla. Ruoka-avussa näkyy palveluvaje.
Kyselyn vastaajista yli puolet kertoi palvelun tarpeen kasvaneen asiakkaidensa joukossa. Kyselyn vastaukset korostivat tarvetta moniammatilliselle ja sektorirajat ylittävälle yhteistyölle, jonka avulla voidaan vastata yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten.
”Osalla ruoka-avun jonoissa käyvillä on asiat todella umpisolmussa. Monialaista yhteistyötä tarvitaan ja ns. sosiaalityötä ruokajonoissa myös jatkossa.” kertoo eräs vastaaja asiakkaiden tilanteesta.
Kyselyn mukaan ruoka-aputoimijoiden tiiviimpi yhteistyö tukee ruoka-aputoiminnan toteuttamista sekä ruoka-avussa asioivien kohtaamista ja palveluohjausta. Ruoka-aputoimijat kokevat tärkeänä, että kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa on selkeä kumppanuus, jossa roolit ja yhteistyö on sovittu konkreettisesti.
Ruoka-avun piiriin on tullut uusia asiakkaita muun muassa työssäkäyviä, joiden tulot eivät enää riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Jaettavan ruoan saatavuuden heikentyminen vaikuttaa suoraan ruoka-aputoimintaan. On jouduttu myös tilanteisiin, joissa kaikille avuntarvitsijoille ei riitä apua.
Tämä on jo kolmas vuosi peräkkäin, kun ruoka-aputoimijat raportoivat avun tarpeen kasvusta, Jenni Passoja tiivistää kyselyn tuloksia.
Väliaikaisesta avusta tullut pysyvä osa selviytymistä
Suomen Punainen Ristin 8.12.2022 julkistama selvitys ruoka-avun tilanteesta vahvistaa samaa suuntausta kuin Ruoka-apu.fi selvitys. SPR:n valtakunnalliseen kyselyyn kertyi vastauksia 639 ihmiseltä eri puolilta Suomea.
Puolet vastaajista kertoi, ettei heidän tulonsa aina riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan, lääkkeisiin ja laskuihin. Lisäksi lähes puolet vastaajista oli hakenut ruoka-apua jo yli kahden vuoden ajan.
– Kyselyn tulokset osoittavat vahvasti, että ruoka-avun tarve on monella pitkittynyt. Väliaikaiseksi tarkoitetusta avustuksesta on tullut monelle pysyvä osa selviytymistä. Vastaajista 82 prosenttia koki taloutensa heikoksi, kertoo Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoiminnan suunnittelija Riikka Kaukonen Lindholm.
Taloudellisen tilanteensa heikoksi kuvailleet arvioivat myös omat vaikutusmahdollisuutensa heikommiksi. He eivät koe voivansa vaikuttaa omassa elämässään tapahtuviin asioihin, eivätkä elinympäristöönsä.
– Tulosten valossa ruoka-apu on monelle pärjäämisen kannalta välttämätöntä. Vastaajista 40 prosenttia hakee ruoka-apua kerran viikossa tai useammin. Tulojensa kanssa kamppailevat vastaajat kokevat, että heillä ei ole mahdollisuuksia muuttaa nykyistä taloudellista tilannettaan, Kaukonen Lindholm sanoo.
Ruoka-apua hakevien määrä on nousussa
Ruoka-apua hakevien määrä näyttää Suomessa nousevan koko ajan. Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli hakeutunut ruoka-avun piiriin viimeisen puolen vuoden aikana.
– Ruoka-avun tarve näkyy kasvavina kävijämäärinä ruokajakeluissa. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputapahtumissa vieraili viime vuonna 70 000 avunsaajaa ja tänä vuonna arviomme mukaan ylittyy 100 000 vierailijan määrä, Kaukonen Lindholm kertoo.
Suomen Punainen Risti kehittää ruoka-aputoimintaa kotimaassa. Punainen Risti tiivistää yhteistyötä muiden ruoka-aputoimijoiden kanssa. Ruoka-avun yhteydessä tarjotaan usein myös muuta tukea, kuten velka- ja terveysneuvontaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kysely toteutettiin 2.11.–27.11.2022 välisenä aikana osana Suomen Punaisen Ristin sosiaali- ja terveysministeriön tukemaa Ruokaa ja apua kaikille -hanketta sekä Veikkauksen tuotolla tuettua Ruokaa ja osallisuutta -hanketta.
Selvitykset ovat luettavissa verkossa:
Ruoka-apu.fi: Ruoka-avun tilannekatsaus syksy 2022
SPR: 2022_ruoka-apukyselyraportti.pdf (punainenristi.fi)
EU-maksukorttijärjestelmän käyttöönotto viipyy
EU-rahastokausi uudistui ja sen myötä EU-kuivaruoan jakelu päättyi Suomessa alkuvuodesta. Uusi maksukorttimuotoinen avustusjärjestelmä vähävaraisille on suunnitteilla, mutta sen toimeenpano on viivästynyt.
Maksukorteilla voisi hankkia elintarvikkeita ja perushyödykkeitä päivittäistavarakaupoista korttijärjestelmään sitoutuvien kauppojen kanssa. Kortin arvoksi on suunniteltu 40 euroa.
Korttien jakelua varten on kaavailtu hankemuotoista toimintaa. Yhteistyökumppaneina tässä voisivat toimia järjestöt, kunnat tai muut ruoka-aputoimijat.
Työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Ruokaviraston kanssa pitivät lokakuussa EU-ruoka-avun (FEAD) kumppanijärjestöille keskustelutilaisuuden tulevasta uudistuksesta.
Järjestöjen ja korttijakelua suunnittelevien toimijoiden näkökulmasta haasteena on se, että jakelijoilla tulisi olla omaa kassavaraa sijoittaa korttijakeluun. Rahoituskuvion suunniteltu periaate on se, että toimija hankkii kortit ensin omalla kustannuksellaan. Maksatushakemuksen EU-rahoitukseen voi tehdä vasta sitten, kun kortti on käytetty. 30 prosentin ennakko on mahdollinen. Korttijakelun toteuttaminen vaatii siihen osallistuvalta haketoimijalta tarkkaa suunnittelua oman rahoituksensa riittävyydestä.
Ruoka-avun hankehaut avautumassa helmikuussa
Hankehaut kortteja jakaville kumppaneille on tavoitteena aukaista ensi vuonna helmikuussa. Kortit olisivat siten käytössä kun ensimmäiset hankkeet alkavat loppukeväästä tai alkukesästä. Hankehakemukset käsitellään Ruokavirastossa haun päättymisen jälkeen, kertoo johtava asiantuntija Valtteri Karhu työ- elinkeinoministeriöstä.
Aineellisen avun hankkeissa avustus kattaa kaikki hankkeen kustannukset. Hankkeille voidaan myöntää ennakko, jolla toiminnan saa käynnistettyä, mutta rahoitus on pääosin jälkirahoitteista, eli avustus maksetaan syntyneitä kustannuksia vastaan.
– Yhdistysten ja muiden mahdollisten avustustoimijoiden kannattaa tarkkaan miettiä, mikä on omien asiakkaiden ja toisaalta oman toiminnan näkökulmasta toimiva avustustapa. Kaikilla ei välttämättä itsellään tarvitse olla kaikkia avustamisen tapoja käytössään. Olennaista on yhteistyö paikallisesti. Toinen toimija voi keskittyä järjestämään yhteisöllistä ruokailua ja toinen taas tukea maksukorttia tarvitsevia asiakkaita. Asiakas voidaan silti kohdata yhdessä, Valtteri Karhu sanoo.
– Maksukorttien lisäksi hankkeissa rahoitetaan ja tulee tarjota ohjausta ja neuvontaa pitkäkestoisempiin asiakkaan tilannetta helpottaviin palveluihin. Myös tätä ohjausta varten on tärkeä sopia toimintatavasta paikallisesti palveluita tarjoavien toimijoiden kanssa yhdessä, Karhu lisää.
Mitä korttiuudistus tarkoittaa avun tarvitsijan kannalta?
Avun tarvitsijalle kortti tarkoittaa valinnanvapauden lisääntymistä. Kortin voi käyttää ruokakaupassa omaan tarpeeseen soveltuvalla tavalla joko ruokaan tai muihin perustarvikkeisiin. Pysyväksi toimeentulon tueksi kortti ei kuitenkaan ole ratkaisu. On muun sosiaaliturvan tehtävä ratkaista pysyviä tai pitkäkestoisempia haasteita toimeentulossa, Valtteri Karhu tiivistää.