Hallituksen esittämät heikennykset työlainsäädäntöön sekä sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat kaikkiin työikäisiin suomalaisiin. Toimeentulon heikennykset koskettavat erityisesti työttömiä lapsiperheitä. Myös työssäkäyvät, pätkätyöläiset, nollatuntisopimuksella työskentelevät, osatyökykyiset ja osa-aikaiset ja pienituloiset, yksin- ja mikroyrittäjät ovat leikkausten piirissä. Ammateista esimerkiksi luovat alat ja palvelualat ovat sellaisia, joissa leikkaukset tuntuvat eniten. Leikkausten seuraukset ovat ihmisten elämää välittömästi heikentävät. Ei ole selvää, kuinka hallituksen sosiaaliturvan heikennykset tukevat työllistymistä tai lisäävät työtunteja. Näitä oletetaan tapahtuvan, mutta löyhin perustein.
Säästötoimenpiteet on aloitettu jo vuoden alusta. Ne heikentävät haavoittuvimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja lisäävät elämän epävarmuutta. Heikompi toimeentulo näkyy suoraan kotimaisessa kysynnässä, koska pienituloisilla kulutus kohdistuu pääosin asumiseen ja päivittäistavaroihin – muuhun ei ole varaa. Ahdistus tulevista leikkauksista vähentää suomalaisten luottamusta myös tulevaisuuteen. Tämä näkynee osaltaan muun muassa Tilastokeskuksen mittauksissa, joissa kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut jo pitkään laskusuuntaista.
Asiantuntijoiden ääni kaikuu kuuroille korville
Hallitus kuitenkin vain seuraa järkähtämättömänä, kun asiantuntijat kertovat, ettei toimeentuloleikkausten ja työpoliittisten toimenpiteiden seurauksena ole työllisyyden tai talouden kasvua, päinvastoin. Edes talousalan asiantuntijoilta saatu kritiikki leikkauksien tehottomuudesta ei näytä tekevän vaikutusta. Talouspolitiikan arviointineuvosto moitti vuoden 2023 talousarviossaan hallituksen toimia liian suppeiksi ja epätasapainoisesti vain kannustinongelmiin puuttuviksi. Myös talouskasvua on heidän mukaansa arvioitu turhan optimistisesti.
Kuitenkaan työttömyyden todellisiin syihin ei ole esitetty hallituksen suunnitelmissa riittävästi tukea. Työttömiltä kysyttäessä suurimmat työllistymisen esteet ovat yleensä terveys, ikä, koulutus, riittämätön palkka/heikot työolosuhteet ja esimerkiksi työpaikan sijainti. Mitä tekee hallitus? Se heikentää terveydenhoitoa alibudjetoimalla hyvinvointialueiden terveyspalveluita, vaikka niiden merkittävä budjettivaje ja krooninen resurssipula olivat hyvin jo etukäteen kaikkien päättäjien tiedossa.
Sosiaaliturvan leikkauksista on peräännyttävä
Sosiaaliturvan leikkaukset ovat hallituksen kaikkein epäinhimillisin poliittinen toimenpide. Ne pudottavat vähävaraisien tuloja entisestään, joissakin perheissä jopa satoja euroja kuussa – kun tulot ovat jo muutoinkin riittämättömät. Järjestökenttä odottaa tätä kauhulla, sillä toimeentulon romahdus näkyy ensimmäisenä ruoka-avussa.
Ruoka-apu ei ole riittänyt pitkään aikaan, lapsiperheköyhyys on vakava ongelma, ja diakoniatyö, jolle kunnat ovat jo vuosia ohjanneet toimeentulotuen saajia, ei enää kestä yhtään uutta avuntarvitsijaa.
Vaaditaan yhdessä: ”STOP nyt!” On aika olla aktiivinen ja osallistua mielenilmauksiin, kirjoittaa, puhua ja somettaa. Yhdy huutoomme: ”Ei julmia leikkauksia!”
Irma Hirsjärvi,
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja
Jukka Haapakoski,
Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja
Lue lisää:
Kuluttajien luottamus – Tilastokeskus 2024
Katsaus talouspolitiikasta 2023 – Talouspolitiikan arviointineuvosto