Katriina Lehtovaara. hankepäällikkö, Terveydeksi 2.0 -hanke
Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Ensimmäiset Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistysten työntekijät aloittivat elokuussa 2020 opintonsa Kuntoutussäätiön työkykykoordinaattorikoulutuksessa. Koulutukseen hakeutuminen on tapahtunut Terveydeksi 2.0 -hankkeen kautta ja se liittyy hankkeen tavoitteeseen vahvistaa yhdistysten resursseja omassa asiakastyössään.
Hankkeen päämääränä on edistää työttömien työ- ja toimintakykyä. Sitä tavoitellaan myös koulutuksen kautta tukemalla työttömien yhdistysten asiakastyötä ja -ohjausta.
Koulutukseen osallistuu parhaillaan 18 työntekijää eri puolilla Suomea ja ensimmäisiä valmistujaisia vietetään yhdistyksissä keväällä 2021. Alun perin Tampereella, Joensuussa ja Kuopiossa alkaneet koulutukset ovat muuttuneet koronapandemian aikana etäopetukseksi.
Työkykykoordinaattori on työelämän ja palvelujärjestelmän asiantuntija
Työkykykoordinaattorit ovat ammattilaisia, jotka toimivat osatyökykyisten työllistymistä tai työssä jatkamista tukevissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveys-, työllisyys- tai sosiaalivakuutuspalveluissa, järjestöissä, oppilaitoksissa ja yritysten henkilöstöhallinnossa.
Kurssin käyneitä on koko maassa jo useita satoja ja ammattinimikkeenä työkykykoordinaattori on vakiintumassa. Varsinainen tehtävänimike voi vaihdella eri organisaatioissa, mutta olennaisinta on työote sekä toimintakonsepti ”kaikki keinot käyttöön”.
Kurssilaisten kokemuksia
Moni nyt kurssia käyvä Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksen työntekijä on todennut, että kurssin sisällöissä on paljon jo entuudestaan tuttua asiaa. Tämä kertoo kenties vähän piilossa olleesta työttömien yhdistyskentän vankasta ammattitaidosta ja ohjausosaamisesta jo nyt. Toisaalta esimerkiksi palvelujärjestelmän läpikäynti yhdessä on auttanut hahmottamaan kuntoutuksen erilaisia vaihtoehtoja:
”Tähän mennessä olen saanut uutta tietoa siitä, miten työtä voi muokata vastaamaan työntekijän työ- ja toimintakykyä väliaikaisesti tai pysyvästi, ja millainen on kuntoutumista ja työllistymistä tukeva palvelujärjestelmä.”
”Alkaa vähitellen hahmottua, mitä ratkaisukeskeisyydellä ja positiivisella psykologialla tarkoitetaan ja olen myös saanut lisää tietoa työkyvyn tuen kentästä ja siitä, mistä voisi tarpeellista tietoa etsiä.”
Eräs tärkeä anti koulutuksessa on verkostoituminen ja yhteiset keskustelut: ”Olemme saaneet tärkeää tietoa työmenetelmistä ja siitä miten eri puolilla maata työllistämistä hoidetaan. Ryhmässämme on ollut eri alojen asiantuntijoita, ja mielipiteiden vaihdot ja kokemukset ovat olleet kiinnostavaa kuultavaa. Olen saanut tietoa erilaisista hankkeista, toimivista käytännöistä ja kehitys- ja tutkimustyön tuloksista.”
Hyötyä koko yhdistyskentälle
Työkykykoordinaattorikoulutuksen suorittaminen hyödyttää sekä yhdistystä että kurssilaista. Sen avulla voidaan esimerkiksi kuntayhteistyössä tai TE-palvelujen kanssa toimiessa osoittaa, että yhdistys on osaava kumppani ja tasavertainen asiantuntija, joka tuntee palvelujärjestelmän ja osaa ohjata asiakkaita verkostossa. Koulutus vahvistaa myös yhteistä kieltä sekä antaa välineitä asiakastyöhön.
Pidemmän tähtäimen tavoite Keskusjärjestössä on, että jokaisessa jäsenyhdistyksessä, jossa on ohjaustoimintaa), olisi vähintään yksi työkykykoordinaattori. Tässä ollaankin hyvällä alulla, sillä koulutukseen osallistuu näillä näkymin lähes 30 työntekijää tai toimijaa yhdistyksistä. Osin tämä on koronan ja etäopetukseen siirtymiseen ansiota. Koulutuksen järjestämisessä oli varauduttu myös matkakuluihin, ja opetuksen siirtyessä verkkoon voitiin säästyneillä varoilla tarjota kurssipaikkoja useammalle kuin alun perin suunniteltiin.
Jokainen työkykykoordinaattorikurssilainen tekee opintojensa aikana kehittämistehtävän omaan työhönsä ja yhdistykseensä liittyen. Työttömien Keskusjärjestön toive ja aikomus on levittää näitä uusia toimintamalleja ja oivalluksia muille yhdistyksille tiedoksi ja sovellettavaksi.
Koulutus on kiinni ajassa
Työkykykoordinaattorin työskentely on juuri nyt ajankohtaista, sillä hallitusohjelmaan sisältyvä Työkykyohjelma 2019–2023 on etenemässä. Ohjelmassa korostetaan varhaista tukea ja asiakkaiden tarpeista lähteviä palveluita. Tarkoitus on siirtää tarkastelun painopistettä työkyvyttömyydestä olemassa olevaan työ- ja toimintakykyyn, sen vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt lokakuussa 2020 kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksia, jotta ne voivat valmistella ja ottaa käyttöön työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Avustuksen sai 22 hanketta eri puolilta Suomea. Avustusten kokonaissumma on 17 miljoonaa euroa. Hankkeissa kehitetään työkyvyn tukea osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä lisätään tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä sosiaalihuollon asiakkaiden työllistymisen tukena.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa Työkykyohjelman operatiivisesta toimeenpanosta. Työterveyslaitoksen (TTL) vastuulla on työkyvyn tukeen liittyvä mallintaminen ja osaamisen vahvistaminen. THL ja TTL tukevat hankkeita ja osallistuvat myös valtakunnalliseen valmistelu- ja arviointityöhön.
Mitä on työkyky-koordinaattorikoulutus?
Työkykykoordinaattorikoulutus on ammatillista täydennyskoulutusta, jota Suomessa järjestää Kuntoutussäätiö ainoana toimijana.
Koulutus on kehitetty Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa vuosina 2015–2018. Hankkeessa tartuttiin osatyökykyisten työllistymisen esteiden poistamiseen. Esteiksi havaittiin mm. luottamuspula, ennakkoluulot ja tiedon puute, toimeentuloturvan loukut sekä työnantajan kokemat riskit. Kehittämisajatuksena oli osatyökykyisten saaman tuen ja ohjauksen vahvistaminen siten että jokainen saa tarvitsemansa avun ja tuen aiempaa paremmalla ammattilaisten osaamisella sekä uusilla tavoilla toteuttaa palveluja.
Työkykykoordinaattorikoulutuksen laajuus on 10 opintopistettä ja sen kesto on kahdeksan kuukautta. Koulutuksen sisältöjä ovat:
- Työkykykoordinaattorin rooli, tehtäväkenttä ja sijoittuminen
- Palvelujärjestelmän toiminta ja keinovalikoima työssä jatkamisen tukemisessa ja työelämään pääsyn edistämisessä
- Työhön paluun, työssä jatkamisen ja työhön pääsyn keinot suhteessa asiakkaan työkykyyn
- Asiakastyön osaamisen vahvistaminen
- Voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen työote yksilöiden ja työyhteisöjen kanssa työskennellessä