SAK:n tutkija Ari Matti Näätäsen tutkimuksessa tuli esiin, että työttömät kokevat suurimmaksi haasteeksi työllistymiselleen huonon terveytensä. Heidän toimeentulonsa vaikeutuu työttömyyden pitkittyessä, eikä sitä saa enää enempää heikentää sosiaaliturvan leikkauksilla.
Suomen hallitus suunnittelee mittavia leikkauksia sosiaaliturvaan. Tällä se tavoittelee paitsi merkittäviä säästöjä valtion budjettiin, myös kymmeniätuhansia uusia työllisiä. Tukia leikkaamalla on tarkoitus patistaa ihmisiä töihin. SAK:n toteuttaman selvityksen mukaan suurimpia työttömien työllistymisen esteitä ovat kuitenkin sellaiset tekijät, joihin he eivät pysty itse vaikuttamaan.
Terveysongelmat korostuvat pitkäaikaistyöttömien vastauksissa
Ari-Matti Näätänen toteutti SAK:n toimeksiannosta Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimuksen, joka ilmestyi helmikuussa 2023. Kantar Public keräsi tutkimusaineiston nettipaneelina syksyllä 2022. Siihen vastasi 763 työtöntä ihmistä.
Nettipaneeliin vastanneista 38 prosenttia vastasi työttömyyden syitä kysyttäessä vaihtoehdon ”erittäin tärkeä” tai ”melko tärkeä” kysymykseen ”terveyteni on liian huono”. Pitkäaikaistyöttömillä, joilla työttömyys on jatkunut yli vuoden, terveydentilan vaikutus korostuu: he kokevat heikon terveytensä suurimmaksi työllistymisensä esteeksi. Vähemmän koulutusta saaneet kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeammin koulutetut.
SAK esittää ratkaisuehdotuksinaan, että jokainen työtön pitää ohjata terveystarkastukseen viimeistään silloin kun hänen työttömyytensä on kestänyt kaksi kuukautta, koulutuksen osuutta ammatillisen kuntoutuksen muotona tulee lisätä, osa-aikatyön mahdollisuuksia täytyy tarjota enemmän ja työn sisältöjä pitää räätälöidä ihmisten työkykyyn sopiviksi.
Ikä ei vastaa työnantajien odotuksia tai sopivaa kokoaikatyötä ei löydy
Toiseksi yleisin syy työttömyydelle on vastaajien mukaan se, ettei heidän ikänsä vastaa työnantajien odotuksia. Alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa tämä on yleisin syy. Suurimmalle osalle yli 55-vuotiaista työttömistä, peräti 67 prosentille, TE-toimisto ei ole tarjonnut lainkaan työtä tai koulutusta. He ovat päässeet viimeisen vuoden aikana myös huomattavasti harvemmin työhaastatteluihin kuin nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat.
SAK tarjoaa ratkaisuiksi, että iäkkäämpien työttömien tulee saada enemmän tukea hakemusten tekemiseen ja työnhakuun esimerkiksi työhönvalmennuksesta. Tutkimuksen mukaan tulee lisätä myös työttömien mahdollisuuksia päästä työkokeiluun ja palkkatuettuun työhön, jolloin he voivat näyttää kykynsä.
Kolmanneksi yleisimpänä työllistymisensä esteenä vastaajat pitävät sitä, että sopivaa kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Matalamman koulutuksen omaavat mainitsevat tämän syyn useammin kuin korkeammin koulutetut vastaajat.
SAK esittää muun muassa, että jokainen perusasteen koulutuksen varassa oleva työtön tulisi ohjata koulutukseen ja pitäisi mahdollistaa myös lyhyempien koulutusten suorittaminen. Työpaikkojen tulisi panostaa aiempaa enemmän perehdytykseen ja koulutukseen.
Työttömien toimeentuloa ei saa heikentää
Toimeentulo vaikeutuu, kun työttömyys pitkittyy: selkeä muutos näkyy tutkimuksen mukaan jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömien enemmistöllä, yli 60 prosentilla, on toimeentulovaikeuksia. Toimeentulon haasteet korostuvat alemman koulutuksen omaavilla, jotka myös ovat usein pitempään työttöminä. Perusasteen koulutuksen varassa olevista vastaajista jopa 76 prosenttia kertoo olleensa työttömänä yli vuoden. Matalammin koulutetuilla on myös enemmän ulosottovelkaa.
Toimeentulovaikeuksissa olevien määrän lisääminen työttömyysturvaa leikkaamalla ei ole SAK:n mukaan oikeudenmukaista politiikkaa. Se lisää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä ja vähentää lääkkeisiin ja ruokaan käytössä olevaa rahamäärää. Toimeentulon heikkeneminen voi johtaa myös fyysisen tai psyykkisen terveyden huononemiseen. SAK ehdottaa pienituloisimpien tilanteen parantamiseksi pienimpien työttömyyspäivärahojen ja ulosoton suojaosuuden korottamista.
Vain pieni vähemmistö on työttömyyteen tottuneita
Näätänen syventää tutkimusaineistonsa analyysia monimuuttuja-analyysilla. Sen perusteella vain kuusi prosenttia työttömistä voidaan katsoa työttömyyteen tottuneiksi. He eivät halua luopua työttömien tuista tai menettää vapaa-aikaansa. Yli yhdeksällä kymmenestä työttömyys johtuu siis muusta syystä. Toisinaan kuultu väite siitä, että työttömät ovat laiskoja ja tottuneet elämään tuilla, eivätkä halua työllistyä, ei selvityksen perusteella pidä paikkaansa.
Samanlaiseen tulokseen päätyy OECD:n Faces of Joblessness in Finland – tutkimus (2020), jonka mukaan vain neljällä prosentilla työttömistä on ”rajalliset taloudelliset kannustimet” ottaa vastaan työtä.
Näätäsen selvityksen johtopäätös on, että työllisyystoimia tehtäessä on tärkeää tunnistaa työttömyyden syyt. Kaikki tarjottavat palvelut pitäisi räätälöidä aina yksilöllisesti työttömän tarpeiden mukaan.