Erja Lindberg. Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Elämme ainutlaatuisen poikkeustilanteen keskellä, eikä koronaepidemian aiheuttaman kriisin kestoa tai taloudellisten vaikutusten syvyyttä voi kukaan meistä tällä hetkellä vielä ennustaa. Kaikki käytössä olevat resurssit ja osaaminen tuleekin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti työmarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi.
Työ- ja elinkeinotoimistot ovat joutuneet keskittämään jo ennestään niukkoja resurssejaan työttömyyden alkupalveluihin, sillä lomautettujen, muiden työttömäksi jääneiden ja työnhakijaksi ilmoittautuvien henkilöiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Keskeisenä tehtävänä työ- ja elinkeinotoimistoissa on nyt kriisin keskellä huolehtia työnhaun voimassaolon alkamisesta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten ratkaisemisesta. Käytettävissä olevat resurssit eivät ymmärrettävästi nyt riitä kaikkien toimistoille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Myös Kelalta on tullut kunnille viestejä siitä, että monialaista työtä on laitettu tauolle.
Kun työ- ja elinkeinotoimistot ja Kela joutuvat keskittämään voimavaransa työttömyyden alkuun, jäävät enemmän tukea tarvitsevat ja heikommassa asemassa olevat työnhakijat (pitkäaikaistyöttömät, rakennetyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset) vaille tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Kriisiaikaa tulisi hyödyntää asiakkaiden työllistymisedellytysten parantamiseen. Vaikka työvoiman kysyntää ja tarjontaan liittyviä vakavia haasteita oli meillä jo ennen tätä poikkeustilannetta, ei kohtaanto-ongelmaa saisi nyt pahentaa entisestään. Osaavan työvoiman saatavuuteen tulisi kriisinkin keskellä kiinnittää erityistä huomiota.
Resurssien riittämättömyys näkyy työllisyyspalveluissa
Työllisyyttä edistävää monialaista työtä (TYP) tulisi lain mukaan tehdä yhteistyössä kuntien, Kelan ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Käytännössä monialaisessa yhteistyössä näkyy nyt työ- ja elinkeinotoimistojen resurssien riittämättömyys. Kunta ei voi toimia yksin ja kuntien lakisääteisten tehtävien toimeenpano on vaikeutunut monissa kunnissa merkittävällä tavalla, jonka seurauksena palveluvaje lisääntyy ja johtaa pahimmissa tapauksessa syrjäytymiskehityksen kasvuun. Syntynyt tilanne on omalta osaltaan pitkittämässä normaalitilanteeseen paluuta poikkeustilanteen jälkeen.
Kuntaliitto on esittänyt, että työ- ja elinkeinotoimistojen ruuhkan purkamista auttaisi huomattavasti, jos kunnat saisivat mahdollisuuden tehdä itsenäisemmin työllistymissuunnitelmia korvaavia suunnitelmia (aktivointi-, monialaiset- ja kotouttamissuunnitelmat). Tässä akuutissa tilanteessa työnhakijoiden tiedon ja tuen tarve on suuri. Työllisyyttä edistävien suunnitelmien tekeminen ja niiden päivittäminen olisi tärkeää.
Kunnille tulisi myös antaa näissä poikkeusoloissa rajattu pääsy työhallinnon URA-asiakastietojärjestelmään. Kuntien mahdollisuudet ja resurssit URA-järjestelmän käyttöön vaihtelevat, joten kunnilla tulisikin olla mahdollisuus itse päättää, ottaako järjestelmän käyttöön vai ei.
Rajattu URA-oikeus ei sinällään tarkoita julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisten palvelujen myöntämis- tai kirjaamisoikeutta eikä myöskään toimeenpanoa. Kuntapuolen työntekijän tulisi voida kirjata järjestelmään asiakkaan suunnitelmat ja lisäksi ainoastaan kunnan tarjoamia palveluja. Jos suunnitelmaan pitäisi kirjata TE-hallinnon tarjoamia palveluja, tulisi asia aina sopia TE-virkailijan kanssa. Rajattu URA-oikeus ei pidä sisällään julkisen työvoima- ja yrityspalvelu- tai työttömyysturvalain mukaisia toimeenpanotehtäviä.
Uusi normaali vaatii kokonaistarkastelua
Jotta paluu kriisistä normaaliin onnistuu, on poikkeustilanteen aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset otettava huomioon kokonaistarkastelussa. Myös erilaisten sektorien riippuvuus toisistaan on tunnistettava. Poikkeustilanteessa sekä kriisin jälkeisessä toipumisvaiheessa vaaditaan kykyä toimia nopeasti, rohkeasti ja joustavasti. Koska tulevaisuus on epävarma, on paras ohje sopeutua uuteen normaaliin. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa lamaantumista, vaan uudessa tilanteessa tulee yrittää toimia ja sitä tulee johtaa kuin kyse olisi normaalista arjesta. Vain siten voidaan huomata ja hyödyntää muuttuvan tilanteen tarjoamat uudetkin mahdollisuudet, säilyttää toimintakyky ja luoda uskoa sekä hälventää epävarmuutta niin työnhakijoiden kuin kaikkien toimijoiden ja sidosryhmienkin keskuudessa.
Koronaepidemia tulee joka tapauksessa aiheuttamaan muutoksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kun tunnistamme ja ymmärrämme tilanteen ja sen aiheuttamat muutokset ajoissa, tarjoutuu meille uusi ja ennennäkemätön mahdollisuus kehittää nykyisiä työllisyyspalveluja ja luoda kokonaan uusi suomalainen työllisyydenhoidon malli vastaamaan entistä paremmin tuleviin haasteisiin. Syksyllä käynnistyy työ- ja elinkeinoministeriön johdolla palvelurakenneuudistuksen valmistelu ja siinä tulee tavoitella kokonaisvaltaista työllisyydenhoidon mallia, joissa jokaisella toimijalla ja palvelulla on oma paikkansa.
Ennemmin tai myöhemmin me huomaamme, että tästäkin selvittiin ja maailma jatkuu uudelta pohjalta. Kriisistä selviävät parhaiten ne toimijat, jotka pystyvät mahdollisimman nopeasti sopeutumaan uuteen normaaliin, ennakoimaan sen tuomat mahdollisuudet ja hyödyntämään ne ja ennen kaikkea – toimimaan yhdessä.