Vantaan Tikkurilassa järjestettiin keskiviikkona 13.9. Hukaton huominen -tapahtuma. Sen toteuttivat Yhteinen pöytä, Hävikkiruokaviikko, Työttömien Keskusjärjestö, Ohjaamo Vantaa, Kirkko Vantaalla, Vantaan kaupunki ja HSY. Paneelikeskustelun osanottajat pohtivat muun muassa, lisäävätkö suunnitellut työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkaukset työllistymistä ja mistä työttömät saavat voimavaroja elämäänsä.
Joukko nuoria ja vähän varttuneempia ihmisiä kokoontui syyskuun puolivälissä Tikkurilan nuorisotilaan kuuntelemaan Hukaton huominen -tapahtuman paneelikeskustelua, joka pureutui työllistymisen haasteisiin erityisesti nuorten ja pitkään työttömänä olleiden näkökulmasta. Panelisteina olivat lukiota käyvä Vincent Joki, Vantaan kaupungin nuorisopalvelujen johtaja Hannu Rusama, kokemusmentorina toimiva Laura Bredin ja Työttömien Keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminnassa työskentelevä Ulla-Maija Kopra. Paneelia johti Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
”Ihmiset taistelevat toimeentulostaan”
Terveydenhoitaja Ulla-Maija Kopra kiertää työparinsa, sosiaalityöntekijä Veera Luodon kanssa työttömien yhdistyksissä kohtaamassa ihmisiä ja antamassa terveys- ja päihdeneuvontaa. Hän kertoi paneelissa, että tällä hetkellä erityisesti työttömät ja monet ikäihmiset taistelevat toimeentulostaan ja pelkäävät, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Lähes joka kerta, kun jalkaudumme johonkin matalan kynnyksen paikkaan, ihmiset kertovat, että he jättävät lääkkeensä ottamatta tai säännöstelevät niitä niin, että ottavat niitä vain joka toinen päivä lääkärin määräämän annoksen, jotta raha riittää ruokaan, Kopra toi esiin.
Hän muistutti, että työttömät eivät ole laiskoja, vaan suurin osa ihmisistä haluaisi kovasti tehdä töitä, jos siihen olisi tilaisuus. Monet Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset tarjoavat työttömille mahdollisuuksia työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan, joista voi avautua väyliä avoimille työmarkkinoille.
Hannu Rusama oli Vantaan nuorisopalvelujen johtajana huolissaan siitä, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat nuorten arkeen. Hän ennakoi, että monet nuoret voivat jatkossa huonommin, koska heidän on vaikea tulla taloudellisesti toimeen.
– En usko, että tukien leikkaamisella on ainakaan positiivisia vaikutuksia työllistymiseen. Tuskin henkilö silloin energisempänä ja hyvinvoivempana tulee työhaastatteluun, jossa voisi tulla valituksi tehtävään.
Pitkäaikaistyöttömyyden kokenut, päihdetaustan omaava kokemusasiantuntija Laura Bredin toi esiin, että leikkaukset työttömien etuuksista saattavat sysätä heidät yhä kauemmas työllistymisen polulta.
– Työnhaku on aika kovaa työtä, jos ihminen haluaa töihin ja yrittää tehdä kaikkensa sen eteen. Jos hän on jo jaksamisen äärirajoilla muutenkin ja häneltä viedään vielä lisää, niin ei se motivoi tai kannusta, vaan päinvastoin voi viedä kauemmaksi kaikista palveluista.
Mistä työttömät ammentavat voimia arkeen?
Laura Bredin sai aikanaan tarvitsemaansa tukea mentorilta ja pääsi työkokeiluun, jossa hän sai arvokasta työkokemusta. Nyt hän on palkkatyössä kokemusmentorina Supernovat-hankkeessa.
– Työntekijän kohtaaminen, läsnäolo ja huomioiminen on tärkeää. Toivoisin, että siihen tulisi muutosta, minkä työn me määrittelemme tärkeäksi. Myös kaikki vapaaehtoistyö, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta on merkityksellistä työkokemusta.
Ulla-Maija Kopra toi esiin, että pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuva yhdistystoiminta tuo monelle sisältöä elämään. Työttömien yhdistykset tarjoavat työttömille erilaisia harrastamismahdollisuuksia ja vertaistukea.
– Monet ovat kertoneet saaneensa merkityksellisyyden kokemuksen siitä, että ovat voineet olla ihmisten kanssa, saaneet vertaistukea ja mahdollisuuden olla mukana tärkeäksi kokemassaan toiminnassa.
Kopran mukaan pitkään työttömänä olleet, kuten muutkin ihmiset, saavat voimia läheisistä ihmisistä ja kuulumisesta johonkin yhteisöön, olipa se sitten perhe- tai työyhteisö tai harrastus- tai ystäväporukka. Tärkeää on, että ihminen saa kokemuksen siitä, että hänestä välitetään ja hän pääsee jollakin tavoin toteuttamaan itseään.
– On tärkeää, että ihmisellä on kyky vaikuttaa omaan elämäänsä ja jonkinlainen usko huomiseen. Hänellä on oltava mielekästä tekemistä ja vapaus toteuttaa itseään, Laura Bredin puolestaan pohti.
Lukion toista luokkaa käyvän Vincent Joen mielestä yhteiskunnan lisäksi myös vanhemmat luovat nuorelle liikaa paineita ja ohjaavat heidän valintojaan.
– Kun nuoret miettivät tulevaisuutta, tavoitteet ovat usein ulkoisten paineiden luomia. Vanhemmilta on saattanut tulla ohje, että sun pitää tehdä näin, että voit elää hyvän elämän. Sitten nuori menee siihen ajatukseen mukaan, kun hän haluaa sen hyvän elämän. Mun mielestä meidän pitäisi kannustaa nuoria miettimään, että se (vanhempien ehdottama) ei ole ainoa vaihtoehto.
Hannu Rusama kertoi, että korona-aikana Stuttgartissa, Saksassa oli saatu rauhoitettua nuorisomellakat ja laskemaan rikollisuus järjestämällä ihmisille rock-konsertteja ja muita ilmaisia kulttuuritapahtumia. Sen sijaan, että oltaisiin mietitty, miten häiriökäyttäytyjät saadaan terapiaan tai miten heitä rangaistaan, valittiin positiivinen lähestymistapa.
– Kun luo positiivisuutta, se vähentää negatiivisuutta. Hyvät asiat luovat hyvää mieltä. Olemme liiaksi menneet siihen, että pyrimme työskentelemään vain negatiivisen seurauksen ympärillä ja poistamaan sitä, ja unohtaneet, että elämä ja hyvinvointi rakentuu niille hyville jutuille. Yleensä hyvien asioiden tuottaminen on paljon halvempaa kuin huonojen asioiden korjaaminen, Rusama kiteyttää.