Päivi Kiiskinen. Erityisasiantuntija, SOSTE ry
Kuva: Veikko Somerpuro
Koronaepidemian pitkäaikaisia vaikutuksia työttömyyteen on vielä vaikea ennustaa. Talouden negatiiviset heilahdukset ovat kuitenkin historian valossa heijastuneet osatyökykyisten työttömyyttä kasvattavasti. Heillä pääsy takaisin työelämään on vaikeampaa kuin ei-osatyökykyisillä ja todennäköisyys työttömyyden pitkittymiseen kasvaa. Olemassa olevat haasteet työmarkkinoille pääsemiseksi eivät ole kadonneet.
Soste. Sosiaalibarometri 2019
Mietittäessä ulospääsyä epidemiasta ja tulevia työllisyystoimia, ei osatyökykyisiä ja muita vaikeasti työllistyviä saa unohtaa. Investoinnit vaikeammin työllistyvien työllistymiseen vaativat tehokkaampia ja pitkäkestoisempia toimia, eivätkä tulokset näy lyhyellä aikavälillä. Työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi on hallitusohjelman mukaisesti varattava tarvittavat henkilöresurssit. Erityisen tuen tarpeessa olevien (muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tulee myös tehostaa.
Sosiaalibarometri 2019 tulosten perusteella enemmistö TE-johdosta, sote-johtajista ja sosiaalityöntekijöistä oli sitä mieltä, että työnantajat eivät ole tottuneet osatyökykyisten työllistämiseen ja että työpaikoilla ei ole osatyökykyisille riittävästi tukea. Myöskään tätä näkökulmaa ei tule unohtaa.
Järjestöjen työtä tarvitaan jatkossakin
Järjestöillä ja säätiöillä sekä kunnallisilla työpajoilla on vahvaa osaamista osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistymisen työllistämisessä. Toimijat ovat vuosien ajan kehittäneet erilaisia työllistymistä edistäviä toimintamalleja ja tukimuotoja, jotka huomioivat työttömien yksilölliset tarpeet ja yksilöllisen palvelupolun.
Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän julkaisussa Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut hahmotellaan tätä tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kokonaisuutta. Erilaisilla palveluilla, jotka alkavat kynnyksettömistä palveluista ja etenevät intensiivisten sekä täsmäpalveluiden kautta työmarkkinapalveluihin, vastataan juuri niihin tarpeisiin, jotka muuten jäisivät työllisyyspalveluiden kokonaisuudessa huomioimatta.
Moni tarvitsee myös pitkäkestoista tukea ja rinnalla kulkemista. Järjestöjen, säätiöiden, sosiaalisten yritysten ja kunnallisten työpajojen toimintaedellytykset tuleekin turvata, jotta heikossa työmarkkina-asemassa oleville voidaan tarjota jatkossakin riittävästi osallisuutta, yhteisöllisyyttä, osaamista sekä työllistymistä edistäviä palveluita ja tukea.
Työkykyohjelman hankekokonaisuuksissa edellytetään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä järjestöjen osaamisen hyödyntämisestä kohderyhmien tavoittamisessa, aktivoimisessa ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamisessa. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua.
Koronakriisin jälkihoidossa järjestöjen rooli ja osaaminen on yhä tärkeämpää.
Yhdessä osatyökykyisten työllistymistä edistämässä
Soste. Valityomarkkinat ja tarvelahtoiset tyollisyyspalvelut. 2019
Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen on etsitty ratkaisuja jo usean hallituskauden ajan.
Sipilän hallituksen OTE-kärkihankkeessa (2016–2018) mm. luotiin uusia toimintamalleja osatyökykyisten työllistymiseen. OTE-kärkihankkeen työssä myös sosiaali- ja terveysjärjestöt olivat vahvasti mukana.
Työtä on jatkettu elokuussa 2019 perustetun työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alatyöryhmässä Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen. Kyseinen alatyöryhmä on ainoa, jossa sosiaali- ja terveysjärjestöillä on edustus.
Edustajana kyseisessä ryhmässä on SOSTEn nimittämänä kehittämispäällikkö Lea Nikula Nuorten Ystävät ry:stä. Lean työn tueksi on perustettu taustaryhmä, joka koostuu eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen asiantuntijoista. Mukana taustaryhmässä on mm. toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä.
Kuten johtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriöstä edellisessä verkkojulkaisussa kirjoitti, työryhmässä päästiin ennen koronaepidemiaa kohtuullisen hyvin vauhtiin. Selvitys yhteiskunnallisista yrityksistä Suomessa valmistui helmikuussa ja mm. vammaisten työllistymisen esteiden selvitys on valmistumassa kesällä.
Koronaepidempia vaikuttaa siihen, että työryhmien työskentelyä jouduttaneen uudelleen miettimään. Muutamien hallistusohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden aloittamista on nyt jouduttu siirtämään.
Osatyökykyisten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien osalta tämä on harmillista, vaikkakin tässä tilanteessa ymmärrettävää. On hyvä, että työkykyohjelman valtionavustushaut avattiin sovitusti. Ne avattiin huhtikuussa ja päättyvät 15.6. Myös kuntakokeiluihin on juuri avattu täydennyshaku.