Pikkuparlamentissa järjestettiin 7.11. jo viidettä kertaa Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -tilaisuus.
Aluksi tapahtumassa jakauduttiin neljään pienryhmään: eläkeläisköyhyys, pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta, työssäkäyvien köyhyys ja yksin asuvien köyhyys. Köyhyyttä kokeneet kertoivat elämäntarinansa kansanedustajille ja sen jälkeen he miettivät yhdessä kansanedustajien kanssa, miten heidän kuvaamiinsa epäkohtiin voisi löytää ratkaisuja. Illan yleisölle avoimessa paneelikeskustelussa jatkettiin ratkaisujen pohtimista. Tilaisuuden toteuttivat: Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, SOSTE ja Työttömien Keskusjärjestö ry.
Yksinasuvien haasteena kalliit asumiskustannukset
Yksin asuva Martin-Èric Racine toi esiin, että pääkaupunkiseudulla asumistuki ei riitä likimainkaan kattamaan asumiskuluja. Ongelmia hänen mielestään aiheuttaa myös se, että asumistuen tarkistukset osuvat eri aikoihin kuin vuokran tarkistukset. Hän ehdottaa, että vuositarkistuksen sijaan käytettäisiin hyväksi tulorekisteriä, josta näkyvät tulot kuukautta kohden. Asumistuen laskelmat pitäisi Racinen mukaan perustaa netto- eikä bruttotuloihin ja omavastuusta pitäisi luopua.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen totesi, että ensisijaisten etuuksien riittämättömyys ajaa ihmisiä toimeentulotuelle ja tulossa olevat leikkaukset muun muassa asumistuesta pahentavat ihmisten ahdinkoa.
– Pitäisi puuttua asumiskustannuksiin, jotka ovat erityisesti yksin asuville kova taakka, ja huolehtia siitä, että ensisijaiset etuudet ovat riittäviä, jotta ihmisten ei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen, Sarkkinen totesi.
Maksukatot yhdistettävä alemmalle tasolle
Lääkekaton eli lääkeostosten vuosiomavastuun poistaminen tai jaksottaminen sai kannatusta useammassakin pienryhmässä.
– Lääkekatto katkeaa aina vuodenvaihteessa, mikä on köyhälle hankala ajankohta, kun juuri on ollut joulumenot. Omavastuiden pitäisi olla suhteessa tuloihin. Pienituloinen maksaa esimerkiksi lääkäristä suhteessa todella paljon ja se johtaa velkaantumiseen tai toimeentulotukikierteeseen, kertoi kokemusasiantuntija Anneli.
Hanna Sarkkisen mielestä lääkekaton, sote-asiakasmaksut ja matkakulut voisi yhdistää yhdeksi maksukatoksi, mikä auttaisi erityisesti monisairaita ja paljon palveluja tarvitsevia ihmisiä.
– Orpon hallituksen ohjelmassa on, että selvitetään, voisiko katon esimerkiksi jaksottaa koko vuodelle. Näen lääkekustannukset, sote-asiakasmaksut ja matkakustannukset isona ongelmana monelle pienituloiselle.
Sosiaaliturvajärjestelmää pitää yksinkertaistaa ja inhimillistää
Yksi sosiaaliturvajärjestelmän ongelma Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalon mukaan on, että ihmisen ongelmia käsitellään yleensä yksi kerrallaan; hänet nähdään esimerkiksi pelkästään työttömänä tai sairaana, vaikka asiat ovat usein monimutkaisia. Eduskunnan sosiaaliturvakomitean pyrkimyksenä on uudistaa sosiaaliturvaa niin, että se palvelisi enemmän tämän päivän ihmisiä.
– Meidän tehtävä poliitikkoina on rakentaa sellaista sosiaaliturvajärjestelmää, joka kohtaa jokaisen ihmisen arvokkaasti, olettamatta mitään ihmisistä tai heidän taustoistaan. Järjestelmä ei enää tänä päivänä tue ihmisten erilaisia, muuttuvia elämäntilanteita, Ohisalo toi esiin.
Perustulo sai kannatusta sekä kansanedustajien että köyhyyttä kokeneiden puheenvuoroissa. KD:n kansanedustaja Peter Östman kertoi, että hänen puolueensa on jo pitkään puhunut kannustavan perusturvamallin puolesta. Siinä pyrittäisiin siihen, että ne ihmiset, joilla on jonkin verran työkykyä, voisivat mennä töihin ilman, että heidän tukensa pienenisivät.
Suomessa erilaisista etuuksista koostuva sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin monimutkainen ja byrokraattinen. Monet keskustelijoista halusivat yksinkertaistaa järjestelmää.
– Tukiviidakko on sellainen, että jos minä korkeakoulutettuna taistelen sen kanssa, niin kuinka moni Suomessa ei sitä ymmärrä ja elää sen takia köyhyydessä, että tukien hakeminen on liian hankalaa. Tukia pitäisi pystyä yhdistämään ja pitäisi olla ihmisiä, jotka ymmärtävät niiden yhteisvaikutuksen, kokemusasiantuntija Tommi esitti.
– Ammattilaisilla tulisi olla aikaa pysähtyä ihmisen asioiden äärelle ja toimia ikään kuin asianajajana varmistaen, että hän on tietoinen asioista. On tilanteita, että ihminen ei edes tiedä, mihin pitäisi olla yhteydessä ja onko hänellä oikeus johonkin etuuteen. Voisikohan olla erillinen ”sosiaaliturvan hätänumero”, mihin voisi soittaa, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila pohdiskeli.
Irti köyhyyden ylisukupolvisuudesta ja häpeästä
Usein köyhyys periytyy edelleen vanhemmilta lapsille ja aiheuttaa monessa ihmisessä kelpaamattomuuden ja häpeän tunteita.
– Meidän poliitikkojen tehtävä on, että pyrimme pääsemään irti köyhyyden ylisukupolvisuudesta ja häpeästä. Köyhyyttä kokeneiden on tärkeää myös puhua näistä kokemuksista ja vaatia poliitikoilta enemmän. Pikavippifirmoille laittaisin paljon kovempaa säätelyä, Maria Ohisalo korosti.
Aiemmin sosiaalityöntekijänä toiminut Helena Marttila jakoi Ohisalon huolen.
– Kokemusasiantuntijoiden tarinoissa tulivat näkyviin kohdat, joissa yhteiskunnan palveluverkko on pettänyt. Emme varmaankaan pääse sellaiseen tilanteeseen, että köyhyyttä ei olisi lainkaan yhteiskunnassa, mutta pitäisi pyrkiä siihen, että se on väliaikaista eikä ainakaan ylisukupovista.
Järjestösektorin matalan kynnyksen palvelut ja digipalvelujen saavutettavuus
Kansanedustaja Peter Östmanin eduskunta-avustaja Jussi Kastepohja kertoi, että hänen pienryhmässään oli pohdittu muun muassa järjestösektorin matalan kynnyksen palvelujen lisäämistä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ruoka-aputoiminnan yhteydessä järjestettävää neuvontaa, jossa tarkasteltaisiin ihmisen elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti ja ohjattaisiin, mihin tahoon hänen kannattaa olla yhteydessä.
Digipalvelujen kehittäminen nousi myös keskustelussa yhtenä teemana esiin.
– Kannatan sitä, että digipalveluita kehitetään, mutta on olemassa ihmisryhmiä, jotka eivät itsenäisesti pysty digipalveluita käyttämään ja silloin on oltava riittävän lähellä saavutettavissa myös kasvokkaisia palveluja, Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto linjasi.
Työttömyysturvan suojaosa pitää säilyttää ja lapsiperheet huomioida opintotuessa
Useammissa puheenvuoroissa tuli esiin, että työttömyysturvan suojaosa pitää säilyttää. Maria Ohisalo muistutti, että etuuksien suojaosien poistaminen tarkoittaisi sitä, että ihmisten ei kannattaisi enää ottaa minkäänlaista työkeikkaa vastaan.
– Työttömyysturvan suojaosa on ainoa tapa, miten osatyökykyiset pystyvät pitämään itsensä pinnalla ja kuntouttamaan itseään. Muuten heidän kuntoutumisensa pysähtyy ja he jäävät toimeentulotuelle. Toivoisin, että osatyökykyisille olisi myös kursseja, joiden kautta he voisivat saada ammattitaitoa ja tekemistä itselleen, kokemusasiantuntija Riina ehdotti.
Helena Marttila toi esiin, että opintotuen takaisinmaksuajoissa tulisi ottaa huomioon lapsiperheet, jotka eivät välttämättä pysty suorittamaan opintoja samaan tahtiin kuin perheettömät ihmiset.
Työvoimahallintoa tulee kehittää
Työvoimahallinnon byrokratian kankeus oli yksi keskusteluissa usein toistunut teema. Työvoimaviranomaisten tulisi useiden panelistien mielestä huomioida enemmän asiakkaiden henkilökohtaisia tarpeita erilaisten rangaistusten asettamisen sijaan.
Kokemusasiantuntija Kate huomautti, että TE-palveluiden kulukorvausta (9 euroa/päivä) tulisi nostaa reilusti. Hänelle tuli kohtuuttomat kulut liikkumisesta autolla kodin ja työkokeilupaikan välillä. Kokemusasiantuntija Pulmu puolestaan toi yhtenä epäkohtana esiin, että kun ihminen on saanut 300 päivää Kelan sairauspäivärahaa, Kela ohjaa hänet TE-toimistoon, vaikka hänen sairauslomansa jatkuisi.
Lue kaikki kokemustarinat tästä:
- Pulmu: Johtoryhmästä työkyvyttömäksi
- Siru: Sairastuminen köyhdyttää – köyhyys sairastuttaa
- Kate: Töihin pääsy eläkeiän lähestyessä
- Raija: Eläkeläisköyhyys
- Tapani: Työtapaturma johti vakuutusselvittelyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle
- Martin-Éric: Yksin asuva 53-vuotias pitkäaikaistyötön
- Anneli: Yksinasuvien köyhyys
- Riina: Osatyökykyisenä toimeentulotuella
- Tommi: Pitkäaikainen toimeentulotuen tarve
Voit lukea lisää SOSTEn sekä EAPN-fin:in sivuilta.