Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Erja Lindberg. Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Työllisyyden edistämisen rakenteet ovat murroksessa. Vastuu työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnille vuoden 2024 aikana. TE-palveluille on luotava rakenteet, jotka mahdollistavat laajan ja saumattoman yhteistyön. Tässä yhteistyössä tarvitaan jokaisen toimijan panosta.
On sanomattakin selvää, että nykyjärjestelmä ei sellaisenaan toimi. Nykyisessä mallissa työ ja tekijä eivät kohtaa ja Suomen työllisyysaste on jäänyt kauas pohjoismaisesta tasosta.
Miten uudistus etenee?
TE-palvelujen siirto kunnille on mittaluokaltaan suuri ja historiallinen uudistus. Sote-uudistus vie kuntien tuttuja tehtäviä, mutta tilalle tulee jotain uutta, sillä kunnat pääsevät edistämään työllisyyttä omin voimin. Kunta on monipuolinen ja ihmistä lähellä oleva organisaatio. Uudistuksen myötä kunnat saavat työkaluja edistää asukkaidensa työllisyyttä sekä yritysten työvoiman tarvetta.
TE-palvelut 2024-uudistuksen aikataulu on kuitenkin tiukka. Elämme parhaillaan jännittäviä aikoja, sillä uudistukseen liittyvä lakipaketti on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausuntoaika on kahdeksan viikkoa. Lakipaketti annetaan eduskunnalle syksyllä 2022 ja se on tarkoitus vahvistaa maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
Yhteistyöllä kohti uutta
Vastuu uudistuksen johtamisesta on kunnilla, mutta onnistunut lopputulos ja valmistelu on kuitenkin kaikkien toimijoiden yhteinen ponnistus. Mittavassa uudistuskokonaisuudessa on vielä epäselvyyksiä, jotka eivät kuitenkaan estä paikallista selvittämistä ja keskustelua eri toimijoiden kesken. On tärkeä ymmärtää paikallinen lähtötilanne uudistukseen.
Uudistusta valmistellaan laajalla toimijajoukolla, jota Kuntaliiton kokoama kuva pyrkii avaamaan.
Kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeä osa kuntaekosysteemiä
Työllisyyspalvelujen organisointi on muuttumassa samaan aikaan kun työllistymiseensä tukea tarvitsevia työnhakijoita ja kuntoutujia on paljon. Työllisyyspalvelut ovat merkittävässä roolissa siinä, että kohtaanto-ongelma saadaan ratkaistua.
Muutoksen myötä ollaan siirtymässä suurista ja kaikille sopivista palveluista lähipalveluihin, enemmän yksilölliseen palvelutarpeeseen vastaaviin ja räätälöidympiin palvelukokonaisuuksiin.
Työllisyyspalvelut tulee nähdä kokonaisuutena, vaikkakin palvelut ovat luonteeltaan erilaisia. Erilaisia palveluja erilaisiin tarpeisiin tulee olla tarjolla yhtäaikaisesti, eivätkä toimija-, sektori- tai kuntarajat saa muodostua esteeksi oikeanlaisten palvelukokonaisuuksien muodostamisessa.
Työllisyydenhoidon kentällä yhteistyön tekeminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö ja kumppanuudet ovat tärkeällä sijalla työllisyyden edistämisessä.
Vaikuttavuus syntyy siitä, että osaamme hyödyntää toistemme osaamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jolloin ei tehdä päällekkäistä työtä ja työnhakijat saavat parhaan mahdollisen tuen.
Toimivan yhteistyön avulla on tarkoitus yhdessä saavuttaa asioita, joita ei kukaan toimija pystyisi yksin saavuttamaan.