Ihmisoikeusliitto luovutti perusturvan korottamista vaativan vetoomuksen hallitusneuvotteluja vetävälle Antti Rinteelle. Keskellä Reijo Pipinen EAPN-Finistä.
Jiri Sironen. Puheenjohtaja, EAPN-Fin
EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avoin foorumi köyhyyttä vastaan toimiville yhteisöille ja kansalaisille. Verkosto pyrkii vaikuttamaan köyhyyden poistamiseksi.
Keskeisiä toiminnan periaatteita ovat köyhyyttä kokeneiden ihmisten aseman ja äänen vahvistaminen yhteiskunnassa, perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen sekä perusturvan korottaminen riittävälle tasolle. Osana Euroopan laajuista verkostoa vaikuttamista tehdään myös Euroopan unioniin liittyvissä aiheissa.
Kevään 2019 aikana verkostolla on riittänyt kampanjointia eduskunta- ja eurovaaleissa. Eduskuntavaaleihin EAPN-Fin laati hallitusohjelmatavoitteet, joilla lähestyttiin myös puolueita. EAPN-Fin oli mukana myös Ihmisoikeusliiton vetoomuksessa perusturvan nostamiseksi, jonka allekirjoitti noin 7500 ihmistä ja joka luovutettiin 20.5. Säätytalolla hallitusneuvotteluja käyville puolueille. Tätä lukiessa Suomessa saattaa olla jo uusi hallitus, ja toivoa sopii, että köyhyyden vähentäminen olisi vahvasti mukana sen ohjelmassa.
Sitoumuksista toimintaan
Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Agenda2030-toimintaohjelmaa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen on myös yksi EU:n Eurooppa 2020 -strategian päätavoite.
Suomessa elää noin 890 000 henkilöä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tavoitteena on ollut, että määrä laskee 770 000 ihmiseen vuoteen 2020 mennessä, eikä tavoitteessa ole juuri edetty. Köyhyyden vähentämistä edellyttävät myös lukuisat kansainväliset Suomen lainsäädäntöön sisältyvät ihmisoikeussopimukset.
Samaan aikaan perusturvan taso on liian matala, eikä se kata kohtuullisia elinkustannuksia. Sipilän hallitus leikkasi monia etuuksia ja entistä useammat joutuvat turvautumaan pysyvästi viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.
90-luvulla syntyneistä leipäjonoista ei ole päästy eroon, ja arviolta 20 000 ihmistä turvautuu niihin viikoittain. Työttömyys on alentunut, mutta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen korkealla. Velkaongelmien määrä on ennätyslukemissa. Nämä aiheuttavat köyhyyden ylisukupolvistumista ja huono-osaisuuden kasautumista.
Köyhyyden vähentäminen kaikkeen päätöksentekoon
Jotta sitoumuksista siirryttäisiin toimintaan, tulisi köyhyyden vähentämisen näkökulman olla mukana kaikessa päätöksenteossa. EAPN-Fin esittää, että köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen tulisi hallitusohjelman painopisteeksi.
Jotta köyhyyden vähentäminen myös pysyisi esillä, Suomeen tulisi luoda pysyviä paikallisia, alueellisia ja kansallisia foorumeita, joilla aktiivisesti keskustellaan köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa ja joiden kautta köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon.
EAPN-Fin on ehdottamassa uudelle eduskunnan köyhyysryhmälle ja aloittavalle hallitukselle, että syksyllä 2019 järjestettäisiin pyöreän pöydän keskustelun köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa
Jiri Sironen
EAPN-Fin on ehdottamassa uudelle eduskunnan köyhyysryhmälle ja aloittavalle hallitukselle, että syksyllä 2019 järjestettäisiin pyöreän pöydän keskustelun köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa. Kuka kuuntelee köyhää -verkostolla on parhaillaan käynnissä STEA:n rahoittama Köyhän ääni kuuluviin maakunnissa -projekti, jossa pyritään perustamaan 10 paikkakunnalle köyhyyttä kokeneiden itsenäinen verkosto.
Suomessa elää noin 890 000 henkilöä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tavoitteena on ollut, että määrä laskee 770 000 ihmiseen vuoteen 2020 mennessä
Jiri Sironen
Eurooppa ilman köyhyyttä
Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun 2019. Suomen tulisi olla myös EU-tasolla aktiivinen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Suomi voisi muun muassa ajaa sitä, että EU:n seuraava päästrategian perustuisi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda2030-toimintaohjelmaan.
Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN kampanjoi eurovaaleissa, jotta unionin talouspolitiikka muuttuisi tiukan talouskurin ajamisesta ihmisoikeuksia edistäväksi ja köyhyyttä ja eriarvoisuutta torjuvaksi. Yksi konkreettinen toimenpide olisi riittävän vähimmäistoimeentulon määritteleminen tarkemmin EU-tasolla, jolloin EU-kansalaisuus tarkoittaisi jokaiselle mahdollisuutta elää ihmisarvoista elämää ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. EU-politiikan olisi syytä keskittyä enemmän tällaiseen jäsenmaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien vahvistamiseen kuin esimerkiksi ruoka-apuohjelmilla pahimpien ongelmien paikkaamiseen.
Tärkeimmät köyhyyttä vähentävät toimenpiteet
- Aineellista köyhyyttä tulee vähentää aktiivisesti ja tavoitteellisesti muun muassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Tärkeintä on korottaa perusturvaetuuksia. Yksinhuoltajien toimeentulovaikeuksia on helpotettava lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen nostolla. Terveyskeskusten käyntimaksuista pitää luopua ja terveydenhuollon-, lääkkeiden- ja matkojen maksukatot yhdistää kohtuulliselle tasolle.
- Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee lisätä sosiaalista työllistämistä ja lisätä resursseja palkkatukeen. Aktiivimallista on luovuttava ja työttömyysturvan sanktioita purettava.
- Sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä ja asunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettava.
- Isoja kysymyksiä tulevaisuuden kannalta ovat sote-uudistus ja koulutukseen panostaminen. Sote-uudistus tulee toteuttaa siten, että se vähentää terveyden eriarvoisuutta ja vahvistaa huono-osaisten ryhmien palveluja. Koulutukseen tulisi panostaa laaja-alaisesti. Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on palautettava ja toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia.
Lue lisää ja seuraa verkostoa osoitteessa www.eapn.fi