Jukka Haapakoski. Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Kuva: Leena Valkonen
Perjantaina 2.12.2022 sain kunnian tulla valituksi International Council of Social Welfaren ICSW Euroopan hallitukseen. Toimin tehtävässä SOSTEn edustajana, mutta myös tietysti SOSTEn hallituksessa Työttömien Keskusjärjestön edustajana. Puheenjohtajaksi valittiin Itävaltalainen Max Rubisch, joka astui suomalaisen Ronald Wimanin tilalle. iman valittiin ICSW Globalin varapuheenjohtajaksi. ICSW Globalin puheenjohtajana toimii eteläkorealainen Dr. Sang-Mok Suh.
ICSW on maailmanlaajuinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Se taistelee köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastaan, sekä rakentaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten resilienssiä taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien uhkien kohdatessa. Sen jäsenenä toimivat pääasiassa kansallisesti merkittävät keskusorganisaatiot, mitkä työskentelevät sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös tutkimuslaitoksia on edustettuina.
Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen tavoitteena
Edustuksellisen tehtävän vaatimukset ja itse ICSW organisaationa ovat minullekin vielä mysteeri. Kuulemma ICSW Euroopan sihteerilläkin meni noin kaksi vuotta aikaa organisaation toiminnan hahmottamiseksi. Organisaatiolla on pitkä historia vuodesta 1928 alkaen ja sinä aikana on edistytty sosiaalityöntekijöiden työn kansainvälisestä yhteistyöverkostosta eräänlaiseksi sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja asiantuntijuuden edelläkävijäjärjestöksi.
Etenkin illalliskeskusteluiden perusteella ymmärsin, että viime vuodet ovat olleet järjestölle haasteellisempia. Sosiaalisen hyvinvoinnin käsite on ICSW:n myötävaikutuksella lyönyt laajasti läpi jo v. 1995 alkaen suuriin kansainvälisiin organisaatioihin kuten YK tai Maailmanpankki.
Tällaisilla suurilla organisaatiolla on valtavat resurssit edistää ja vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavallaan näin järjestö on osittain jo tehnyt nykyisen missionsa tarpeettomaksi integroimalla mission jo olemassa oleviin instituutioihin.
Valitettavasti ICSW:llä ei ole varsinaista sihteeristöä, jotta näiden isojen kansainvälisten organisaatioiden kanssa käytävä seurustelu olisi säännöllisesti hedelmällistä. ICSW:n puheenjohtajan Dr. Sang-Mok Suhin ideana onkin, että ICSW vakiinnuttaisi toimintansa perustamalla pysyvän tukikohdan Etelä-Koreaan. Lahjoittajiksi hän kaavaillee Etelä-Korean valtiota, sekä suuryrityksiä kuten Samsung. Työ tältä osin on vielä idea-asteella. Muun muassa Etelä-Korean talousministerinäkin toimineella puheenjohtajalla on mahdollisuuksia avata näitä ovia.
Sisarorganisaatio Euroopassa ESN
Euroopassa toimii sisarorganisaatio European Social Network (ESN), minkä jäseninä on julkisen sektorin tai ammattiliittojen edustajaorganisaatioita. Esimerkiksi Suomesta mukana on Talentia, Huoltajasäätiö, Kuntaliitto, Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ICSW:n erona suhteessa ESN:iin on ainakin se, että ICSW:n eurooppalaiseen alajärjestöön kuuluu maita Euroopan unionin ulkopuolelta, kuten Moldova. ICSW:n eurooppalainen jäsenistö ei ole myöskään niin kattava, kuin ESN.
Näen, että ICSW:llä on haasteistaan huolimatta verkostona mahdollisuus tuoda uusia avauksia ja tulla kuulluksi kansainvälisillä areenoilla.
Digitalisaatio sosiaalipalveluissa herättää pohdintaa
Konferenssissa tuotiin esille digitalisaation tärkeys sosiaalipalveluissa. Ilmeisesti osassa Euroopan maista digitalisaatio sosiaalipalveluissa ei ole edennyt yhtä vauhdikkaasti kuin Suomessa. Sävy oli digitalisaatiomyönteinen. Digitalisaatio voi olla monelle edunsaajalle käyttäjäystävällinen ja toteuttamistapana luo tehokkuushyötyjä. Toppuuttelin siltä osin, että asiakkaita tulee nähdä myös kasvokkain. Yhteiskuntien digitalisaation myötä toinen yleinen huolenaihe oli sosiaalinen kuplaantuminen ja ihmisryhmien sisäinen hajanaisuus – yhteisen narratiivin puuttuminen.
Näistä teemoista ponnistin yhden ajatuksen liikkeelle – eli ehkä tarvittaisiin vaikkapa YK.n rahoittama kansainvälinen sosiaalinen media. Siinä voitaisiin yhdistää Twitterin, Metan ja Wikipedian kaltaisia käyttäjäystävällisiä toimintamalleja sillä erotuksella, että käyttäjillä olisi aina pysyvä oikeus omaan dataan. Lisäksi palveluun voisi yhdistää yhteisöpohjaista faktaverifiointia ja tuoda esille, mille tiedoille on olemassa ristiriitaisia tulkintoja jne. Ydinajatuksena olisi, että saataisiin sivistyneempää ja nykyistä informoidumpaa kansainvälistä vuoropuhelua aikaiseksi. Tämä jos mikä edistäisi hyvinvointia ja estäisi konfliktien syntymistä. Tämän konseptin voisi myydä YK:lle vuodelle 2025.