Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa valtionavustuksina 17 miljoonaa euroa osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen kehittämiseen. Avustusta saa 22 alueellista hanketta eri puolilta Suomea.
Työkykyohjelma on osa hallitusohjelmaa, ja sen avulla tavoitellaan työllisyysasteen nostoa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuosina 2019–2023. Avustukset myönnettiin kunnille ja kuntayhtymille, joiden sote-toimijat tekevät yhteistyötä muun muassa TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa.
Hankkeissa tuodaan työkyvyn tuen palvelut osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten toimintaa ja lisätään tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien henkilöiden avuksi. Alueelliset hankkeet liittyvät kiinteästi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Rahoituksen saaneet hankkeet ovat käynnistymisvaiheessa.
Jokaisen olemassa oleva työkyky käyttöön
Työkykyohjelman hankepäällikkö Ritva Partinen esitteli työkykyohjelman sisältöä ja tavoitteita Työttömien Keskusjärjestön koulutustilaisuudessa joulukuussa.
Työkykyohjelman lähtökohdista Partinen mainitsee, että työssäkäyvien määrä on se perusta johon kaikkien kansalaisten hyvinvointi rakentuu. Ohjelma keskittyy työttömien olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.
– Lähtökohtana on, että jokainen on työkykyinen johonkin työhön. Kun se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. Yksilön kannalta työ antaa taloudellista turvaa ja luo tulevaisuuden uskoa ja on ihmiselle yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin lähteistä.
Hankkeissa luodaan monialaisia palvelukokonaisuuksia, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti. Samoin kehitetään ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelut ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi.
Lisäksi ohjelmassa kerätään tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.
Ohjelma kytkeytyy tiiviisti vireillä oleviin laki- ja toimintauudistuksiin
Työkykyohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteishanke, jolla on tiiviit yhdyspinnat vireillä oleviin muihin kehittämisohjelmiin.
STM:n puolella kehittäminen liittyy tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelmaan, mielenterveysstrategiaan, ikäohjelmaan, kuntoutuksen kehittämiseen sekä sosiaaliturvauudistukseen. TEM:n osalta yhdyspintoja ovat työllisyyden kuntakokeilu, TYP monialainen yhteispalvelu sekä Ohjaamojen toiminta. TYÖ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää mm. työpaikkojen toimintatapojen uudistamiseen.
Työkykyohjelman yhdyspinnat kuvaavat ohjelman monitasoisuutta, Ritva Partinen sanoo. Tavoitteena on, että palvelujärjestelmien välille rakentuu yhteinen palveluprosessi, ja että ihmiset työllistyvät siten entistä paremmin.
– Osatyökykyisten työttömien kohdalla tavanomaiset työvoimapalvelut eivät useinkaan ole riittäviä, vaan he tarvitsevat työkyvyn palveluja ja näitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palvelut. Kuntoutuksen keinoja tulee lisätä, koska sillä on vahva yhteys työkykyyn. Mielenterveyspalvelujen osalta on tärkeää, että niihin kytkeytyy työkyvyn tuen palvelut ja että asiakkaan polku työelämään onnistuisi entistä paremmin, Partinen korostaa.
Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta
Mitä tarkoitetaan työkyvyn tuella osana sosiaali- ja terveyskeskusta? Sinne rakentuu verkostomainen integroitu palvelukokonaisuus, joka sisältää asiakkaan suunnitelmalliset ja koordinoidut, yksilölliset palvelupolut, Ritva Partinen vastaa.
Palveluissa työttömien tuen tarvetta tunnistetaan aktiivisesti ja hänen palvelunsa voi käynnistyä matalalla kynnyksellä ilman lähetettä. Asiakkaalle tehdään tilanteen alkukartoitus, sovitetaan vastuullisesta asiakasohjauksesta asiakkuuden loppuun asti ja näin varmistetaan tarvittavan palvelun saanti.
Sotekeskuksessa työkyvyn tiimi auttaa, että koko palveluvalikko tulee asiakkaalle käyttöön ja tavoitteena on hänen työllistymisensä avoimille työmarkkinoille. Toimet valitaan asiakkaan tarpeen ja lähtötilanteen perusteella.
Tuetun työllistymisen menetelmiä kehitetään siten, että vahvistetaan ja selkeytetään sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua TE-hallinnon palvelujen rinnalla. Lisäksi otetaan käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ja arvioidaan sen toimeenpanoa, soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.
– Työhönvalmennusta on ollut pitkään käytössä, mutta meillä ei ole tutkittua tietoa sen vaikuttavuudesta, Partinen kertoo.
Työhönvalmennuksen askeleet
Tuetussa työhönvalmennuksessa kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja ammatillinen profiili. Katsotaan mitä henkilö osaa ja mitkä ovat hänen vahvuutensa, Ritva Partinen kuvailee työhönvalmennuksen käytäntöä.
Toiseen vaiheeseen kuuluu nopea työn etsintä avoimilta markkinoilta. Työhönvalmentaja toimii tiiviisti työnantajien kanssa ja auttaa työnantajia löytämään työntekijän tarpeeseensa.
Työskentelystä ja työn tuesta sovitaan työnantajan kanssa. Työhönvalmentaja auttaa alkuvaiheessa ja on asiakkaan tukena. Asteittain tuki vähenee, kun työnteko alkaa sujua. Asiakasta tuetaan myös työn ulkopuolisissa kysymyksissä.
Työkykyohjelman toimenpidekokonaisuudet
- Tuoda työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskusta
- Lisätä tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien tukena
- Vahvistaa ammattilaisten ja asiantuntijoiden työkykyosaamista.
- Käynnistää arviointi- ja seurantatutkimus hankkeissa tehtyjen interventioiden vaikutuksista sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta.
Työkykyohjelma hyödyntää aiempien kehittämisohjelmien työtä ja tuloksia (muun muassa Osatyökykyisille tie työelämään -hanke eli OTE-kärkihanke).