Tuija Oivo. Johtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö
Tuija Oivo, johtaja, TEM
Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan osatyökykyisten työkyvyn tunnistamista ja työvoima- ja sote-palvelujen palveluprosessien yhtenäistämistä.
Uuden hallitusohjelman toimeenpanon varmistamiseksi on asetettu työllisyyden ministeriryhmä ja sille seitsemän alaryhmää. Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen-alaryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset palveluista ja muista toimenpiteistä, joilla osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan ja heidän työllisyyttään edistetään.
Alaryhmien työ käynnistyi elokuussa tilannekuvan ja työsuunnitelman tekemisellä sekä budjettiriiheen valmistautumisella. Työkykyohjelman toimeenpanoon varattiin riihessä 33 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Määrärahasta osoitettiin 55 % TEMin ja 45 % STM:n pääluokkaan.
Keskeinen ongelma tällä hetkellä on, että työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen palvelutarvetta ei ole tunnistettu eikä selvitetty riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti. Siksi he eivät ole päässeet tarvitsemiinsa palveluihin ja oikean etuuden piiriin. Palvelut ovat toisistaan irrallisia eikä asiakasvastuuta ole millään taholla.
Kuntien järjestämä terveydenhuolto on vetäytynyt heikoimmassa asemassa olevan työikäisen väestön palveluista. Tästä syystä on tarpeen parantaa osatyökykyisten työkyvyn tunnistamista ja muodostaa TE- ja sote-palveluista yhtenäinen palveluprosessi.
Tavoitteeseen pyritään mm vaikuttavien toimintamallien levittämisellä, lisäämällä työkykykoordinaattoreiden sekä työhönvalmentajien määrää, parantamalla digitaalisia palveluja sekä kouluttamalla asiantuntijoita.
Haku työllisyyden kuntakokeiluihin käynnistynyt
Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät keväällä 2020 ja kestävät vuoden 2022 loppuun. Haku kokeiluihin päättyi 19.11.2019. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pitempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
Keskeistä on monialaisten palvelujen yhteispeli. Tavoitteena on työllisyyden, sosiaali- ja terveyssektorin ja koulutuksen voimavarojen yhdistäminen palvelemaan työnhakijoita. Oleellista on palveluohjauksen ja palvelumallien tehostuminen sekä asiakkaan tarpeista lähtevän palveluprosessin sujuvuus. Kohderyhmänä ovat työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan sekä kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat.
Osatyökykyisten osallisuutta työmarkkinoilla halutaan lisätä. Tämä merkitsee toimia sekä avointen työmarkkinoiden että siirtymätyömarkkinoiden osalta. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava uudistamalla rahoitusta, panostamalla vaikuttavuustutkimukseen ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea.
Yhteiskunnallisille yrityksille oma toimintastrategia
Yhteiskunnallisten yritysten strategian valmistelemiseksi on käynnistetty selvitystyö, jonka toteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Tilannekartoituksesta järjestetettiin laaja kuulemistilaisuus 28.10. Lisäksi toteutetaan kaikille avoin julkinen kuuleminen Otakantaa.fi-palvelussa marras-joulukuussa. Politiikkasuositusten kansallista yhteiskunnallisten yritysten toimintastrategiaa varten on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2020.
Myös EU:n Rakennerahasto-ohjelma (ESR+, EAKR, Invest EU) on tarkoitus saada yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseen vahvasti mukaan.
Työllistävien julkisten hankintojen lisäämiseksi vauhditusohjelma
Vauhditusohjelma työllistävien julkisten hankintojen lisäämiseksi on valmisteilla ja siihen on varattu rahoitusta budjettiriihessä. Hankintalaki antaa mahdollisuuden ottaa julkisissa hankinnoissa huomioon työllisyyteen, työoloihin ja työllistymisen edistämiseen liittyviä tekijöitä.
Viime vuosina hankinnoilla työllistämisen toimintamallia on kehitetty ja pyritty levittämään monin tavoin eri toimijoiden yhteistyönä, mutta potentiaali laajentamiseen on mittava. Hanketoiminnassa kehitettyjä toimintamalleja voidaankin hyödyntää vauhditusohjelman toimeenpanossa.
Myös käynnistyvät kuntakokeilut tarjoavat oivan alustan kasvattaa merkittävästi työllistävien hankintojen volyymia. Kuntien hankinnat ovat vuositasolla noin 12,5 miljardia. Jos hankintaehto asetettaisiin vaikkapa puolen miljoonan arvoisiin hankintoihin, merkitsisi tämä työmahdollisuutta 25 000 osatyökykyiselle tai muulle heikossa asemassa olevalle. Mielestäni olisi tarpeen arvioida työllistämisehdon käyttöä myös valtion hankinnoissa.
Sosiaalinen vastuullisuus osaksi yritysten liiketoimintaa
Kestävää liiketoimintaa ajaa tänä päivänä entistäkin voimakkaammin yritysten tietoisuus maailman tilasta, tarve vastata asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmiensä odotuksiin, erottua kilpailijoista, hallita riskejä, kasvattaa arvoaan ja varmistaa toimintaedellytyksensä myös tulevaisuudessa. Yritykset ovat ottamassa myös sosiaalista vastuullisuutta osaksi liiketoimintaansa.
Alatyöryhmän tarkoitus onkin vahvistaa vuoropuhelua yritysten sosiaalisen vastuun lisäämiseksi ja osatyökykyisten työllistämiseksi sekä kanavoida yritysten viestit mm työllistymisen esteistä ja palvelujen kehittämistarpeista. Myös julkisen sektorin; valtion virastojen ja laitosten sekä ministeriöiden olisi tarpeellista lisätä sosiaalista työllistämistä.
Palkkatukiprosessia yksinkertaistetaan
Hallituksen linjaukset palkkatuen uudistamisesta ovat keskeisiä myös osatyökykyisten työllistymisen kannalta. Palkkatukiprosessin yksinkertaistaminen, käsittelyaikatakuu sekä vuoden 2020 alusta käyttöön otettava sähköinen palvelu palkkatukipaikkojenvälitykseen helpottavat työnantajien työllistämismahdollisuuksia.
Työnantajia tuetaan vaikeimmin työllistyvien rekrytoinnissa yhdistämällä työhönvalmennus osaksi palkkatukea. Osaamistarpeiden tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja muut palvelut kytketään tiiviimmin osaksi palkkatukea. Valmistelussa selvitetään myös mahdollisuus korottaa tuen enimmäismäärää vaikeimmin työllistyvien osalta.
Nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi kytkemällä siihen vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut tarkoituksenmukaiseksi ja yksilölliseksi kokonaisuudeksi. Uudistus tulee voimaan vuonna 2020.
Osatyökykyisten työllistymiseen panostuksia
Työttömyysturvaan ja muihin etuusjärjestelmiin tehtävät muutokset vaikuttavat luonnollisesti myös osatyökykyisten työllistymiseen. Palkan ja eläkkeen yhteensovitus on yksi kannustintekijä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli on valmisteltavana ja hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syksyllä 2020. Suurten työnantajien eläkeriskin madaltaminen on myös noussut keskusteluihin.
Kuntoutukseen liittyviä asiat ovat tulleet alaryhmän käsittelyyn lokakuun lopussa. Tämä kokonaisuus on luonnollisesti erittäin keskeinen osatyökykyisten osalta.
Käynnistymässä on kokonaisvaltainen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lainsäädännön kehittämistarpeet vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi käytännössä.
Osatyökykyisten työllistymiseksi on tehty ja tehdään paljon työtä. Tämä työ on saatava näkyväksi. Tarvitaan panostus vuorovaikutteiseen viestintään; ”Työkykyohjelman käyttöliittymä”. On sovittu, että edellisellä hallituskaudella OTE-kärkihankkeessa rakennetusta Tie työelämään –verkkopalvelusta kehitetään osatyökykyisten työkykyohjelmalle valtakunnallinen alusta, joka integroidaan Työmarkkinatorin digitaaliseen ekosysteemiin.
Seuraava etappi alatyöryhmien työssä on hallituksen iltakoulu tammikuussa 2020. Siihen mennessä alatyöryhmien on täsmennettävä esityksiään sekä tehtävä arviot toimen vaikuttavuudesta ja riittävyydestä. Uusia avauksia otetaan vastaan.