Juha Keränen. Järjestösihteeri, Työttömien Keskusjärjestö ry
Veera Luoto. Sosiaalipalveluohjaaja, Terveydeksi 2.0 -hanke
Kuva: Sari Puolimatka
Työttömien Keskusjärjestö on ollut mukana Euroopan rahoittamassa vähävaraisille suunnatussa ruoka-avussa vuodesta 1996 eli aivan alusta lähtien. Ruokajakoa hallinnoi Suomessa Ruokavirasto ja ruokajaon viimeisin kausi on päättymässä tulevana vuonna.
Nykymuotoinen ruoka-apu syntyi 1990-luvun laman tarpeisiin, kun avustusjärjestöt ja kansalaisyhteisöt pyrkivät vastaamaan massatyöttömyyden ja sosiaaliturvaetuuksien karsimisen jättämään tarpeeseen (Ohisalo 2017, 31). Ruoka-apu on suomalaisessa hyvinvointivaltiossa laajalle levinnyt ilmiö ja käytäntö. Ruokajaoissa käy Ohisalon väitöskirjatutkimuksen mukaan viikoittain yli 20 000 suomalaista tai Suomessa oleskelevaa henkilöä, ja ruokaa jakavat sadat eri toimijat. Laajemmin ruoka-avun piiriin hakeutuu moninkertainen määrä ihmisiä (Ohisalo ym. 2013; 2017, 31). Ruoka-apu eri muodoissaan on vakiintunut Suomessa pysyväksi auttamiskentäksi ja ”perusturvaa täydentäväksi käytännöksi” (Niemi&Winter 2020, 17; Lehtelä&Kestilä 2014, 271).
Ruoka-apua jaetaan monissa eri muodoissa, kuten hävikkiruokana, yhteisruokailuna ja EU-ruoka-apuna. Tässä kirjoituksessa kuvataan EU-ruoka avun nykytilaa ja tulevaisuutta. EU:n ruoka-apua jaetaan Suomessa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ruokaa jakavat tahot jakavat ruoan joko vähitellen vuoden mittaan tai yhtenä suurempana ruokajakotapahtumana.
Vuonna 2018 jaettiin 67,4% kaikesta EU:n ruoka-avusta Kirkkopalvelut ry:n, Työttömien Keskusjärjestö ry:n ja Suomen Vapaakirkko/ViaDia ry:n kautta. EU:n ruoka-apua jakaa tällä kaudella 22 eri kumppaniorganisaatiota.
EU:n ruoka-apu nyt
EU:n ruoka-avun rahoitusta hallinnoi kaudella 2014–2020 FEAD, Euroopan unionin vähävaraisimmille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa vähävaraisten avun rahastosta ja ruokajakelun hallinnointiviraston toimenpideohjelman toteutuksesta.
EU-ruokajaon toteuttajaorganisaatioissa on tulossa isoja muutoksia. FEAD’n kausi päätyy 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen se yhdistyy ESR+ -järjestelmään suurin piirtein saman suuruisena organisaationa jatkamaan vähävaraisille suunnatun toiminnan rahoittamista. Suomessa Ruokavirasto on ilmoittanut, ettei se jatka ruoka-avun organisointia vuoden 2021 jälkeen. Virastolla on jäänyt FEAD-rahoituksista ylimääräistä rahaa, jolla EU:n ruokajako jatkuu vielä yhden ylimääräisen vuoden eli vuoden 2021 loppuun. Vielä ei olla tehty päätöstä, miten EU:n vähävaraisille suunnattu avustus toteutetaan Suomessa sen jälkeen.
Rahaston avustuksella voidaan jakaa Euroopassa muitakin tuotteita kuin ruokaa, esimerkiksi vaatteita tai hygieniatuotteita, mutta Suomessa tehdyn hallituksen päätöksen mukaisesti Suomessa on tähän mennessä jaettu ainoastaan elintarvikkeita.
EU-ruokajaoissa on tähän mennessä jaettu vain pitkään säilyviä kuivatuotteita. Vuoden 2020 ja 2021 jaettavat tuotteet olivat lihasäilyke, hapankorppu, makaroni, mysli, puurohiutale, sämpylä- ja vehnäjauho, maitojauhe, hernekeitto, pasta-ainespussi, perunasosejauhe sekä keksi. EU:n rahoituksen kautta ei Suomessa jaeta esimerkiksi sokeria, öljyjä, maitotuotteita, hedelmiä tai vihanneksia.
Ruoka-apua on jaettu Keskusjärjestön jäsenyhdistysten toimesta viimeisimmän kauden aikana keskimäärin 400 000 kg vuosittain. Kausi alkoi vuonna 2015, jolloin ruokaa jaettiin vain syksyllä, mutta heti seuraavana vuonna määrä nostettiin väliaikaisesti jopa 540 000 kg. Ruoka-apua on saanut vuosittain 52 650 vähävaraista ihmistä, joiden tulot eivät riitä monipuoliseen ravintoon. Jaon ovat suorittaneet valtakunnallisesti 45–50 Keskusjärjestön jäsenyhdistä.
Mitä vuoden 2021 jälkeen?
Tulevassa EU:n sisäisessä rahastonhoitajan siirrossa FEAD (Fund for European Aid to the Most Deprived eli Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto) yhdistyy ESR+ -järjestelmään myöhemmin vuonna 2021. Tulevassa rahastoryppäässä vähävaraisille suunnatun rahaston rahallinen määrä ollaan lähtökohtaisesti pitämässä suurin piirtein samana kuin mitä se on ollut tähän saakka. Uusi järjestelmä tulee lisäämään osallisuuden elementtien vaatimuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää tällä hetkellä, millä tavalla ruoka-apua voitaisiin jatkaa vuoden 2021 jälkeen. Työttömien Keskusjärjestön tekemän kyselyn mukaan, jäsenyhdistykset pitävät ruokajakoa henkilöresurssien vuoksi haastavana ja ehkä osittain jopa ylikuormittavana toimintona. Toki työtä pidetään ensiarvoisen tärkeänä ja hyvin konkreettisena apuna suoraan sitä tarvitseville, mutta on pohdittu, voitaisiinko sama toiminto järjestää jollain tavalla järkevämmin ja vähemmän resursseja kuluttavana. Ruoka-avun järjestämiseksi tavalla tai toisella, sekä muun toiminnan ylläpitämiseksi, yhdistykset tarvitsevat palkkatukirahoja, kuntien järjestöavustuksia, sekä STEA:n toiminta-avustuksia.
FEAD’n vuosittaisessa arviointikokouksessa 30.11. kerrottiin varsin vähän FEAD’n konkreettisesta tulevaisuudesta. Lähinnä siinä mainittiin, että rahasto on miettinyt varsinaisen ruokajaon korvaamista esimerkiksi jonkinlaisella korttisysteemillä, jossa avun saaja voisi saada ruoka-apunsa täsmällisemmin ja monipuolisemmin.
Kun asiasta keskusteltiin Keskusjärjestön toimistolla ennen FEAD’n kokousta mm. Terveydeksi 2.0 -hankkeen asiakastyötä tekevien kanssa ilmeni, että esimerkiksi osassa Yhdysvaltojen osavaltioissa on käytössä järjestelmä, jossa ruoka-avun saajille annetaan lahjakortin kaltaisia maksukortteja, joilla he voivat hankkia ruokaa kuin kuka tahansa ostaja.
Tätä mahdollisuutta ehdotettiin Keskusjärjestön ruokajakajille ja se sai lämpimän vastaanoton. Kortti tulisi olla huomaamaton, kuin mikä tahansa lahjakortti, eikä sen saisi leimata omistajaansa. Tarkoitus on että tupakka- ja alkoholituotteet olisivat kiellettyjen listalla. Mutta korttijärjestelmä voisi avata mahdollisuudet myös muille hintaville tuotteille, kuten hygieniatuotteet ja ruokatuotteet, joiden säilytysaika on verrattain lyhyt.
Korttiajatuksesta keskustaessa FEAD’n kokouksessa Suomen hallinnoijataho TEM ilmoitti, että tällaista mahdollisuutta mietittiin jo nykyisen kauden alkuajoilla. Tuolloin ministeriö ei löytänyt toteutuskelpoista ratkaisua korttijärjestelmään.
Hävikki- ja lahjoitusruoka
Kuten alussa todettiinkin, EU:n rahoittama ruoka-apu ei suinkaan ole työttömien yhdistysten ainoa mahdollisuus avustaa ruoan hankkimisessa niukkuudessa eläviä ihmisiä ja perheitä. Jo 2010-luvun alusta yhdistykset ovat aloittaneet myös hävikki- ja lahjoitusruoan jakamisen.
Hävikkiruoka on ruokaa, jonka viimeinen myyntipäivä on lähenemässä. Hävikki- ja lahjoitusruokaa jakavat ruoka-apuyhdistyksille ja -tahoille pääsääntöisesti kaupat, leipomot, tukut ja lihatuottajat.
Hävikkiruoka on etupäässä leipää, mutta se voi olla myös vihanneksia, maitotuotteita, kakkuja, leikkeitä, hedelmiä jne., riippuen yleensä yhdistysten ja muiden ruoanjakajien säilytys- ja jakotilojen riittävyydestä sekä henkilökuntaresursseista. Loppujen lopuksi kyse on myös yhdistyksen tilojen ja toiminnan rahoituspohjasta.
Monet työttömien yhdistykset, jotka jakavat tällä hetkellä EU:n ruoka-apua, ovat valmiita lisäämään omaa hävikki- ja lahjoitusruokajakoa, jos varsinainen kuivaruokien jako lopetettaisiin vuoden 2021 jälkeen.
Lähteet:
Lehtelä, K.-M. ja Kestilä L. 2014. Kaksi vuosikymmentä ruoka-apua. Teoksessa M. Vaarama, S.Karvonen, L-Kestilä, P. Moisio ja A. Muuri (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 270-281.
Niemi, T. ja Winter, T. 2020. Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? Havaintoja ja näkökumia toiminnan ääreltä. Tutkimus Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeesta. Sininauhaliitto, 17.
Ohisalo, M. 2017. Murusia hyvinvointivaltion pohjalta. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Väitöskirja. University of Eastern Finland.
