Tuula Haatainen. Työministeri
Kuva: Markku Lempinen
Koronaviruspandemia on koskettanut monien terveyttä ja hyvinvointia sekä muuttanut meidän kaikkien arkea tavalla, jota harva pystyi ennakoimaan. Vaikka rajoituksia nyt hiljalleen puretaan, on täysin selvää, että koronaepidemia on edelleen keskuudessamme. Tartuntariskiltä ei voi välttyä kukaan.
Koronan vaikutukset ulottuvat terveyden lisäksi laajasti ihmisten elämään. Kyse on työpaikoista, toimeentulosta, syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Kun arki muuttuu äkillisesti, ihmisten omat työkalut ongelmien ratkaisemiseen voivat osoittautua riittämättömäksi. Tämän takia tarvitsemme toimenpiteitä, jotka helpottavat arkea ja auttavat ihmisiä jaksamaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa asettanut työryhmän etsimään keinoja hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronakriisin jälkihoidossa. Tässä työssä halutaan erityisesti keskittyä siihen, että emme toista 90-luvun virheitä, vaan pidämme kaikki mukana osana ja osallisena yhteiskunnassa. Työtä johtaa emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.
Erityisesti kannan huolta niistä nuorista, jotka nyt valmistuvat ammattiin tai suorittavat tutkinnon. Työmarkkinoille siirtyminen on erittäin vaikeaa tilanteessa, jossa sadat tuhannet ihmiset ovat vähintäänkin lomautusuhan alla. Ratkaisuja ongelmaan on haettava laajasti niin palveluiden kuin erilaisten työllistämiselementtien kautta. Tällainen työllistämiselementti on rakennettu sisään mm. ravintoloiden hyvitysmalliin. Kun ravintolat hiljalleen pääsevät avautumaan, niillä on mahdollisuus saada työllistämiseen valtiolta rahallista tukea. Tarkoituksena on varmistaa se, etteivät lomautukset muutu irtisanomisiksi. Varsinkin nuorille tämä voi olla mahdollisuus, kun sitä ensimmäistä työpaikkaa tänä kesänä haetaan.
Varsinkin nuorten oppimistasosta on huolehdittava. Pyyhekumien puolittaminen ei ole vaihtoehto. Erityisen tärkeänä pidän oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle. Samassa yhteydessä toisesta asteesta tulee maksuton kaikille. Tämä helpottaa erityisesti pienituloisten arkea, kun koulukirjat ja muut materiaalit tulevat maksuttomuuden piiriin. Tavoitteena täytyy olla se, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toiseen asteen tutkinnon. Se on tehokkain tapa pitää kaikki mukana.
Moni lomautettu työntekijä on nyt vaikean paikan edessä, kun epätietoisuus omasta tulevaisuudesta on edelleen suurta. Koronarajoitukset, niin kansalliset kuin muiden maiden tekemät, rajoittavat taloutemme kykyä elpyä. Tämän takia on tärkeää, että olemme tehneet työttömyysturvaan lomautettujen osalta helpotuksia. Omavastuupäivistä on luovuttu ja työssäoloehtoa on lyhennettyä määräaikaisesti. Kun työ putoaa alta, yhteiskunnan on otettava yksilöstä koppi. Samasta syystä laajensimme myös yrittäjille oikeuden työttömyysturvaan.
On täysin selvää, että koronakriisillä on pysyviä vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Emme pysty korvaamaan kaikkia niitä menetyksiä, joita niin yrityksille kuin kansalaisille tulee koronakriisin johdosta. Tärkeintä on se, että toimimme koko ajan parhaan tiedon varassa nopeasti ja tehokkaasti. Epävarmuus on kuitenkin edelleen suurta. Tämän epävarmuuden kanssa joudumme elämään. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Paljon on kiinni myös yksilöistä. Jos noudatamme kaikkia suosituksia ja otamme taudin vakavasti, poistamme itse omalla toiminnallamme lähitulevaisuuden epävarmuutta. Kyse ei ole vain omasta terveydestämme. Kyse on ennen kaikkea läheistemme terveydestä ja riskiryhmistä.