Tanja Ståhlberg. Johtava asiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö. Alueet ja kasvupalvelut -osasto
Kuva: Breakingpic
Työllisyyden kuntakokeiluilla tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Hallituksen esitys kuntakokeiluista on tavoitteena antaa kesäkuussa ennen juhannusta.
Kuntakokeiluissa tavoitellaan työttömän työnhakijan palveluiden tehostumista ja palvelujen entistä parempaa kohdistumista työnhakijan yksilöllisiin tarpeisiin. Uutuusarvoa syntyy siitä, että kunnat sovittavat yhteen kunnissa ja kuntayhtymissä tuottamiaan palveluita tehokkaasti. Yhteensovitettavien palveluiden keskiössä ovat työllisyyspalveluiden lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osaamispalvelut. Lisäksi kunnat hyödyntävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyssä laissa määriteltyjä ELY-keskusten hankkimia palveluita sekä omia ostopalveluitaan.
Myös kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja asiantuntijuuden hyödyntäminen työnhakija-asiakkaan palvelukokonaisuudessa on tärkeää. Kolmannen sektorin toimijat ovat kertoneet kiinnostuksestaan olla mukana alueellisessa kehittämisessä ja tarjota työnhakija-asiakkaan hyödyksi kehittämiään palvelumalleja, koulutusta ja osaamista. Yhteistyötä suositellaan vahvasti.
Suuntaviivoja palvelujen toteuttamiselle kunnissa
Työ- ja elinkeinoministeriö ei linjaa kokeilukuntien palvelumalleista, vaan kunnat voivat kehittää palveluja oman toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeista käsin, kuitenkin olemassa oleva lainsäädäntö ja sen määrittelemät reunaehdot huomioiden. Yhteisenä suuntaviivana kokeiluissa on kuitenkin palveluiden kehittäminen sekä tehostetumpaan että monialaiseen suuntaan.
Tehostettu palvelumalli perustuu muun muassa työttömän työnhakija-asiakkaan nopeaan kontaktointiin, yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin ja jatkuvaan ohjaukselliseen tukeen. On myös keskeistä, että kunnissa hyödynnetään jo olemassa olevien monialaisten palvelujen toimintaa ja oppeja ja panostetaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten usein laajempaan palvelutarpeeseen.
Pitkään työttömänä olleiden monialainen TYP-palvelu on yksi niistä monitoimijaisista ja verkostomaisista palvelumalleista, joita kokeilujen kannattaa hyödyntää palveluiden integroimisen haasteista ja mahdollisuuksista oppimisessa. Monialaisia palveluja tulisi kehittää kohti tavoitetta, jossa palveluiden integroimisesta hyötyvä asiakas pääsisi tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin jo ennen työttömyyden pitkittymistä. TYP-lakiin ei ole kokeilujen yhteydessä tehty muutoksia eli työllistymistä edistävä monialainen palvelu jatkaa kokeiluissakin TYP-lain mukaiset kriteerit täyttävän asiakkaan palvelemista.
Kokeilujen vaikutusta seurataan ja laatua valvotaan – seurantatieto tuodaan saataville
Työllisyyden kuntakokeilujen toteutusta tai kokeiluista saatavaa palvelua varten ei ole määritelty erillisiä laatukriteerejä. Asiakkaille tarjottavaa palvelua määrittää nykyinen JTYP-lainsäädäntö sekä kokeiluja varten laadittu kokeilulaki.
Laki edellyttää muun muassa, että TE-toimistossa asiakkaana oleva työtön työnhakija tulee haastatella aina kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Haastattelun yhteydessä työnhakijan työllistymissuunnitelma päivitetään ja hänen palvelutarpeensa arvioidaan. Sama pätee myös kuntakokeiluissa lain säätämänä vähimmäisvaatimuksena.
Vaikka kokeiluille ei olekaan määritelty tarkkoja laatukriteerejä, tullaan niiden toimintaa tarkastelemaan hyvin yksityiskohtaisesti säännöllisesti päivittyvien seurantamittarien avulla. Keskeisiä mittareita ovat mm. kokeilujen aikaiset työllistymiset, työvoimapalveluiden aloitukset sekä virta pitkäaikaistyöttömyyteen.
Palveluiden käytön osalta seuranta tekee näkyväksi muun muassa sen, minkä tyyppisiin palveluihin kuntakokeilujen asiakkaat ohjautuvat ja millainen vaikutus asiakkaan saamilla palveluilla on hänen palvelutarpeeseensa. Myös asiakastyytyväisyys on tärkeä osa tarkastelua. Kokeilujen seurantatieto tuodaan tarpeellisilta osin kaikkien saataville. Jakelukanavana tulee toimimaan erillinen tietoportaali.
Lisäksi kokeilujen tuloksia ja laatua arvioidaan valtakunnallisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen toteuttaa myöhemmin valittava ulkopuolinen toimija ja siinä tarkastellaan sekä kuntakokeilujen työllisyys- että hyvinvointivaikutuksia tieteellisin menetelmin. Tutkimuksen teko käynnistetään helmikuussa 2021.
Kuntien vastuulle siirtyvien palvelujen järjestämisen ja tuottamisen valvontatehtävä on lakiesityksessä esitetty perustettavaksi aluehallintovirastolle, jolla on kunnan muidenkin lakisääteisten tehtävien valvonta. Aluehallintovirastolla olisi aktiivinen valvontatehtävä kokeilualueiden lain noudattamisen sekä asiakkaiden yhdenvertaisuuden valvomiseksi. Lisäksi aluehallintovirasto voisi keskeyttää kokeilun, jos kokeilualue toimisi lainvastaisesti ja jos asiakkaiden yhdenvertaisuus kriittisissä palveluissa heikkenisi kokeilualueella.
Yhteisesti eteenpäin
Koronatilanne on muuttanut talouden ja työllisyyden näkymiä radikaalisti viimeisen kahden kuukauden aikana. On selvää, että uudenlaisia toimintamalleja ja eri toimijoiden entistä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan, jotta työttömille pystytään tarjoamaan kohdennettuja palveluja työllistymisen helpottamiseksi. Eri palvelujen entistäkin tehokkaampi yhteensovittaminen on tässä työssä tärkeää. Kuntakokeilut tarjoavat yhden mahdollisuuden tähän. Kaikkien toimijoiden osaamista tarvitaan!
Tilannekatsaus kokeilujen valmistelusta
Työllisyyden kuntakokeiluihin järjestettiin haku syksyllä 2019, jolloin jatkovalmisteluun valittiin 20 kokeilualuetta sisältäen 90 kuntaa. Kokeilujen laajentamiseksi päätettiin käynnistää 12.5.2020 täydentävä haku, jossa muiden kokeilusta kiinnostuneiden kuntien on vielä mahdollista hakea mukaan. Kokeilulain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021. Kokeilut käynnistyvät porrastetusti niin, että syksyn 2019 haussa valitut kunnat aloittavat kokeilunsa 1.1.2021 ja täydentävässä haussa mukaan tulevat kunnat 1.3.2021. Kaikki työllisyyden kuntakokeilut päättyvät samanaikaisesti 30.6.2023.
Tammikuussa 2020 tehtyjen laskelmien mukaan työttömiä työnhakija-asiakkaita siirretään kokeiluihin noin 189 000 asiakasta, joka on noin 36 % TE-toimistojen kaikista työnhakijoista. Laskelmat tullaan päivittämään elokuussa, kun koronan vaikutuksia eri asiakaskohderyhmiin on jo hieman nähtävissä.
Kuntakokeilujen asiakaskohderyhmiä ovat kaikki alle 30-vuotiaat, maahanmuuttajat ja vieraskieliset sekä ne työttömät työnhakijat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, jotka eivät ole ansiosidonnaisuuden piirissä. Asiakassiirrot TE-toimistoista kuntiin toteutetaan loppuvuodesta niin, että asiakkaat ovat oman kuntansa kokeilun piirissä 1. tammikuuta alkaen. Niitä asiakkaita, jotka asuvat kuntakokeiluun kuuluvassa kunnassa ja joita siirto koskee, tiedotetaan hyvissä ajoin tulossa olevasta muutoksesta kirjeitse. Myös TE-toimistojen henkilöstöä siirtyy kuntakokeiluihin kuntien työnjohdon alaisuuteen noin 900 henkilötyövuotta.