Työttömien Keskusjärjestössä terveydenhoitajana ja työkykykoordinaattorina toimiva Ulla-Maija Kopra nauttii eniten asiakkaiden kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Paras palkinto hänelle on työstä se, kun ihminen havahtuu hoitamaan terveyttään.
Ulla-Maija Kopran työhön kuuluu paljon asiakastapaamisia eri puolilla Suomea sijaitsevissa työttömien yhdistyksissä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Hän kiertää Terveyttä työttömille -toiminnan puitteissa yhdessä työparinsa Veera Luodon kanssa antamassa palveluohjausta ja neuvontaa työttömille. Luoto tarjoaa sosiaalineuvontaa ja Kopra neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja ohjaa ihmisiä terveyspalvelujen piiriin.
– Tärkeintä on ihmisten aito kohtaaminen ja se, että pystyn olemaan samassa veneessä heidän kanssaan ja auttamaan heitä kuuntelemalla. Ihmisillä voi esimerkiksi olla terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kun ihmiset saavat kohtaamisestamme voimavaroja ja uusia ajatuksia, ne ovat niitä juttuja, jotka tekevät omasta työstäni merkityksellistä, Kopra kuvaa.
”Ihmisillä on kova tarve keskustella leikkauksista”
Pitkäaikaistyöttömät käyttävät tutkimusten mukaan huonosti terveyspalveluja. Krooniset sairaudet jäävät monella piiloon, kun esimerkiksi verenpainetta ei säännöllisesti mitata, Ulla-Maija Kopra tuo esiin.
– Monet ihmiset ovat tietoisia siitä, miten heidän tulisi hoitaa terveyttään, mutta heidän voimavaransa menevät siihen, että he yrittävät selvitä taloudellisesti. Eivät he sitten enää jaksa miettiä terveyttään kokonaisvaltaisesti.
Työttömien yhdistysten toiminnassa mukana olevat työttömät ovat Kopran mukaan usein tietoisia mahdollisuudesta ilmaiseen työttömien terveystarkastukseen.
– Seurakuntien paikoissa ja muissa matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, kuten Ehkäisevä päihdetyö EHYT:in Elokoloissa, kohtaamamme ihmiset eivät välttämättä tiedä terveystarkastuksista. Muistutamme heitä niistä ja ohjaamme siihen myös henkilökuntaa. Tarvittaessa selvitämme, miten missäkin hyvinvointialueella pitää toimia: joillakin alueilla voi itse hakeutua terveystarkastuksiin, mutta osassa siihen tarvitsee lähetteen sosiaalitoimesta tai TE-palveluista.
Terveyttä työttömille -toiminnan työntekijät tarjoavat ihmisille mahdollisuuden verenpaineen ja -sokerin mittaukseen. Tupakoitsijoille tehdään myös muun muassa keuhkojen häkäpitoisuuden mittauksia. Kopra kertoo, että viime aikoina yhdistyskäynneillä on ollut iso joukko ihmisiä jonottamassa mittauksiin ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, mikä kertoo hänen mielestään paitsi lisääntyneestä tarpeesta keskusteluun myös siitä, etteivät he ole saaneet toivomaansa apua kunnallisista terveyspalveluista. Joissakin yhdistyksissä on otettu käyttöön ajanvaraus ruuhkan helpottamiseksi.
– Ihmisillä on kova tarve keskustella tulevista leikkauksista. Monet tuovat esiin, että pelkäävät jäävänsä yhteiskunnan taholta oman onnensa nojaan, ja kun he eivät tähän astikaan ole pärjänneet omillaan, miten sitten jatkossa. Ihmiset pelkäävät myös sitä, etteivät saa hyvinvointialueilta apua. Monet ovat tuoneet esiin, että palvelut ovat menneet huonompaan suuntaan.
”Ihminen havahtuu, kun näkee itsestään selkeän mittausarvon”
Ulla-Maija Kopra kertoo, että mittaukset toimivat usein keskustelun avauksina: ihminen havahtuu siihen, että hänen terveytensä ei ole kunnossa, kun hän saa tietää esimerkiksi verenpaineensa ja -sokeriensa olevan koholla.
– Siitä pääsemme usein keskustelemaan vähän pintaa syvemmälle: ihmisen elämäntavoista, taustoista ja siitä, mitä hän toivoo. Ja kun hänellä on esimerkiksi korkea verenpainelukema, minulla on syy ohjata hänet eteenpäin ja vastuu siitä, että hän saa asiaankuuluvaa apua.
Kun keskustelu asiakkaan kanssa käsittelee esimerkiksi sitä, miksi tupakoimisen lopettaminen olisi tärkeää, asiantuntijalla täytyy olla malttia myös kuunnella asiakasta, Kopra toteaa. Kuitenkin useimmiten yhtä asiakasta tavataan vain kerran ja jokaista kohden aikaa on vain noin kymmenen minuuttia.
Kopra nauttii työssään eniten ihmisten kanssa työskentelystä ja monista mielenkiintoisista tapaamisista. Työn parhaita hetkiä ovat Kopran mielestä olleet ne kohtaamiset, joissa hän on saanut kuulla, että ihminen on saanut tilanteeseensa asianmukaista apua.
– Kerran eräs ihminen suuttui minulle, kun ohjasin hänet ottamaan yhteyttä päivystykseen huonojen mittausarvojen takia ja varaamaan akuutin lääkäriajan. Sitten kun menimme Veeran kanssa pari kuukautta myöhemmin samaan paikkaan käymään, hän tuli melkein halaamaan minua, kiitteli ja kertoi, että oli käynyt monissa tutkimuksissa ja saanut avun. Nämä ovat niitä onnistumisia, joiden takia jaksan tehdä tätä työtä.
”Voin koittaa saada työttömien ääntä kuuluville”
Ulla-Maija Kopra on opiskellut sairaanhoitajaksi ja myöhemmin myös terveydenhoitajaksi.
– Tein aikanaan huumetyön täydennyskoulutuksen ja olin töissä päihde- ja mielenterveyspuolella, muun muassa A-klinikkasäätiöllä ja perusterveydenhuollossa. Tunnen sen hoitopolun ja mitä se vaatii, kun ihminen lähtee päihdesairauttaan hoitamaan.
Kopra aloitti työt Työttömien Keskusjärjestössä vuonna 2016. Ensin hän toimi terveyspalveluohjaajana Terveydeksi-hankkeessa. Viime helmikuusta alkaen hän on työskennellyt terveydenhoitajana Terveyttä työttömille -toiminnassa. Hän opiskeli joitakin vuosia sitten työn ohessa myös työkykykoordinaattoriksi.
– Suurin osa työttömien yhdistyksissä kävijöistä on osatyökykyisiä. Halusin tietää, mitä osatyökykyisyys tarkoittaa ja miten heidän työllistymistään voidaan edistää yhdistyksistä käsin. Työnantaja on aina tukenut sitä, että olen pystynyt ammatillisesti kehittämään itseäni tässä työssä, Kopra kiittelee.
Hän tuo esiin, että yksi hänen työnsä suurimmista haasteista on epävarmuus: monien työttömien yhdistysten jatko on vaakalaudalla. Haastavaa on myös se, että Terveyttä työttömille -toiminnan kohdealueena on koko Suomi.
– Kaikkia ei voi auttaa eikä vastata kaikkien ihmisten kysymyksiin, mutta aina kun menen johonkin yhdistykseen, voin rakentaa käynnit siten, että ne hyödyttävät ihmisiä ja sitä yhdistystä.
Kopra on aktiivinen myös vapaa-ajallaan: hän toimii aluevaltuutettuna ja lautamiehenä.
– Erilaiset tehtävät täydentävät toisiaan. Tiedän, miten päätöksenteko toimii Vantaa-Keravan hyvinvointialueella, miten siellä työttömien asioita edistetään, mitä toimenpiteitä on suunnitteilla ja mitä on jo tehty. Luottamustehtävissä on hyötyä myös tästä omasta kokemuksesta työttömien parissa: Voin koittaa saada työttömien ääntä kuuluville.