Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Työttömien Keskusjärjestön ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen palveluohjaajat Ulla-Maija Kopra ja Veera Luoto kiersivät yli kolmen vuoden ajan (2016–2020) työttömien yhdistyksissä, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja ruokajakeluissa kertomassa työttömien lakisääteistä oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen. Lisäksi he pitivät infotilaisuuksia sekä järjestivät koulutusta yhdistysten työntekijöille. Mitä palveluohjaajat havaitsivat työttömien tilanteista?
Palveluohjaus oli henkilökohtaista ja perustui luottamukselliseen keskusteluun. Ulla-Maija Kopran ja Veera Luodon mukaan työttömiä ahdisti eniten taloudellinen niukkuus.
Peruspäivärahalla, työmarkkinatuella ja toimeentulotuella elävien ihmisten rahat eivät riitä elämiseen. Niukka toimeentulo vaikuttaa oikeastaan kaikkeen: se stressaa, terveelliseen ruokaan ei ole varaa ja yllättävät menot, kuten pyykinpesukoneen rikkoutuminen suistavat talouden hetkeksi raiteiltaan.
Taloudellinen niukkuus aiheuttaa stressiä ja pitkittyessään stressi vaikeuttaa mahdollisuuksien näkemistä omassa elämässään. Myös jatkuva pelko siitä, että tekee TE-palveluiden tai Kelan kanssa jonkinlaisen virheen ja toimeentulo katkeaa, on jatkuvasti läsnä. Monella työllistymistä vaikeuttaa koulutuksen puute ja ikääntyminen. Monet kokevat ikäsyrjintää ja vuosien koulutukseen hakeutuminen tuntuu turhalta, kun ikää on karttunut.
Palveluohjaajien mukaan työttömien taloudellisen tilanteen parantaminen, julkisten liikennevälineiden käytön sekä harrastusmahdollisuuksien lisääminen olisivat tärkeitä.
Toimeentulon ja velkaantumisen ongelmiin puututtava ripeästi
Velkaantumiseen liittyviin ongelmiin pitäisi päästä käsiksi ajoissa, jotteivat ne kasaantuisi. Ihmiset hakevat häpeän takia ylivelkaantumiseen apua usein turhan myöhään, jolloin ongelma on jo päässyt kasvamaan isoksi.
– Kun apua lopulta hakee ja saa, monella olo helpottuu huomattavasti, sanoo sosiaalipalveluohjaaja Veera Luoto.
Terveyteen liittyvissä asioissa työttömät ovat kokeneet muun muassa säännöllisessä hammashoidossa käymisen haasteelliseksi.
– Julkinen hammashoito on kallista, jos se pitää maksaa työttömyysetuudesta. Lisäksi on törmätty siihen, että lääkäri tai terveydenhoitaja on korostanut terveellisen ruoan merkitystä painonhallinnassa kuitenkaan ymmärtämättä, että vähävaraisella terveellisesti ja ruokaympyrän mukaisesti syöminen on kalliimpaa kuin hyvätuloiselle ruoka-aineiden hintaerojen vuoksi, terveyspalveluohjaaja Ulla-Maija Kopra kertoo ja jatkaa.
– Lisäksi on jätetty hankimatta perussairauksien hoitoon kuuluvia lääkkeitä. Lääkkeitä on myös säännöstelty omatoimisesti, jotta ne riittäisivät pidempään.
– Monet kertovat myös, että juuri itselle sopivia sosiaali- ja terveyspalveluita on vaikea saada tai niitä on omatoimisesti vaikea löytää esimerkiksi kaupungin tai kunnan verkkosivuilta. Palvelujärjestelmä koetaan, monimutkaisena, päällekkäisenä, kirjavana ja byrokraattisena.
Miten palveluohjausta tulisi kehittää?
Palvelupolut työkyvyn arvioinnissa, kuntoutuksissa ja palveluiden etenemisessä vaatisivat selkeyttämistä. Maksullisuuden ja maksuttomuuden tulisi olla selvää ja yksiselitteistä.
Palveluiden saamisen tai saamatta jäämisen ehtojen ja perusteiden tulisi olla ymmärrettäviä. Moni hakee ja saa hylkääviä päätöksiä työkyvyttömyyseläkkeestä, vaikka kokee itsensä työkyvyttömäksi. Usein hylkäävä päätös johtuu siitä, että sairastamisen todisteet puuttuvat, kun sairauslomaa ei ole määrätty, eivätkä lääkärin kirjoittamat B-lausunnot ole riittävän tarkkoja. Työttömät eivät tiedä, että saadakseen työkyvyttömyyseläkettä kuntoutuksen keinot on todettava riittämättömiksi. Työttömän on ensin käytävä läpi kuntoutuksen eri vaihtoehdot.
Tiedon puute tai vaikeaselkoisesti esitetty tieto lisää ihmisten kokemusta viranomaisten mielivaltaisuudesta. Viranomaisen päätöstä on vaikea hyväksyä, jos sen perusteluja ei ymmärrä. Selkeästi ja ymmärrettävästi annettu tieto helpottaa asioiden hyväksymistä. Yleisestikin tiedon ymmärtäminen tukee ihmisen hallinnan kokemusta omasta elämästään.
Karenssipelon lisääntymistä ja toimeentulon vaarantumista tulisi ehkäistä, jotta tulevaisuuden suunnitteluun ja näköalojen saamiseen vapautuisi henkisiä resursseja. Myös ylivelkaantumiseen tulisi saada apua nopeammin, jotta perintäkulut eivät nostaisi laskua moninkertaiseksi.
TE-palveluissa ihmisten oma-aloitteisuuden ja motivaation tukeminen mahdollistuisi ihmiskuvan ja arvomaailman selkiyttämisellä: Onko ihminen toimenpiteiden kohde vai toimija? Onko sanktioiminen oikea tapa vaikuttaa ihmisen sisäiseen motivaatioon? Mitä seurauksia on pienen toimeentulon katkaisemisella yksilöille, perheille ja yhteisöille? Ulla-Maija Kopra ja Veera Luoto pohtivat.
Jos teillä olisi päätösvaltikka käsissänne, mitä tekisitte työttömien palvelujen edistämiseksi?
Palveluissa tulisi lisätä yksilöllisyyttä ja vähentää byrokratiaa siellä, missä se on mahdollista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla automaattisesti maksuttomia tietyllä tulotasolla, jotta voimien tai tiedon puute ei vaikeuttaisi entisestään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ja estäisi palveluihin hakeutumista.
Jonoja tulisi purkaa ja apua saada nopeammin ja matalalla kynnyksellä. Työttömien pulmien ratkaisemisessa tarvitaan yhtä aikaa monenlaista osaamista, eri palvelujen yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä. Viranomaisten ja palveluntuottajien välinen sujuva koordinointi on tärkeää. Myös jalkautuvaa työtä tulisi lisätä.
Hanke jatkaa Terveydeksi 2.0 -nimellä STEA-rahoitteisena seuraavat kolme vuotta. Hanke toimii myös etäyhteydessä.