Toimintakoordinaattori Tanja Golub (oik.) ja kulttuurisihteeri Liisa Klemetti pitävät huolta yhdistyksen tapahtumatarjonnasta.
Kuvat: Kajaanin Työvoimayhdistyksen arkisto
Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Kajaanin työvoimayhdistys täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Kainuu tunnetaan melko synkkänä työttömyysalueena. #tyottomat verkkolehti kävi kysymässä, mitä yhdistykselle ja työttömille kuuluu.
Kajaanin Työvoimayhdistys ry työllistää Kainuun alueella pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, alle 30-vuotiaita nuoria, maahanmuuttajia ja eri syistä vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Työllistämme työttömiä yhteistyössä TE-toimiston, TYP:n, oppilaitosten ja rikosseuraamuslaitoksen kanssa erilaisiin työtehtäviin, kertoo toimintakoordinaattori Tanja Golub ja jatkaa:
– Yhdistys tarjoaa mahdollisuuden työllistymiseen palkkatuen, työkokeilun, työharjoittelun, oppisopimuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla. Yhdistykseen on palkattu myös tuntityöläisiä yhdistyksen varoilla. Työtoimintapaikkoja yhdistykseltä löytyy Ruokala Eineksestä, matalan kynnyksen kohtaamispaikasta ruokajakeluineen sekä toimistolta. Viime vuonna yhdistys tarjosi työtä kaikkiaan 71 henkilölle.
Yhdistykselle on palkattu kaupungin tuella työkoordinaattori, joka auttaa työttömiä työ- ja työkokeilupaikkojen löytämisessä. Koordinaattori opastaa mm. opiskelu- ja työpaikkahakemusten laatimisessa, ansioluettelon tekemisessä, koulutus- tai työhaastatteluun valmistautumisessa sekä työsopimusasioissa. Lisäksi yhdistyksellä on sopimus opinnollistamisesta Kainuun ammattiopiston kanssa. Työkoordinaattorin kautta yhdistyksellä on valmiudet tehdä opinnollistamiseen liittyviä lausuntoja.
Työttömien Keskusjärjestön Askelia voimaan- ja Terveydeksi 2.0 -hankkeet olivat mukana Työvoimayhdistyksen Hyvinvointipäivillä toukokuussa.
Yhdistys rakentaa aktiivisesti verkostoja
Tanja Golub sanoo, että yhdistys on pyrkinyt verkostoitumaan aktiivisesti ja etsimään yhteistyökumppaneita. Se mahdollistaa toiminnan sisällön kehittämisen ja tuo työttömien ulottuville asioita, joita heillä ei muuten olisi mahdollista tehdä.
Työvoimayhdistyksellä on useita yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. Suurimmat rahoittajat vuonna 2021 olivat STEA, TE-hallinto, Kajaanin kaupunki, TAIKE sekä Kajaanin seurakunta.
Omalla varainhankinnalla, mm. myyjäisillä kohtaamispaikassa ja ruokalan tuotoilla saadaan varoja yhdistyksen käyttöön. Ruokailujen ja kahvitusten järjestäminen eri tilaisuuksiin tai leireille on myös tuonut varoja yhdistykselle. Lisäksi yhdistys on osallistunut aktiivisesti erilaisiin kaupunkitapahtumiin, joissa on ollut esimerkiksi oma kahvikoju tai makkaranmyyntipiste.
Ruokala tuo ihmisiä sisään
Ruokala on yksi tärkeimmistä yhdistyksen toiminnoista. Sillä on erittäin suuri sosiaalinen ja kansanterveydellinen merkitys. Toiminta ehkäisee syrjäytymistä sekä mahdollistaa vähävaraisille ravitsevan aterian edulliseen hintaan. Monet tulevat meille ensin syömään ja sitten vähitellen osallistumaan muuhunkin toimintaan, Tanja Golub kuvailee.
Ruokalassa kävi viime vuonna syömässä noin 7100 henkilöä. Perinteeksi muodostunut vähävaraisten jouluateria toteutettiin yhdessä Kajaanin seurakunnan kanssa. Sen lisäksi yhdistys tarjoaa nuorille ilmaisen lounaan kerran viikossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustamalla ja Työttömien Keskusjärjestön koordinoimalla Eväitä Elämälle -hankeen tuella yhdistys on pystynyt tarjoamaan viime vuoden maaliskuusta lähtien ilmaisen aamiaisen vähävaraisille. Aamiaisella kävi vuoden aikana lähes 2600 henkilöä. Aamiaisista tiedotettiin yhdistyksen omien kanavien lisäksi valtakunnallisella ruoka-apu.fi-sivustolla.
Virkistystä ryhmistä, liikunnasta ja retkistä
Tanja Golub esittelee yhdistyksen ilmoitustaululla olevaa viikkokalenteria. Tavoitteena on, että joka päivälle on jotain omaa toimintaa.
Yhdistyksessä kokoontuu mm. lautapeliryhmä, on valokuvakerho, painonhallintaryhmä elintapaohjaukseen, kaksi Löydetyt miehet -ryhmää arjen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä voimaannuttavan teatteridraaman ryhmä. Lisäksi liikuntaa harrastetaan monessa muodossa, kuten ryhmissä Baila-Baila, Kehonhuolto ja Mielikuvajumppa. Koronasulun aikana liikuttiin myös ulkona puistoissa sekä ulkokuntosalilla. Lajitutustumisia tehtiin Balance-kuntosalille ja Spinningiä kokeiltiin Kajaanin ammattikorkeakoululla. Lisäksi yhdistyksessä toimii keilakerho.
Liikuntatoimintaan yhdistys on hakenut ja saanut opetus- ja kulttuuriministeriön Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustusta ja draamakurssin järjestämiseen saatiin avustusta Taiteen edistämiskeskukselta.
Jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina pidetyt karaokeiltapäivät ovat olleet suosittuja. Iltapäivät tarjoavat mahdollisuuden laulaa ja nauttia musiikista ilman karaokebaarien mukanaan tuomia lieveilmiöitä.
Toiminnoissa mukana olevat kertovat, että he kokevat ryhmien tuovan sisältöä ja rytmiä elämään. Ryhmät mahdollistavan sosiaalisen kanssakäymisen ja tuovat iloa. Samalla ryhmässä voi saada apua mahdollisesti elämässä ilmeneviin ongelmiin ohjauksen ja neuvonnan kautta, Tanja Golub kertoo saaduista palautteista.
Vierailijat ovat tuoneet oman lisänsä toimintaa. Muun muassa vapaa-ajan kalastajat ovat käyneet esittelemässä kalan käsittelyä ja kalasta on valmistettu yhdessä ruokaa. On järjestetty villiyrittikurssia ja teen maistelua. Perinteeseen jo kuuluu naisten ja miesten omat hyvinvointipäivät.
Retkiä viime vuonna tehtiin paitsi omalla alueella myös kauemmaksi mm. Kuopioon, Valamoon ja Bomballe.
Kulttuurisihteeri punoo verkostoja yhteen
Liisa Klemetti aloitti maaliskuun alussa palkkatuella työn Kajaanin työvoimayhdistyksen kulttuurisihteerinä.
– Olen viestinnän ammattilainen ja tapahtumatuottaja taustaltani. Tämä paikka ja tehtävä tuntuu aivan mahtavalta. Olin jäänyt työttömäksi hankkeen päättymisen vuoksi. Olen tottunut olemaan ”joka paikan höylä” ja sitä tämä työ on luonteeltaan.
– Kajaanissa tapahtuu paljon yhdistysten kesken. Olemme menossa heinäkuussa mukaan mm. kaupungin järjestämään katutapahtumaan, jossa eri yhdistykset pääsevät esittelemään toimintaansa. Täällä toimii myös ns. Valikko-ryhmä yhdistystoimijoille, joiden kesken tavataan ja suunnitellaan yhteistä toimintaa. Mahdollisuuksien Tori -tapahtuma on tulossa syksyllä, ja sen järjestelyistä työvoimayhdistys kantaa päävastuun. Yhteistoiminta on tärkeää, yksin on vaikeampaa päästä näkyville ja kuuluville.
– Kuukausittain järjestämme Kajaanin seurakunnan kanssa Yhteinen keittiö -ruokailun. Sen ideana on, että jäsenet, vapaaehtoiset sekä seurakunnan vapaaehtoiset kokoontuvat ja valmistavat ruokaa yhdessä yhdistyksemme Ruokala Eineksessä. Seurakunnasta on diakonissa paikalla, jotta osallistujat voivat jutella myös hänen kanssaan. Ruoan valmistukseen osallistuu kukin halunsa sekä taitojensa mukaan. Lopuksi sitten yhdessä maistelemme ja arvioimme tarjottavat. Halutessaan saa reseptin mukaan.
– Vastuullani on myös yhdistykseen liittyvät tapahtumien järjestelyjä ja markkinoinnin suunnittelua. Kun joku saa hyvän idean, niin toki laitamme toimeksi. Näen yhdistyksen tärkeänä voimavarana työttömille.
Löydetyt miehet -ryhmätoiminnasta apua hyvinvointiin
Löydetyt miehet ryhmät muodostuivat Milla Sillanpään säätiön hankkeen aikana vuosina 2018–2020. Hankkeessa luotiin toimintamalli, jonka tavoitteena oli syrjäytymisvaarassa olevien 45–65-vuotiaiden kainuulaismiesten arjen hyvinvoinnin vahvistuminen ja elämänhallinnan kohentuminen. Ryhmiä perustettiin eri puolille Kainuuta.
Ryhmissä miehet asettivat henkilökohtaiset tavoitteensa oman arjen hyvinvoinnin vahvistumiseksi. Hankkeen yksi tulos oli, että viikoittaiset tapaamiset lievittivät mm. miesten kokemaa yksinäisyyttä.
Kun hanke päättyi, ryhmäläiset halusivat jatkaa toimintaa. Kajaanin Työvoimayhdistys otti omakseen hankkeen tulosten juurruttamisen. Nyt yhdistyksessä kokoontuu viikoittain kaksi Löydetyt miehet -ryhmää toimintakoordinaattorin ohjaamana.
Yksinäisyys on musertavaa
Antero ja Jouko ovat varttuneessa iässä olevia yksin asuvia miehiä. He kertovat, että Sillanpään säätiön mainostama hanke sai lähtemään mukaan Löydettyjen miesten ryhmään. Toiminnan jatkuessa Työvoimayhdistyksen puitteissa Jouko löysi tiensä myös yhdistyksen muihin toimintoihin. Anterolle ne olivat jo ennestään tuttuja. Kumpikin tuli taholtaan ja ryhmässä tultiin tutuiksi.
– Muutin kaksi vuotta sitten yksin Kajaaniin, oli korona ja kaikki paikat tuntuivat olevan suljettuna. En tuntenut täältä ketään ja tunsin itseni todella yksinäiseksi. Ryhmä on auttanut löytämään ystäviä ja monet miehistä ovat yhteyksissä toistensa kanssa myös ryhmän ulkopuolella.
– Täällä ei kysellä taustoja, saa kertoa itsestään ja elämästään sen, mitä itse haluaa. Kun ei ole entisiä tuttuja, tunne yhteisöön kuulumisesta on ensiarvoisen tärkeää, Jouko lisää.
Antero kokee saaneensa ryhmästä seuraa, toimintaa ja turvallisuutta elämään. – Tuntuu, että meistä pidetään huolta. Kysellään, jos kaveria ei näy. Soitetaan ja laitetaan viestejä.
Ryhmäläiset ovat tehneet yhdessä mm. retkiä ja tehneet ruokaa. Keskustelut on koettu tärkeinä.
– Kaikki läheiset laavupaikat on kierretty ja museoissa on käyty. On hyvä, että elämällä on lukujärjestys ja allakan kulmassa odotettavaa. On tärkeää, että lähtee itse liikkeelle kodistaan. Joskus se oman kodin kynnys on kaikkein korkein, Jouko muotoilee.
Yhdessä tekemällä on opittu myös uusia taitoja. On tuntunut hyvältä, kun on voinut auttaa toisia. Täällä on saanut kokea itsensä merkitykselliseksi, miehet toteavat.
Löydettyjen miesten hankkeen lähtökohtana on ollut tutkimustenkin vahvistama tieto, että miehet ovat erityisessä syrjäytymisvaarassa vähäisten sosiaalisten verkostojen takia.
Ryhmäläisille tehty kysely vahvistaa Anteron ja Joukon kokemukset. Vastaukset kertovat, että ryhmäläisten sosiaalinen verkosto on laajentunut. On saatu uusia tuttuja ja ystäviä. Mukavaksi koettiin myös pelkästään miehistä koostuva toimintaryhmä.
Osallistujat kuvailevat voivansa olla vapaasti, omana itsenään paikassa. Kaikki ovat tasavertaisia ja kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään.
Työvoimayhdistys tarjoaa myös monia muita ryhmätoimintoja. Niissä on mukana sekä naisia että miehiä. Osa miesten ryhmäläisistä, kuten Antero ja Jouko, ovat löytäneet tiensä niihinkin.
