Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Kohtaanto-ongelma on sanapari, jota on viljelty viime aikoina vilkkaasti työllisyyden parantuessa. Miten työnantaja löytää avoinna oleviin tehtäviin sopivaa työvoimaa ja työnhakija puolestaan itselleen sopivaa työtä. Kouluttaja ja työllisyystoimen suunnittelija Anne Huotari on tarkastellut sosiaalialan osaamiseen liittyvässä opinnäytetyössään kohtaanto-ongelmaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien suunnalta.
Anne Huotari
Anne Huotari: Opinnäytetyö Sosiaaliala Sosiaalialan osaamisen johtaminen (Ylempi AMK) Lapin Ammattikorkeakoulu 2021.
Opinnäytetyö Ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan sekä osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen – Case Kajaani on tehty kaupungin työllisyyspalvelujen toimeksiannosta. Kohderyhmänä on ollut 30–50-vuotiaat työnhakijat. Kajaanin kaupunki on mukana valtakunnallisessa työllisyyden kuntakokeilussa, jossa kehittämistyön tuloksia voi hyödyntää. Opinnäytetyö valmistui keväällä.
– Kohtaanto-ongelmaan liittyen haastatteluissa tuli ilmi selkeä kuilu pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työnhakijoiden elämäntilanteiden ja pelkojen sekä työnantajien toiveiden ja ehtojen välillä. Kuilun syvyys johtui varmaankin siitä, että haastattelin pitkäaikaistyöttömiä, enkä esimerkiksi ensimmäisellä palvelulinjalla olevia työnhakijoita. Työnhakijoiden, myös osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien välillä on erittäin suuria eroja työ- ja toimintakyvyn ja koulutuksen, työelämävalmiuksien sekä työllistymisen esteistä johtuvan motivaation suhteen, Anne Huotari kertoo.
– Tälle kohderyhmälle eivät toimi muutosvalmiutta eli resilienssiä heikentävät aktiivimallin tyyppiset kannustimet. He tarvitsevat harrastusten ja oman motivaation tukemista (sosiokulttuurinen innostaminen) motivoivaa keskustelua ja aitoa, kuuntelevaa kohtaamista, jotta itsetunto ja resilienssi vahvistuvat.
Avoimilla työmarkkinoilla tarvitaan asennemuutosta. Osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä pitää olla mahdollisuus kokeilla työelämää niin, ettei se aiheuta enempää stressiä ja aiheuta pettymyksiä. Työhön valmentaja on hyvä toimija valmentamaan myös työyhteisöä kohtaamaan osatyökyinen tai pitkäaikaistyötön, Huotari ehdottaa.
Hän puhuu myös luottamuksesta ja aidosta kuuntelemisesta. Luottamuksen merkitys eri toimijoiden välillä on aivan olennainen.
– Jos työnantajalla on ennakkoasenne työtöntä työnhakijaa kohtaan, hän ei palkkaa työtöntä, vaan etsii jonkun, joka on koulutuksessa tai muussa työssä. Jos työnhakijalla on luottamuspulaa palveluita kohtaan aiempien kokemusten perusteella tai huhu kertoo, että sille ja sille työnantajalle ei kannata hakea töihin, työllistyminen vaikeutuu. Jo luottamuksen lisääminen ja aito kuunteleminen ja kohtaamiset toimijoiden välillä lisäävät ymmärrystä toisiaan kohtaan ja vähentävät kohtaanto-ongelmaa.
Työnantajahaastatteluissa tuli esille, että työkokeilun pitäisi olla aito työkokeilu, eikä sen keskeytymisestä pitäisi koskaan rangaista työtöntä karenssilla.
Ongelmista ratkaisutavoitteita
Anne Huotari on kuvannut haastattelujen ja selvitysten perusteella ratkaisutavoitteita sovellettavaksi työllisyyden kuntakokeiluihin, joiden ykköspäämäärä on työllisyyden edistäminen.
Ratkaisutavoite 1. ”Työllistyjän jatkuva polku kohti työtä – Työllistymisen laaja ekosysteemi puhaltaa yhteen hiileen ja luottaa toisiinsa” Toimijat ovat siirtyneet yhteistyön tasolta yhteisen toiminnan tasolle, jolloin kaikilla työllisyyden ekosysteemiin kuuluvilla on yhteinen tavoite ja se lisää yhteiseen hiileen puhaltamista. Se taas sytyttää nuotion, jonka äärellä jokainen toimija tuntee olonsa arvostetuksi ja tärkeäksi osaksi yhteistä tekemistä.
Mitä tehdä: Asiakaslähtöisyys on helpoin tapa saada vaikuttavuutta palveluihin, koska asiakkaan sisäinen motivaatio ja luottamus palvelutoimijoihin lisääntyy. Asiakaslähtöinen palvelutarpeen arviointi on välttämätöntä, että asiakkaat saavat tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti ja he voivat edetä työllistyjän polulla.
Sen avulla voidaan saada myös säästöjä aikaan, kun turha odotus ja väärät palvelut karsiutuvat pois, tämä lisää kokonaisuudessaan vaikuttavuutta. Osioon kuuluu myös työelämävalmiuksien lisääminen, mikä on työnantajahaastattelujen mukaan edellytys työllistymiselle. Jos toimijoille on epäselvää, millä keinoilla niitä voidaan lisätä, tarvitaan toimijoille motivointiin liittyvää koulutusta. Asiakaslähtöinen viestintä kannustavilla ja ihmiskielellä olevilla kirjeillä ja viesteillä lisää luottamusta. Työnhakijat kaipasivat koulutusta nettiasiointiin ja kokemusasiantuntijoiksi haluaville.
Ratkaisutavoite 2. Työnhakija-asiakas kokee elämänsä merkitykselliseksi, jolloin sisäinen motivaatio kasvaa ja itsetunto vahvistuu ja syrjäyttää eteenpäin askeltamisen pelot. Tämä on saatu aikaan asiakasosallisuudella, joka on lisännyt luottamusta vahvistanut työelämävalmiuksia ja onnistumisen kokemuksia.
Mitä tehdä: Haastatteluissa kaivattiin oikea-aikaista pääsyä sotepalveluihin. Palveluiden alikäyttöä on havaittu ja osa sairauksista jopa vetäyttää poispäin palveluista. Tämä käy ilmi mm. Raija Kerättären tutkimuksissa (Kerätär 2016). Omaohjaajan tuki on erittäin tärkeä palveluihin oikea-aikaiselle hakeutumiselle. Työnhakijoiden haastatteluissa esille nousseita tärkeitä palveluja ovat mm. ryhmätoiminnot mielenterveyskuntoutujille monialaiset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit.
Ratkaisutavoite 3. Työllisyyden kuntakokeilu on uudistanut palvelut ensin asiakaslähtöisiksi ja myöhemmin asiakasosallisiksi. Jokainen ekosysteemin toimija on sisäistänyt asiakasosallisuuden merkityksen ja nähnyt sen lisäävän myös työhyvinvointia, kun sekä asiakkaiden että kuntakokeilun yhteiset tavoitteet etenevät asiakkaiden oman motivaation voimalla ja työntekijöiden kannustuksella ja tuella.
Mitä tehdä: Eläkeselvittely on toiminut Kainuun sotessa, mutta se on kovin harvinainen, vaikkakin tarpeellinen sote-palvelu Suomessa. Sitä kannattaa kehittää, sillä erityisesti yli 1 000 pv työmarkkinatuen passiivituella olleista osa todennäköisesti kuuluisi eläkkeelle, mutta he tarvitsevat monialaisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja sen jälkeen eläkeselvittelyn.
Kuntoutus, jota liian vähän tunnetaan ja käytetään, auttaisi monia etenemään avoimille työmarkkinoille. Esitän, että kuntoutuksesta tehdään oma verkkosivusivu, josta on linkit eri toimijoiden kuntoutusmahdollisuuksiin. Jokaisen työllisyyden ekosysteemissä työskentelevän toimijan pitää helposti löytää perustietoa kuntoutuksesta motivoivaa keskustelua varten.
Mitä työttömyys ja tuettu työ maksavat?
Suomen yhteiskunta laittaa kokonaisuutena paljon rahaa työttömyyden hoitoon, vaikka summa on huomattavasti pienempi kuin Ruotsissa. Kukaan ei ole tainnut uskaltaa edes laskea työttömyyden kaikkia kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle, Anne Huotari miettii.
– Kysymys kuuluu, mitä me saamme tuolla veronmaksajien rahalla, joka työttömyyteen ja työllisyydenhoitoon käytetään. Minäkään en tiedä kokonaissummaa, mutta sen tiedän, että mittaamalla vaikuttavuutta joka ikisestä työllisyystoimesta, saisimme vähemmällä rahalla enemmän aikaan.
Ongelma on siis rahan suuntaaminen oikein ja asiakaslähtöisesti ja pysyvämpiin ratkaisuihin. Jos asiakas ei ole pääasia toiminnassa, syntyy rakenteita, jotka elättävät itseään ja työnhakija yrittää selviytyä koko ajan pahenevasta palvelu- ja sosiaaliturvaviidakosta.
