Tiina Aho. työtön
Työ- ja elinkeinotoimiston nimi ja tarkoitus ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella. 1970-luvulla toimistot tunnettiin nimellä työnvälitys tai työvälitystoimisto ja nimensä mukaisesti ne välittivät työpaikkoja työttömille. Nimi muutettiin myöhemmin työvoimatoimistoksi eivätkä ne enää välittäneet työpaikkoja, vaan lähinnä kirjasivat työnhakijoiden tietoja.
2000-luvulla nimeksi on muodostunut työ- ja elinkeinotoimisto, ja vuoden 2013 alussa voimaan tulleen organisaatiouudistuksen myötä määriteltiin TE-toimistolle kolme lakisääteistä päätehtävää: työnhakijoiden nopean työllistymisen tukeminen, osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen.
Työnhakijoiden kohtaamiseen käytetty aika on vähennetty minimiinsä ja suurin osa palveluista on muuttunut sähköisiksi. Ollessani 12 vuotta sitten lyhyen aikaa työttömänä tapasin neuvojani tuona lyhyenä jaksona useammankin kerran. Palkkatukisetelin olisin saanut vaikka heti, mikäli siitä olisi ollut ratkaiseva hyöty työpaikan saamiseksi. Kokemukseni palveluista vuodelta 2020 ovat hämmentäviä ja ristiriitaisia. Niistä seuraavassa muutamia.
Karenssit ja sanktiot
Laki Työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä (irtisanoutumisesta) on karua luettavaa. Suurin osa lainkohdista on ihmisarvoa alentavia ja yksilön kannalta kohtuuttomia. Mielestäni lakia tulisi muuttaa inhimillisemmäksi.
Olen viime vuosina osallistunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin työpahoinvoinnin ja surkean työilmapiirin vaikutuksista. Kertomukset ovat pöyristyttäviä. Samaan aikaan mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä.
Jos et enää jaksa työssäsi, vaan lähdet, on siis yhteiskunnan näkökulmasta tekosi moitittava, vaikka lain mukaan ”mikäli työssä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua” on se pätevä syy moisesta työyhteisöstä lähtemiselle. On siis ennemmin hyväksyttävää jatkaa päättymätöntä saikuttamista ja kokeilla kauanko pää kestää, kuin ottaa nk. oma elämä haltuun.
Sanktioita satelee myös tahattomista erehdyksistä, kuten työllistymissuunnitelman päivittämisen unohtamisesta (kannattaisi ottaa mallia terveyspalveluissa käytettävistä tekstiviestimuistutuksista), näppäilyvirheistä, sähköisen lomakkeen puutteellisuudesta johtuvista väärään kohtaan kirjauksista, sekä kirjallisen ilmaisun heikkoudesta johtuvista väärinymmärryksistä. Kasvottoman kohtaamisen puute kurittaa kaikkia, erityisesti digitaidoiltaan heikompia. Ja syyhän on aina työttömässä.
Kuka pohtii ja miten algoritmin löytämän työn sopivuutta työttömän työnhakijan osaamiseen? Englantia vähän puhuvalle tutulleni löysi algoritmi, tai Joku, potentiaalisen paikan, johon selvästi haettiin natiivipuhujaa. Sanktion pelossa piti kuitenkin käydä paikalla. Tätäkään tragikoomista tilannetta ei olisi syntynyt, mikäli neuvoja-asiakassuhde perustuisi henkilökohtaisuuteen.
Oman ammatillisuuden kehittäminen työttömyyden aikana
Erilaisten muutamasta tunnista päivään kestävien webinaarien ja digikurssien määrä on tänä päivänä todella laaja. Jos suinkin jaksaa toivottomuuden, näköalattomuuden ja jatkuvan torjutuksi tulemisen suossa etsiä itseään ja ammattitaitoaan ylläpitävää koulutusta, ei siitä pitäisi syntyä lisää byrokratiaa.
Tällä hetkellä tulee kuulemani mukaan kaikki mahdolliset kurssit ilmoittaa TE-toimistolle työvoimapoliittista lausuntoa varten. Suomeksi: etteivät ne olisi esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Olkootkin kurssit yöllä tai viikonloppuna, ilmoita silti. Käsittelyn ajaksi menee työttömyyskorvaus luonnollisesti tauolle. Mielestäni olen TE-toimistoon ilmoittautumisesta saakka ollut sitoutunut vastaanottamaan kokoaikatyötä. Näin ollen mitkään kurssit eivät ole työllistymisen esteenä.
Tietoa ja tietämättömyyttä RekryKoulutuksista
TE-toimistojen tarjoamat Rekry- ja F.E.C.-koulutukset (kestävät pääsääntöisesti 3–9 kuukautta sisältävät perehtymisen ja käytännön työskentelyn yrityksessä sekä ohjelman toteuttajatahon organisoiman koulutuksen) ovat mielestäni sekä työttömien että yritysten kannalta suorastaan nerokas keksintö. Koulutusohjelmaan osallistuvat henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti yrityksessä koko projektin ajan. Samalla he saavat alaan liittyvää, korkealuokkaista koulutusta, josta on hyötyä niin yritykselle kuin työharjoittelijallekin.
Työttömällä voi olla jo aiemmin herännyt mielenkiinto uutta alaa tai tehtävää kohtaan, mutta ansioluettelosta puuttuu kokemus ja/tai alan koulutusta.
Työnantaja puolestaan saattaa olla todennut henkilöstötarpeen, mutta ei syystä tai toisesta halua ryhtyä varsinaiseen rekrytointiprosessiin. Kumpikin osapuoli pääsee koulutusohjelman avulla matalalla kynnyksellä lähemmäksi tavoitteitaan.
RekryKoulutukset ovat huonosti työnantajien tiedossa. Valtaosaan koulutuksista työttömän pitää yleensä itse löytää yrityspaikka. Nykytilanteessa on se todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Käsistäni lipui keväällä suuri intohimoni eli Lean-koulutus, koska kontaktoimistani yrityksistä (28) ei kukaan halunnut ottaa koronatilanteessa ylimääräisiä riskejä. Lean ei ole riski vaan huikea mahdollisuus yritykselle kehittää toimintaansa.
Näitä koulutusohjelmia kannattaa ehdottomasti tehostaa jatkossa siten, että joko TE-toimistolla tai koulutuksen järjestäjällä on jo ennen haun avaamista lista useista kiinnostuneita työnantajista. Kiinnostaisikin tietää millä tavoin koulutuksia on myyty/markkinoitu yrityksille. Suurin osa kontaktoimistani yrityksistä ei ollut koskaan kuullutkaan tällaisesta mahdollisuudesta.
Toimintamallien ja mission kirkastaminen
Huonojen kokemusten aiheuttama pelko ja vastenmielisyys saa valtaosan työttömistä välttelemään yhteyksiä TE-toimistoihin. Tänä päivänä se ei ole edes vaikeaa. Neuvojiin ei saa lainkaan yhteyttä, mikä toisaalta hankaloittaa ikävästi kiireellisten asioiden selvittämistä. Esimerkiksi kertynyttä osaamista ei voi päivittää ajantasaiseksi, koska Oma Asiointiin ei pääse tekemään mitään merkintöjä itse ilman yhteydenottopyyntöä valtakunnalliseen numeroon ja päivystämällä sen jälkeen puhelua (yksi soitto) 5-7 arkipäivää puhelin kädessä.
TE-palveluilla on nyt edessään historiallinen tilaisuus tehdä kasvojenkohotus ja muuttaa koko systeemi yhteiskunnallisesti merkittäväksi työllisyyden parantajaksi. Toteuttamaan siis lakisääteistä tehtäväänsä. Toistaiseksi polemiikkia on käyty lähinnä hallituksen uusista linjauksista, eikä lainkaan siitä, miten uudistukset ja muutokset käytännön tasolla aiotaan toteuttaa.
Me työttömät odotamme, että suunnitteluun otetaan vihdoin mukaan myös kokemusasiantuntijoita, koska luottamus virkamiesmäiseen uudistusten toiminnalliseen järkevyyteen on matalalla.