Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski korostaa, etteivät sosiaaliturvan leikkaukset saa vaarantaa työttömien mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään ja riittävään toimeentuloon.
Jukka Haapakoski aloitti työskentelyn Työttömien Keskusjärjestössä vuonna 2009. Järjestön toiminnanjohtajana hän on toiminut vuodesta 2016 alkaen. Hänen työajastaan suuri osa kuluu edunvalvontaan, sillä se on järjestön keskeisin tehtävä. Työttömien Keskusjärjestö ottaa kantaa ajankohtaisiin työttömiä koskettaviin aiheisiin, kirjoittaa kannanottoja ja antaa lausuntoja erilaisiin lakialoitteisiin sekä verkostoituu päätöksentekijöiden, viranomaisten ja toisten järjestöjen kanssa. Järjestön toiminnan tavoitteena on vähentää työttömyyttä, parantaa työttömien toimeentuloa ja edistää heidän hyvinvointiaan. Vuosittain toteutettava edunvalvontaviikko tukee näitä tavoitteita.
– Syksyisin, hallituksen budjettineuvottelujen aikaan, pyrimme tavoittamaan puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajia. Koitamme ajoittaa edunvalvontaviikon siihen väliin, kun budjettineuvottelut on käyty, mutta budjettia ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa, Haapakoski kuvaa.
Työttömien Keskusjärjestöllä on 64 eri puolilla Suomea toimivaa jäsenyhdistystä. Määrä on edelleen suuri, vaikka moni yhdistys on viime vuosina joutunut lopettamaan toimintansa.
– Olemme edelleen kokoamme suurempi tekijä työllisyyskeskustelussa. Meillä on pitkältä ajalta kokemusta siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä jäsenistöllemme: työttömän perusturvan ja palvelujen ja jäsenyhdistystemme toimintaedellytysten turvaaminen.
Edunvalvonnassa on saavutettu voittoja
Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonta on tuottanut tulosta. Järjestön yhdessä muiden toimijoiden kanssa tekemä vaikuttamistyö johti Juha Sipilän lanseeraaman aktiivimallin purkamiseen vuoden 2020 alussa. Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat on saatu järjestöjen yhteistyöllä keskustelemaan kerran vuodessa saman pöydän ääreen vuodesta 2019 alkaen järjestetyssä tapahtumassa.
Työttömien Keskusjärjestön aloitteesta Suomessa otettiin jo vuonna 2014 käyttöön työttömyysturvan 300 euron suojaosa ja sosiaalinen luototus tuli mahdolliseksi kaikilla hyvinvointialueilla 1.8.2023. Järjestö on myös muun muassa lisännyt tietoutta työttömien mahdollisuudesta ilmaiseen terveystarkastukseen ja vaikuttanut siihen, miten työttömyystilastoiden luvuista kerrotaan julkisuudessa.
– Työnhakuvelvoitteen lievittämistä ajoimme jo edellisillä hallituskausilla ja saimme sen. Olemme aika monissa pienissä yksityiskohdissa joko yksin tai laajemmassa rintamassa järjestöjen kanssa onnistuneet vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan asiat menevät, Jukka Haapakoski kertoo.
Toiminnanjohtaja tuo esiin, että työttömiä ajatellaan usein yhtenäisenä ryhmänä, vaikka heidän tilanteensa ovat hyvin erilaisia. Suurimmalle osalle työttömyys on väliaikaista.
– Ketä tahansa voi koskettaa työttömyys vaikkapa terveyden pettämisen kautta. Nyt julkisuudessa kuulee ikävää pohdintaa siitä, ovatko työttömät samanarvoisia kansalaisia kuin kaikki muut.
Jukka Haapakoski vertaa työmarkkinoiden toiminnan logiikkaa liikenteeseen.
– Työttömyyskin on suurten numeroiden peliä, jossa ihmiset etsivät työpaikkoja samalla tavoin kuin autot etsivät reittiä päämääräänsä, parkkipaikalle. Joku voi viedä parkkipaikkasi tai mennä edellesi mutkassa, mutta niin kauan kuin kaikki autot liikkuvat, jokainen löytää parkkipaikan, jos niitä on riittävästi. Jotkut autot jäävät kuitenkin matkan varrelle. Teitä ja autoja pitää huoltaa, jotta ihmiset pääsevät riittävän nopeasti päämääräänsä.
Sosiaaliturvan leikkaukset syventävät työttömien ahdinkoa
Jukka Haapakoski korostaa, että lakimuutoksia tehdessä tulee kunnioittaa perustuslain 19. pykälää. Siinä sanotaan: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”
Toiminnanjohtaja kehottaa virkamiehiä olemaan huolellisia vaikuttavuuslaskelmia tehdessään. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat mittavat sosiaaliturvan leikkaukset ajavat 47 000 ihmistä toimeentulotuen varaan, mistä on erittäin vaikea työllistyä, koska se tuo usein mukanaan kannustinongelmia. Ihmiset saattavat ajautua leikkausten seurauksena sellaiseen tilanteeseen, että eivät pysty maksamaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysmaksuja.
– SAK:n tutkimuksen mukaan 40–50 prosenttia työttömistä kokee, että heidän terveystilanteensa vaikeuttaa työllistymistä. Tämä on merkittävä ongelma, jota Suomessa ei olla otettu haltuun, päinvastoin: hallitus on leikkaamassa myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Jos ihmisten työkyky menee, kun heillä on terveydellisiä ongelmia ja he stressaavat päivittäin taloudestaan, heidän ahdinkonsa vain syvenee, eivätkä he pääse elämäntilanteestaan eteenpäin.
Työttömien Keskusjärjestö on linjannut, että palkkatuetun työn pitää kerryttää työssäoloehtoa jatkossakin ja työttömyysturvan 300 euron suojaosa tulee säilyttää. Suomessa tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi työttömien yhdistysten toimintaedellytykset tulee turvata riittävällä rahoituksella.
– Me todella toivomme, että hallitus kuuntelee työttömien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden viestiä, että saadaan peruutettua tämä hullu leikkauspaketti, Haapakoski summaa.